Facebookissa tuli vastaan tämä joulunaikaan sopiva teksti:
Christmas is about believing what a woman said about her sex life.
Christmas is about a family finding safety as refugees.
Christmas is about a child in need receiving support from the wealthy.
Christmas is about God identifying with the marginalized not the powerful.
-Carlos A. Rodriguez @HappySonship
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihmisoikeudet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihmisoikeudet. Näytä kaikki tekstit
15.4.17
Ristiinnaulitsemme ne, joita pelkäämme
Ajattelemisen aihetta pitkän perjantain tiimoilta:
"The ones we fear, we crucify."
Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.
Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
Jesaja 53: 3-5
22.1.17
Amerikkalaiset sittenkin ihan kivoja
Amerikka, tuo outo, kaksijakoinen ja ristiriitainen maa, on aika ihana sit kuitenkin. Gotta love them, after all.
Ne lähtee liikkeelle siellä päin. Community organizing - sen ne osaa. Ilahtuneena olen seurannut vahvaa kannanottoa ihmisoikeuksien puolesta naisten marsseilla. Kuusivuotiaan tytön puhe englanniksi ja espanjaksi oli ihan parasta.
Tämäkin on suosikkini:
Nykyisin kautta läntisen maailman vallitseva ilmapiiri - myös Suomessa - jossa huonolla käytöksellä, rasismilla, naisiin kohdistuvalla väkivallalla, seksismillä, uskontojen demonisoimisella, pelottelulla ja selkeillä valheilla pärjää vaaleissa on huolestuttava. On suorastaan virvoittavaa huomata ettei se tuuli ole ainoa tuuli, joka puhaltaa.
Vaikkei toki tämä naisten marssi sekään ole ilman säröjä (kuten ei mikään missä on ihmisiä mukana): pro-life feministejä ei hyväksytty yhteistyökumppaneiksi. Siis sellaisia feministejä, jotka ajavat niin syntymättömien kuin myös jo syntyneiden ihmisten oikeuksia. A nuanced approach is always difficult, I guess.
Mutta upea päivä. Ihmisten väkivallaton liikkeellelähtö vihaa vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta ilahduttaa. Hengessä mukana täällä maan äärissä!
Ne lähtee liikkeelle siellä päin. Community organizing - sen ne osaa. Ilahtuneena olen seurannut vahvaa kannanottoa ihmisoikeuksien puolesta naisten marsseilla. Kuusivuotiaan tytön puhe englanniksi ja espanjaksi oli ihan parasta.
Tämäkin on suosikkini:
https://pbs.twimg.com/media/C2ttRhyVEAAzk0u.jpg:large
Nykyisin kautta läntisen maailman vallitseva ilmapiiri - myös Suomessa - jossa huonolla käytöksellä, rasismilla, naisiin kohdistuvalla väkivallalla, seksismillä, uskontojen demonisoimisella, pelottelulla ja selkeillä valheilla pärjää vaaleissa on huolestuttava. On suorastaan virvoittavaa huomata ettei se tuuli ole ainoa tuuli, joka puhaltaa.
Vaikkei toki tämä naisten marssi sekään ole ilman säröjä (kuten ei mikään missä on ihmisiä mukana): pro-life feministejä ei hyväksytty yhteistyökumppaneiksi. Siis sellaisia feministejä, jotka ajavat niin syntymättömien kuin myös jo syntyneiden ihmisten oikeuksia. A nuanced approach is always difficult, I guess.
Mutta upea päivä. Ihmisten väkivallaton liikkeellelähtö vihaa vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta ilahduttaa. Hengessä mukana täällä maan äärissä!
Vähän kyllä iski taas Boston-ikävä...
Kuva: http://d279m997dpfwgl.cloudfront.net/wp/2017/01/0121_womens-march17.jpg
20.1.17
Innostavien teemaviikkojen suma, huh huh!
Vuoden alussa riittää merkityksellisiä rukous- ja teemaviikkoja niin että kiirettä pitää.
Adventtikirkon maailmanlaajuinen 10 rukouspäivää on saatu nyt päätökseen. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko alkoi keskiviikkona ja helmikuun alussa on Uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikko.
Koin merkitykselliseksi ja rohkaisevaksi 10 päivän aikana syventyä muinaisen temppelin symbolien kautta Jumalaan. Ilo kasvoi!
Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään Jyväskylässä vierailemalla seurakuntien viikottaisissa kokoontumisissa. Viikko aloitetaan yhteisellä aloituksella, joka tänä vuonna oli Taulumäen kirkossa. Koin siellä Pyhän Hengen voimakkaan läsnäolon ja tulin puhutelluksi ja hoidetuksi. Lux Auribusin musiikki hiveli korvia ja sielua ja Tuija Mannströmin puhe Lutherin yhteisistä aarteista oli asiantunteva ja koskettava.
Tässä on tilaisuuden oma osuuteni, yksi rukouksista:
Nyt lauantaina on rukousviikon adventtikirkon osuus, jumalanpalvelus sapattina. Se on samalla kansainvälinen uskonnonvapauspäivä adventtikirkoissa. Se sopiikin teemaan hyvin. Uskonnonvapaus - kaikkien uskontojen edustajille ja niille joilla ei uskontoa ole - on adventtikirkon ydinarvoja. Saarnani otsikko on "Kristuksen läheisyydessä sai kokea olevansa edelleenkin ihminen".
Ja sitten helmikuun alussa on uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikko. Jyväskylässä sitä juhlitaan näin:
"Jyväskylän Uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen verkosto
kutsuu sinut ja ystäväsi YK:n Yhteisymmärrysviikon päätapahtumaan Jyväskylässä, Vanhaan pappilaan (Vapaudenkatu 26) nauttimaan klo 16 alkavasta YHTEISYMMÄRRYKSEN KONSERTISTA. Viime vuoden tapaan tilaisuudessa on tarjolla henkisesti virittäytynyttä musiikkia, laaja kattaus Jyväskylässä vaikuttavien uskonnollisten yhteisöjen ja eri vakaumusten edustajien esityksiä, monen eri tyylilajin, kulttuurillisen ja uskonnollisen perinnön sekä aikakauden musiikkia. Konsertin päätteeksi on mahdollisuus jäädä nauttimaan virvokkeita ja osallistua keskusteluiltaan.
KESKUSTELUA YHTEISYMMÄRRYKSESTÄ -ILTA alkaa klo 18 ja teemana on "Naiset Suomessa - uskonnot naisen alistajana vai etujen edistäjänä". Pyydämme Jyväskylässä toimivia uskonnollisia yhteisöjä lähettämään edustajansa paneelikeskusteluun. Tule sinäkin rakentamaan siltaa eri maailmankatsomusten välille. Keskustellaan hyvässä hengessä ja etsitään, mikä meitä yhdistää."
Välillä on harmittanut kun nämä teemaviikot ovat päällekkäin ja lähekkäin, mutta nyt kun asiaa ajattelen, huomaan niiden muodostavan terveellisen kokonaisuuden. Saan aloittaa siitä, mikä on omaa ja kasvaa siinä. Silloin olen paremmin selvillä siitä kuka olen "Kristuksessa". Se mahdollistaa yhteyden muihin kristittyihin, joiden kanssa jaamme jotain erityistä yhdessä, Kristuksen. Ja siitä matka jatkuu toisenlaisia uskontoja edustavien ystävien pariin.
Jumalan rakkaus on avaraa eikä eristävää. Kaikilta ystäviltä on jotain opittavaa.
Adventtikirkon maailmanlaajuinen 10 rukouspäivää on saatu nyt päätökseen. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko alkoi keskiviikkona ja helmikuun alussa on Uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikko.
Koin merkitykselliseksi ja rohkaisevaksi 10 päivän aikana syventyä muinaisen temppelin symbolien kautta Jumalaan. Ilo kasvoi!
Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään Jyväskylässä vierailemalla seurakuntien viikottaisissa kokoontumisissa. Viikko aloitetaan yhteisellä aloituksella, joka tänä vuonna oli Taulumäen kirkossa. Koin siellä Pyhän Hengen voimakkaan läsnäolon ja tulin puhutelluksi ja hoidetuksi. Lux Auribusin musiikki hiveli korvia ja sielua ja Tuija Mannströmin puhe Lutherin yhteisistä aarteista oli asiantunteva ja koskettava.
Tässä on tilaisuuden oma osuuteni, yksi rukouksista:
Pyhä Jumala,
olemme kokoontuneet eteesi Jeesuksen Kristuksen nimessä, hänen, joka on sovintomme ja rauhamme ja joka on veressään tuonut lähelle ne, jotka ovat olleet kaukana - meidät. Pyydämme, että tullessamme Jumalan lähelle, tulemme samalla lähemmäksi toinen toistamme.
Tee se ihme keskuudessamme, että kaikessa erilaisuudessamme meillä on rauha sinussa ja sovinto keskenämme. Meillä on erilaisia tapoja palvella Jumalaa ja rukoilla; teologisia eroavaisuuksia, kulttuurisia eroja; erilaisia kieliä, kansallisuuksia, poliittisia näkemyksiä. Olemme vanhoja ja nuoria, meillä on erilaisia arvoja, olemme erilaisia persoonia, meillä on erilaisia uskontoja. Välittyköön Jumalan rakkaus meidän erilaisten ihmisten ja Kristukseen uskovien kautta niille, jotka ovat lähellä ja kaukana, vailla turvaa, toivoa ja rauhaa.
Kiitos, Jeesus, että olet meille riittävä. Amen.
Nyt lauantaina on rukousviikon adventtikirkon osuus, jumalanpalvelus sapattina. Se on samalla kansainvälinen uskonnonvapauspäivä adventtikirkoissa. Se sopiikin teemaan hyvin. Uskonnonvapaus - kaikkien uskontojen edustajille ja niille joilla ei uskontoa ole - on adventtikirkon ydinarvoja. Saarnani otsikko on "Kristuksen läheisyydessä sai kokea olevansa edelleenkin ihminen".
Ja sitten helmikuun alussa on uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikko. Jyväskylässä sitä juhlitaan näin:
"Jyväskylän Uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen verkosto
kutsuu sinut ja ystäväsi YK:n Yhteisymmärrysviikon päätapahtumaan Jyväskylässä, Vanhaan pappilaan (Vapaudenkatu 26) nauttimaan klo 16 alkavasta YHTEISYMMÄRRYKSEN KONSERTISTA. Viime vuoden tapaan tilaisuudessa on tarjolla henkisesti virittäytynyttä musiikkia, laaja kattaus Jyväskylässä vaikuttavien uskonnollisten yhteisöjen ja eri vakaumusten edustajien esityksiä, monen eri tyylilajin, kulttuurillisen ja uskonnollisen perinnön sekä aikakauden musiikkia. Konsertin päätteeksi on mahdollisuus jäädä nauttimaan virvokkeita ja osallistua keskusteluiltaan.
KESKUSTELUA YHTEISYMMÄRRYKSESTÄ -ILTA alkaa klo 18 ja teemana on "Naiset Suomessa - uskonnot naisen alistajana vai etujen edistäjänä". Pyydämme Jyväskylässä toimivia uskonnollisia yhteisöjä lähettämään edustajansa paneelikeskusteluun. Tule sinäkin rakentamaan siltaa eri maailmankatsomusten välille. Keskustellaan hyvässä hengessä ja etsitään, mikä meitä yhdistää."
Välillä on harmittanut kun nämä teemaviikot ovat päällekkäin ja lähekkäin, mutta nyt kun asiaa ajattelen, huomaan niiden muodostavan terveellisen kokonaisuuden. Saan aloittaa siitä, mikä on omaa ja kasvaa siinä. Silloin olen paremmin selvillä siitä kuka olen "Kristuksessa". Se mahdollistaa yhteyden muihin kristittyihin, joiden kanssa jaamme jotain erityistä yhdessä, Kristuksen. Ja siitä matka jatkuu toisenlaisia uskontoja edustavien ystävien pariin.
Jumalan rakkaus on avaraa eikä eristävää. Kaikilta ystäviltä on jotain opittavaa.
15.1.17
Pasifisti-Jumalan yhdet kasvot
Kuulin Petri Patrosta radiossa ja olin vaikuttunut.
Nyt luin tämän ja sanon suorastaan painokkaasti aamen. "Petri Patronen tajusi, että Jeesuksen julistama Jumala on pasifisti."
"Jotkut herätyskristityt painottavat, että joo, Jumala on rakkaus, mutta Jumala on myös oikeudenmukaisuus. Ja Jumala on armollinen, mutta Jumala on myös pyhä. Niin Patronenkin oppi ajattelemaan. Jumalalla oli kahdet kasvot, hymyilevät ja vihaiset, rakastavat ja väkivaltaiset. Jumalan sanottiin olevan hyvä, mutta taustalla oli varjo. Kaksikasvoinen Jumala ei kuitenkaan tuntunut sopivan yhteen sen kanssa, mitä Jeesus opetti. Ja jossain vaiheessa Patronen oivalsi, että Jumalalla on vain yhdet kasvot: Jeesuksen kasvot."
Oikeudenmukaisuus ja rakkaus eivät ole Jumalan eri puolia. Armo ja pyhyys eivät ole vastakkaisia asioita. Oikea pyhyys on sekä rakkautta että oikeudenmukaisuutta.
Jumalalla ei ole varjoa.
Nyt luin tämän ja sanon suorastaan painokkaasti aamen. "Petri Patronen tajusi, että Jeesuksen julistama Jumala on pasifisti."
"Jotkut herätyskristityt painottavat, että joo, Jumala on rakkaus, mutta Jumala on myös oikeudenmukaisuus. Ja Jumala on armollinen, mutta Jumala on myös pyhä. Niin Patronenkin oppi ajattelemaan. Jumalalla oli kahdet kasvot, hymyilevät ja vihaiset, rakastavat ja väkivaltaiset. Jumalan sanottiin olevan hyvä, mutta taustalla oli varjo. Kaksikasvoinen Jumala ei kuitenkaan tuntunut sopivan yhteen sen kanssa, mitä Jeesus opetti. Ja jossain vaiheessa Patronen oivalsi, että Jumalalla on vain yhdet kasvot: Jeesuksen kasvot."
Oikeudenmukaisuus ja rakkaus eivät ole Jumalan eri puolia. Armo ja pyhyys eivät ole vastakkaisia asioita. Oikea pyhyys on sekä rakkautta että oikeudenmukaisuutta.
Jumalalla ei ole varjoa.
8.11.16
Sillä on väliä mitä suustaan päästää oli sitten suomalainen tavis tai Yhdysvaltojen presidenttiehdokas
Annamari Sipilän Naisen kylkiluu -kolumnit ovat mielenkiintoista luettavaa.
Brexit on selkeästi muuttanut ilmapiiriä Britanniassa. Se on tietenkin luonnollista kun kampanjan argumentit ovat pitkälti ulkomaalaisvihamielisiä ja rasismiin pohjautuvia. Se nostaa rasismin näkyvämmäksi ihan arkielämässä.
Puheen sisällöllä on väliä.
Kun aikoinaan opiskelin Englannissa ei koskaan tarvinnut ajatella, että olisi tarvinnut jotenkin piilottaa sitä ettei ollut britti. Nyt EU-kansalaiset miettivät siellä kannattaako maahan jäädä koventuvien asenteiden johdosta.
Kun silloin joskus oli perussuomalaisten ensimmäinen "jytky" suomalaisessa politiikassa, esittäytyivät afrikkalaisen ystäväni keskellä päivää lähes kuoliaaksi pahoinpidelleet nuoret miehet itsensä perussuomalaisiksi. Olivat he sitä tai eivät, perussuomalaisten vaalikampanjan retoriikalla oli väliä jyväskyläläisellä pyörätiellä noin klo 15 iltapäivällä.
Sipilä kertoo miten Briteissä nyt saavat kuulla vihapuhetta myös valkoiset, hyvinkoulutetut eurooppalaiset, jotka ihmettelevät uutta käännettä. Ehkä "on tervettäkin joutua kokemaan miltä tuntuu, kun ei ole tervetullut", toteaa Sipilä.
Valkoisena eurooppalaisena minua on kohdeltu hyvin ja kohteliaasti kun olen matkustanut ja asunut eri puolilla maailmaa. Olen yleensä kokenut itseni tervetulleeksi. Siksi hävettääkin niin valtavasti kun muualta tulevia kohdellaan Suomessa töykeästi tai jopa törkeästi.
Tänään huomaan oikeasti jännittäväni USA:n vaaleja. Suomen presidentin vaalit eivät jännittäneet niin paljon, ne eivät olleet ollenkaan yhtä jännittävät. Meillä oli sentään kaksi fiksua ihmistä ehdokkaana. Kumpikin olivat tehtävään päteviä oli heidän poliittisista eroistaan mitä mieltä tahansa.
Mutta se, että toisena pääehdokkaana on niin julkean rasistisia- ja naisvihamielisiä lausuntoja suoltava ehdokas on järkyttävää. Vielä järkyttävämpää on, että monet äänestävät häntä. Luulisi, että ehdokkaan luonne kävisi kaikille päivänselväksi sellaisista puheista.
Järkyttävintä on ehkä kuitenkin se, että on olemassa kristittyjä, jotka äänestävät rasistista ja seksuaalista häirintää julkeasti harjoittavaa ehdokasta. Juuri mikään ei nimittäin ole kauempana Jumalan valtakunnan arvoista.
Ihan vaan muistin virkistykseksi:
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1. Moos. 1:27
Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies tai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Kirje galatalaisille 3:28
Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Kirje kolossalaisille 4:6
Sillä on väliä, mitä suustamme päästämme. Ja sillä vasta väliä onkin mitä suuren maan presidenttiehdokas sanoo. Sanamme muokkaavaat maailmaa, jossa elämme.
Brexit on selkeästi muuttanut ilmapiiriä Britanniassa. Se on tietenkin luonnollista kun kampanjan argumentit ovat pitkälti ulkomaalaisvihamielisiä ja rasismiin pohjautuvia. Se nostaa rasismin näkyvämmäksi ihan arkielämässä.
Puheen sisällöllä on väliä.
Kun aikoinaan opiskelin Englannissa ei koskaan tarvinnut ajatella, että olisi tarvinnut jotenkin piilottaa sitä ettei ollut britti. Nyt EU-kansalaiset miettivät siellä kannattaako maahan jäädä koventuvien asenteiden johdosta.
Kun silloin joskus oli perussuomalaisten ensimmäinen "jytky" suomalaisessa politiikassa, esittäytyivät afrikkalaisen ystäväni keskellä päivää lähes kuoliaaksi pahoinpidelleet nuoret miehet itsensä perussuomalaisiksi. Olivat he sitä tai eivät, perussuomalaisten vaalikampanjan retoriikalla oli väliä jyväskyläläisellä pyörätiellä noin klo 15 iltapäivällä.
Sipilä kertoo miten Briteissä nyt saavat kuulla vihapuhetta myös valkoiset, hyvinkoulutetut eurooppalaiset, jotka ihmettelevät uutta käännettä. Ehkä "on tervettäkin joutua kokemaan miltä tuntuu, kun ei ole tervetullut", toteaa Sipilä.
Valkoisena eurooppalaisena minua on kohdeltu hyvin ja kohteliaasti kun olen matkustanut ja asunut eri puolilla maailmaa. Olen yleensä kokenut itseni tervetulleeksi. Siksi hävettääkin niin valtavasti kun muualta tulevia kohdellaan Suomessa töykeästi tai jopa törkeästi.
Tänään huomaan oikeasti jännittäväni USA:n vaaleja. Suomen presidentin vaalit eivät jännittäneet niin paljon, ne eivät olleet ollenkaan yhtä jännittävät. Meillä oli sentään kaksi fiksua ihmistä ehdokkaana. Kumpikin olivat tehtävään päteviä oli heidän poliittisista eroistaan mitä mieltä tahansa.
Mutta se, että toisena pääehdokkaana on niin julkean rasistisia- ja naisvihamielisiä lausuntoja suoltava ehdokas on järkyttävää. Vielä järkyttävämpää on, että monet äänestävät häntä. Luulisi, että ehdokkaan luonne kävisi kaikille päivänselväksi sellaisista puheista.
Järkyttävintä on ehkä kuitenkin se, että on olemassa kristittyjä, jotka äänestävät rasistista ja seksuaalista häirintää julkeasti harjoittavaa ehdokasta. Juuri mikään ei nimittäin ole kauempana Jumalan valtakunnan arvoista.
Ihan vaan muistin virkistykseksi:
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1. Moos. 1:27
Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies tai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Kirje galatalaisille 3:28
Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Kirje kolossalaisille 4:6
Sillä on väliä, mitä suustamme päästämme. Ja sillä vasta väliä onkin mitä suuren maan presidenttiehdokas sanoo. Sanamme muokkaavaat maailmaa, jossa elämme.
20.9.16
Kuubalaiset lentopalloilijat tuomittiin raiskauksesta - keitä tulisi varoa?
Erinomaista, että törkeään raiskaukseen syyllistynet kuubalaiset lentopalloilijat tuomittiin vankeuteen. Erinomaista myöskin, että lässytykset pelaajasopimusten menettämisestä ja julkisuudesta todettiin lässytykseksi.
Ihan tässä ajatusleikkinä pohdiskelin minkähänlaisia johtopäätöksiä voisi tämän tapauksen perusteella vetää?
a) varokaa kaikkia lentopalloilijoita
b) varokaa kaikkia mieslentopalloilijoita
c) varokaa kaikkia urheilijoita
d) varokaa kaikkia miesurheilijoita
e) varokaa kaikkia kuubalaisia
f) varokaa kaikkia kuubalaisia miesurheilijoita
g) varokaa kaikkia kuubalaisia olympiaurheilijoita
h) varokaa kaikkia olympiaurheilijoita
i) varokaa kaikkia ei-suomalaisia
j) varokaa kaikkia ei-suomalaisia miehiä
k) varokaa kaikkia miehiä
l) varokaa kaikkia nuoria miehiä
m) varokaa kaikkia yökerhossa aikaansaviettäviä
n) varokaa kaikkia yökerhossa aikaansaviettäviä miehiä, joilla on kännykkä
o) varokaa kaikkia miehiä joilla on kännykkä
...?
26.4.16
11.4.16
Korkein tiedon muoto on empatia
Mielipide on todellakin alin ihmisen tiedon muodoista. Se ei vaadi vastuullisuutta eikä ymmärrystä. Korkein tiedon muoto on empatia, koska se vaatii meitä astumaan ulos omasta egosta ja elämään toisen maailmassa. Se vaatii syvällistä tarkoitusta, joka on laajempaa kuin itseymmärrys.
-Bill Bullard
9.3.16
Tutustu Jeesukseen!
"Nykyään vain harva suo Jeesukselle montakaan ajatusta, mutta kaksituhatta vuotta sitten hän vangitsi väkijoukkojen huomion, suututti uskonnolliset johtajat ja haastoi poliitikot. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä hän astui pienestä kukkulanhuipulla olevasta 120-150 asukkaan kylästä näyttämölle, rikkoen "kaikkien asettamat raja-aidat" ja perustamalla vallitsevan kulttuurin vastaisen kansanliikkeen, joka kolmessa vuosisadassa haali joukkoonsa miljoonia Rooman valtakunan alueella. Hän sitoutumisensa täysin päinvastaisiin arvoihin, yhteiskunnallisen aseman päälaelleen kääntämiseen ja vallankumouksellisiin opetuksiin oli henkeäsalpaavaa" . (Peter Roennfeldt)
Torstaisin klo 11-12 Jyväskylän adventtikirkolla kaikille avoin ryhmä, jossa tutustunaan Jeesukseen ensimmäistä kertaa tai uudestaan. Teekupposen äärellä Ansku Jaakkola ja Sirpa Iivari.
Kevään 2016 päivät: 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4.
Osoite: Ilmarisenkatu 18, Jyväskylä . Vapaa pääsy.
Torstaisin klo 11-12 Jyväskylän adventtikirkolla kaikille avoin ryhmä, jossa tutustunaan Jeesukseen ensimmäistä kertaa tai uudestaan. Teekupposen äärellä Ansku Jaakkola ja Sirpa Iivari.
Kevään 2016 päivät: 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4.
Osoite: Ilmarisenkatu 18, Jyväskylä . Vapaa pääsy.
15.1.16
Ainutlaatuisuuden korostamisen nurja puoli
Lueskelen mielenkiintoista kirjaa, Henri Nouwenin Rauhantyö. Rukous, vastarinta ja yhteys. Nouwen ei taaskaan petä: kirja on haastava ja syvällinen.
"Kiinnitämme modernissa sivilisaatiossamme niin tavattomasti huomiota siihen, että olisimme erilaisia, ainutlaatuisia ja erikoisia, että meidän on vaikea säilyä aidosti yhteydessä toisiimme. Tärkein kysymyksemme kuuluu: "Kuinka erotun muista?" Tämä kysymys saa meidät usein kadottamaan käsityksen omasta perimmäisestä samuudestamme luotuina ihmisinä. Nöyryys on sen seikan nöyrää tunnustamista, että kuulumme luotuun maailmaan, että olemme keskenämme samanarvoisia ihmisiä ja että olemme kiinteästi yhteydessä kaikkeen, mikä liikkuu ja elää." Henri Nouwen
"Kiinnitämme modernissa sivilisaatiossamme niin tavattomasti huomiota siihen, että olisimme erilaisia, ainutlaatuisia ja erikoisia, että meidän on vaikea säilyä aidosti yhteydessä toisiimme. Tärkein kysymyksemme kuuluu: "Kuinka erotun muista?" Tämä kysymys saa meidät usein kadottamaan käsityksen omasta perimmäisestä samuudestamme luotuina ihmisinä. Nöyryys on sen seikan nöyrää tunnustamista, että kuulumme luotuun maailmaan, että olemme keskenämme samanarvoisia ihmisiä ja että olemme kiinteästi yhteydessä kaikkeen, mikä liikkuu ja elää." Henri Nouwen
18.11.15
SPACE INVADERS! Onko muukalaisviha raamatullista?
"Ne vie meidän työpaikat!" "Ne vie meidän naiset!" "Ne on erilaisia kuin me!"
Mitä Raamattu sanoo suhtautumisesta muukalaisiin?
Tähän kysymykseen etsitään vastauksia pe 20.11.2015 klo 18.30-19.30 ja la 21.11. klo 16.30-17.30 Vaajakummun koululla (Harjutie 2, Vaajakoski, Jyväskylä).
Omat ennakkoluulot mukaan!
Jyväskyläläinen meritieteilijä ja glasiologi Kai Rasmus, joka vietti osan lapsuuttaan maahanmuuttajana.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Mitä Raamattu sanoo suhtautumisesta muukalaisiin?
Tähän kysymykseen etsitään vastauksia pe 20.11.2015 klo 18.30-19.30 ja la 21.11. klo 16.30-17.30 Vaajakummun koululla (Harjutie 2, Vaajakoski, Jyväskylä).
Omat ennakkoluulot mukaan!
Jyväskyläläinen meritieteilijä ja glasiologi Kai Rasmus, joka vietti osan lapsuuttaan maahanmuuttajana.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
9.8.15
Parasta kristinuskossa 16 A: ahneus paaduttaa
Parasta kristinuskossa? No, Jeesus tietysti! Kristityt keskittyvät aivan liian vähän uskonsa parhaaseen asiaan. Jatkan muistiinpanoja ja ajatuksia Jeesuksen elämää käsittelevästä kirjasta "Rakkaudella Isältä" (Ellen White). Luku 16 (Jeesus puhdistaa temppelin).
Pääsiäisviikolla Jerusalem ja temppeli täyttyi väestä.
"Juutalaiset iloitsivat temppelistään ja pitivät sen arvostelemista jumalanpilkkana, mutta rahanhimo oli voittanut heidän tunnontarkkuutensa." Rahanvaihto ja uhrieläinten myynti "tarjosi mahdollisuuden petokseen ja kiskomiseen, ja siitä oli kehittynyt vastenmielinen liiketoimi, joka oli pappien tulonlähteenä."
Rahanhimo ja uskonto on hyvin epämiellyttävä yhdistelmä.
White kiinnittää huomiota miten uskonnollisen koneiston rahanhimon vaikutti vähäosaisiin - niihin, joita erityisesti olisi pitänyt palvella.
"Omaa etuaan ajattelematta heidän olisi pitänyt olla valmiit auttamaan niitä, jotka eivät pystyneet ostamaan vaadittuja uhreja. Mutta ahneus oli paaduttanut heidän sydämensä."
Ahneus paaduttaa sydämen. Kyllä. Mutta ei vain rikkaiden tai häikäilemättömien keinottelijoiden ahneus, vaan myös hyvää tarkoittava ahneus.
Kehitysapu- ja hengelliset toimijat ja järjestöt olkaamme varuillamme ettemme hyvään pyrkiessämme päästä ahneutta paaduttamaan sydämiämme.
Voittoa tavoittelematon hyvän tekeminen on olemukseltaan epävarmaa puuhaa. Asioita joudutaan tekemän uskon varassa. Rahoituksesta ja lopputuloksesta ei ole etukäteen varmuutta.
Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa taho alkaa helposti ajaa lähinnä omaa selviytymistään. Pitäähän meidän pysyä pystyssä koska teemme niin tärkeää työtä.
Mutta kun oman tahon selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin tehtävästä, jota varten on olemassa tämä hyvää tarkoittava ahneus paaduttaa sydämen -ja se oma tehtävä hämärtyy. Ellei jopa unohdu. Ja silloin saatetaan toimia jopa omaa tehtävää vastaan.
Pääsiäisjuhlille oli saapunut "puutteenalaisia ja ahdistuneita, sokeita, rampoja ja kuuroja. Jotkut tuotiin paareilla. Monet olivat liian köyhiä ostaakseen pienintäkään uhria Herralle tai edes ruokaa nälkänsä tyydyttämiseksi."
Mitä tekivät temppelin työntekijät, voittoa tavoittelemattoman hyväntekeväisyysjärjestön edustajat? "Köyhät, sairaat ja kuolevat eivät herättäneet heidän sydämessään mitään sääliä."
White menee jopa niin pitkälle, että sanoo ettei mikään side "liittänyt pappeja ja hallitusmiehiä Jumalaan."
Aika rankasti sanottu ottaen huomioon että heidän tehtävänsä oli nimenomaan tuoda ihmisiä Jumalan luo. Mutta ylevä tehtävänkuva, uskonnolliset puitteet tai hengellinen sanasto tai mikään muukaan ulkoinen ei ole tae siitä että on Jumalan asialla.
Entäpä me hengelliset ja muut hyvää tekevät toimijat 2000-luvulla?
Herra armahda.
Pääsiäisviikolla Jerusalem ja temppeli täyttyi väestä.
"Juutalaiset iloitsivat temppelistään ja pitivät sen arvostelemista jumalanpilkkana, mutta rahanhimo oli voittanut heidän tunnontarkkuutensa." Rahanvaihto ja uhrieläinten myynti "tarjosi mahdollisuuden petokseen ja kiskomiseen, ja siitä oli kehittynyt vastenmielinen liiketoimi, joka oli pappien tulonlähteenä."
Rahanhimo ja uskonto on hyvin epämiellyttävä yhdistelmä.
White kiinnittää huomiota miten uskonnollisen koneiston rahanhimon vaikutti vähäosaisiin - niihin, joita erityisesti olisi pitänyt palvella.
"Omaa etuaan ajattelematta heidän olisi pitänyt olla valmiit auttamaan niitä, jotka eivät pystyneet ostamaan vaadittuja uhreja. Mutta ahneus oli paaduttanut heidän sydämensä."
Ahneus paaduttaa sydämen. Kyllä. Mutta ei vain rikkaiden tai häikäilemättömien keinottelijoiden ahneus, vaan myös hyvää tarkoittava ahneus.
Kehitysapu- ja hengelliset toimijat ja järjestöt olkaamme varuillamme ettemme hyvään pyrkiessämme päästä ahneutta paaduttamaan sydämiämme.
Voittoa tavoittelematon hyvän tekeminen on olemukseltaan epävarmaa puuhaa. Asioita joudutaan tekemän uskon varassa. Rahoituksesta ja lopputuloksesta ei ole etukäteen varmuutta.
Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa taho alkaa helposti ajaa lähinnä omaa selviytymistään. Pitäähän meidän pysyä pystyssä koska teemme niin tärkeää työtä.
Mutta kun oman tahon selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin tehtävästä, jota varten on olemassa tämä hyvää tarkoittava ahneus paaduttaa sydämen -ja se oma tehtävä hämärtyy. Ellei jopa unohdu. Ja silloin saatetaan toimia jopa omaa tehtävää vastaan.
Pääsiäisjuhlille oli saapunut "puutteenalaisia ja ahdistuneita, sokeita, rampoja ja kuuroja. Jotkut tuotiin paareilla. Monet olivat liian köyhiä ostaakseen pienintäkään uhria Herralle tai edes ruokaa nälkänsä tyydyttämiseksi."
Mitä tekivät temppelin työntekijät, voittoa tavoittelemattoman hyväntekeväisyysjärjestön edustajat? "Köyhät, sairaat ja kuolevat eivät herättäneet heidän sydämessään mitään sääliä."
White menee jopa niin pitkälle, että sanoo ettei mikään side "liittänyt pappeja ja hallitusmiehiä Jumalaan."
Aika rankasti sanottu ottaen huomioon että heidän tehtävänsä oli nimenomaan tuoda ihmisiä Jumalan luo. Mutta ylevä tehtävänkuva, uskonnolliset puitteet tai hengellinen sanasto tai mikään muukaan ulkoinen ei ole tae siitä että on Jumalan asialla.
Entäpä me hengelliset ja muut hyvää tekevät toimijat 2000-luvulla?
Herra armahda.
7.1.15
Vapaus on tärkeä mittari #JeSuisCharlie
Väkivallalla eri mieltä olevia vastaan ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.
Erilaisia ilmiöitä, opetuksia, ismejä, oppeja, teologioita ja omia mielipiteitään arvioidessa yksi tärkeä arviointiperuste on vapaus. Pyritäänkö tällä ottamaan pois ihmisen vapaus? Rajoittaako tämä omantunnon vapautta? Onko tämä pakottamista, manipulointia tai uhkailua?
Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.
-Raamattu
#JeSuisCharlie
Erilaisia ilmiöitä, opetuksia, ismejä, oppeja, teologioita ja omia mielipiteitään arvioidessa yksi tärkeä arviointiperuste on vapaus. Pyritäänkö tällä ottamaan pois ihmisen vapaus? Rajoittaako tämä omantunnon vapautta? Onko tämä pakottamista, manipulointia tai uhkailua?
Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.
-Raamattu
#JeSuisCharlie
10.9.14
Kuolemanvaarassa oleva lentopallofani jäi Puolaan
On ollut ilo seurata laadukasta lentopallopeliä Katowicessa Puolassa.
Se oli senkin puoleen mielenkiintoista, että matkassa oli myös perheenjäseniämme. Isoveli, 55, tarjosi pikkuveljelleen, 47, unelmien loman: viikko huipputasoisia lentopallopelejä.
Elämänsä penkkiurheilijana urheilulajeja ja urheilutapahtumia kerännyt isoveli sairastaa syöpää. On siis tärkeää päästä toteuttamaan unelmiaan ja elämään elämää niin kauan kuin sitä on. Arvot näyttivät hyvältä, lääkäri oli tyytyväinen ja sanoi että hyvältä näyttää ja antoi luvan matkustaa.
Veljeksien yhteinen unelmaloma lentopallon parissa.
Matkustuspäivänä 1.9. ei tosin päästykään Kuuba-otteluun. Oli sitä sumua ja ihmisiä vietiin edestakais, toiset odottelivat Varsovassa, toiset Helsingissä ennen kuin pääsivät yöllä perille Katowiceen. Oli pitkä ja raskas päivä, mutta tekstiviestein ottelun seuraaminen porukalla oli toki ainutlaatuinen kokemus sinänsä.
Tiistai-aamuna 2.9. isoveli ei päässyt ylös sängystä. Häneltä oli mennyt kävelykyky.
Hoitava lääkäri Suomessa sanoi, että mahdollisesti elimistö meni sekaisin samaan aikaan otetusta lääkkeestä ja unilääkkeestä. Odottakaa iltapäivään, sitten lääkäriin jos tilanne ei muutu.
Iltapäivällä yksityislääkäriin Aikamatkojen matkanjärjestäjän opastuksella. Englannintaitoinen lääkäri kirjoitti sairauskertomuksen avuksi ja lähetti Oktegowy Szpital Kolejowy w Katowicach -sairaalaan.
Sairaalassa alkoivat tutkimukset. Erittäin ystävällinen ylilääkäri osasi onneksi englantia, muut eivät juurikaan. Hoitaja kokkasi veljeksille ruokaa, perunaa, salaattia, kanaa ja vihanneskeittoa. (Siellä ei ehkä sitten ole ammattiliittoa, joka sanoisi että eihän sellainen kuulu toimenkuvaan?) Puolalainen huonekaveri hälytti tuttavaverkostonsa rukoilemaan isoveljen puolesta. Nunnakin on käynyt silittämässä poskea. Kesällä saamamme käsitys erittäin ystävällisistä puolalaisista on edelleen voimassa.
Torstai-aamuna 4.9. tulivat tulokset. Tilanne on hengenvaarallinen. Voi halvaantua milloin tahansa. Ei missään tapauksessa voi matkustaa kotiin istuma-asennossa (vain ylilääkärin kuolleen ruumiin yli). Mutta Suomeen pitäisi päästä hoitoihin, niitä ei kannata Puolassa antaa.
Ikään kuin tällaiset uutiset - ulkomailla, vieraalla kielellä, ilman läheisten tukiverkkoa - eivät olisi tarpeeksi raskaita, joutuu tällaisessa tilanteessa ihminen vielä tekemisiin vakuutusyhtiön kanssa. LähiTapiolaan soitettaessa puheluihin vastataan Tanskassa (tosi lähipalvelua), suomenkieliset asiakaspalvelijat ovat kiireisiä, joutuu puhumaan asiasta englanniksi. Ja ensin on hirveä paperisota, että pikkuveli sai edes alkaa hoitaa asioita ja että hänen kanssaan voitiin keskustella. Ja sitten kun vihdoin keskustellaan, mitään ei virkailija osaa sanoa.
Matkanjärjestäjä kertoo, että perjantaina 5.9. Finnairin charter-lento saapuu Katowiceen tuomaan lenttisfaneja ja palaa takaisin tyhjänä. Siihenhän voisi varmaan edullisesti järjestää kuljetuksen. Mutta LähiTapiola ei osaa sanoa yhtään mitään, paitsi sitten vasta kun on liian myöhäistä. Ja vastaus on ei.
Vaikka tilanne on hoitavalle lääkärillekin täysin yllättävä, sairaus on kuitenkin olemassa ja silloin ei korvata yhtään mitään. Ei edes hotellikuluja. Ei mitään.
Syy miksi kirjoitan tästä julkisesti ovat tilannetta pohtiessa ja ihmisiltä neuvoja kysellessä esiin nousseet kommentit:
-Terveydenhoidon ammattilainen: Saanko arvata, onko kyseessä Tapiola?
-Lakimies: Tuntumani on, että yhdeksän kymmenestä tällaisesta tapauksesta on Tapiolan kanssa.
-Entinen Tapiolan työntekijä jätti työnsä siellä koska ei enää kestänyt vakuutusyhtiön systeemiä, jossa oli vain kaksi vaihtoehtoa ei tai kyllä, ei mitään siltä väliltä.
-Moni on suositellut, että tapauksesta tulisi tehdä julkinen.
Vakuutusyhtiöt eivät ole kovin hyvässä maineessa inhimillisyyden ja ihmisten asioiden hoidon suhteen jo muutenkaan ja isoveljen tapaus olisi varmasti voinut sattua myös muiden vakuutusyhtiöiden kanssa, mutta YHDEKSÄN KYMMENESTÄ tällaisesta ongelmasta on LähiTapiolan kanssa?
Jos tämä on edes jokseenkin todenperäinen tuntuma tilanteeseen, kyseessä ei ole yksittäistapaus, vaan rakenteellinen ongelma. Se kertoo jotain tärkeää yrityksen ytimestä ja filosofiasta. Tuo luku pitää sisällään paljon inhimillistä kärsimystä ja monta tragediaa. Siksi katson aiheelliseksi varoittaa kyseisestä vakuutusyhtiöstä. Harkitse tarkkaan ennen kuin otat sieltä vakuutusta.
Rakenteelliseen ongelmaan liittyy myös se miten vakuutusyhtiöt hädässä ja kriisissä olevia ihmisiä kohtelevat. Systeemin voisi rakentaa myös niin, että hädässä olevien ihmisten traumakokemukset eivät vakuutusyhtiön menettelytapojen takia lisääntyisi. Riippumatta siitä saako korvauksia vai. Kuka tietää, inhimillinen kohtelu voisi jopa lisätä liikevaihtoa? (Ihan näin ilmaiseksi tarjoan tällaista radikaalia näkökulmaa harkittavaksi.)
Toinen asia on, onko ihan oikein, että vain ihmisillä, joilla ei ole (koskaan?) ollut mitään sairauksia on oikeus matkustaa ja toteuttaa unelmiaan ja luottaa siihen, että hädän hetkellä saisivat korvauksia ja pääsisivät kotiin? Pienituloiset kerran sairastuneet pysykööt kotonaan?
Entä pitäisikö vakuutusyhtiöitä velvoittaa kertomaan se pieni präntti mainoksissaan ja esitteidensä etusivuilla? Ota meiltä vakuutus, emme korvaa sitä, tätä emmekä tuota.
Näistä aiheista olisi syytä käydä yhteiskunnallista keskustelua. Aihetta on myös tutkivaan journalismiin.
Kotiinpaluu on isoveljen kohdalla vielä auki. Sairastumisesta on kulunut yli viikko.
Pääseekö isoveli kotiin kuolemaan (tai hoitoihin ennen sitä)?
Pikkuveli on pienyrittäjä, jonka yritystoiminta on jäissä kunnes hän palaa takaisin, mutta eihän omaa veljeä voi ulkomaillekaan yksin jättää.
Yksityiskoneen hintaluokka olisi 30 000 €. Reittilennolla hinta 10 000 - 15 000 €. Pienituloisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla, omista sairaista vanhemmistaan huolehtivalla isoveljellä ei sellaisia rahoja ole.
Täytyykö muuttaa Puolaan? Ystävällinen huonekaveri on sitä ehdotellut ja luvannut, että pian olisi tuttu monien ihmisten kanssa ja otettaisiin hyvin vastaan. Jos jäisi kuolemaan Puolaan, mitäköhän maksaisi ruumiin kuljetus kotiin?
Tai sitten kotiin palataan näin:
(Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903. Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen)
Paitsi että istuahan ei saanut, tarvitaan pidemmät paarit.
Yhtään lentopallo-ottelua Spodekin halliin isoveli ei päässyt katsomaan. Maajoukkue lähetti hänelle ystävällisesti maajoukkueen huivin. Se liikutti isoveljeä kovin. Tämä on kaiken arvoista, sanoi hän. Nyt on muisto, joka säilyy kuolemankin taa.
Televisiosta saa taas pian seurata jännittäviä lentopallo-otteluita. Täytyy myöntää, että jonkin verran kyllä kirvelee katsella pelaajien paitoja, joissa lukee LähiTapiola.
Vaikka kyllä sieltä virkailija lähetti pikkuveljelle tekstarin, jossa neuvoi hakemaan korvausta toiselta vakuutusyhtiöltä.
4.4.14
Pastori kiittää... moskeijaa
Vapaasapattinaan pastori ei mennyt kirkkoon, vaan moskeijaan.
Olipa tässä jokin aikaa sitten vapaa sapatti pastorin perheellä. Siis sellainen lauantaipäivä, ettei äidillä eikä isällä ollut mitään vastuita missään kirkossa, vaan perhesapatti.
Olisi tehnyt kyllä mieli mennä kirkkoon ihan vaan seurakuntalaisena, mutta välillä täytyy olla ihan omissakin oloissaan, vaikka mielellään menisi kuulemaan saarnaa ja osallistumaan raamattutuntiin. Sitä on kuitenkin vaikea tehdä ihan vaan muuten vaan, sillä on liikaa vaadittu muulta seurakunnan väeltä tietää milloin pastori on vapaalla ja millon ei. Aina kuitenkin tulee jotain selvitettävää, ajateltavaa, keskusteltavaa, muistettavaa.
Joten vietimme sapatin ihan perheen parissa. Emmekä olleet edes lähdössä mihinkään reissuun. Mutta mitä sitä sitten oikein tehtäisiin?
Perjantai-iltana lehteä lukiessa huomasin että Jyväskylän moskeijalla oli lauantaina avoimien ovien päivä. No sinnehän sitä tietenkin sitten mennään!
Oli mukava käydän koko perheen kera tutustumassa moskeijaan, nähdä tilat, rupatella ihmisten kanssa, syödä herkkuja ja saada lisää tietoa niin islamista kuin muslimien toiminnasta Jyväskylässä. Ilokseni kuulin, että huivia käyttävä suomalainen musliminainen ei ole kokenut mitään syrjintää huivinsa takia. Hyvä, Keski-Suomi!
Pastori kiittää Jyväskylän moskeijaa hienosta ideasta ja vieraanvaraisuudesta. Näin murretaan raja-aitoja ja ennakkoluuloja.
Olipa tässä jokin aikaa sitten vapaa sapatti pastorin perheellä. Siis sellainen lauantaipäivä, ettei äidillä eikä isällä ollut mitään vastuita missään kirkossa, vaan perhesapatti.
Olisi tehnyt kyllä mieli mennä kirkkoon ihan vaan seurakuntalaisena, mutta välillä täytyy olla ihan omissakin oloissaan, vaikka mielellään menisi kuulemaan saarnaa ja osallistumaan raamattutuntiin. Sitä on kuitenkin vaikea tehdä ihan vaan muuten vaan, sillä on liikaa vaadittu muulta seurakunnan väeltä tietää milloin pastori on vapaalla ja millon ei. Aina kuitenkin tulee jotain selvitettävää, ajateltavaa, keskusteltavaa, muistettavaa.
Joten vietimme sapatin ihan perheen parissa. Emmekä olleet edes lähdössä mihinkään reissuun. Mutta mitä sitä sitten oikein tehtäisiin?
Perjantai-iltana lehteä lukiessa huomasin että Jyväskylän moskeijalla oli lauantaina avoimien ovien päivä. No sinnehän sitä tietenkin sitten mennään!
Oli mukava käydän koko perheen kera tutustumassa moskeijaan, nähdä tilat, rupatella ihmisten kanssa, syödä herkkuja ja saada lisää tietoa niin islamista kuin muslimien toiminnasta Jyväskylässä. Ilokseni kuulin, että huivia käyttävä suomalainen musliminainen ei ole kokenut mitään syrjintää huivinsa takia. Hyvä, Keski-Suomi!
Pastori kiittää Jyväskylän moskeijaa hienosta ideasta ja vieraanvaraisuudesta. Näin murretaan raja-aitoja ja ennakkoluuloja.
8.10.13
Muslimit suojelivat kristittyjä Pakistanissa
Pakistanissa on ollut viime aikoina vaarallista käydä kirkossa. Onneksi muslimit ovat nousseet suojelemaan kristittyjä.
Photos: Malik Shafiq, taken from here (The Express Tribune)
Photos: Malik Shafiq, taken from here (The Express Tribune)
3.9.13
Suomalainen, jota ihailen: Elisabeth Rehn
Elisabeth Rehn elämäntyö tekee vaikutuksen. Elisabeth kohtaa -sarja on antanut siihen mielenkiintoista näkökulmaa. Merkillepantavaa on se lämpö ja kunnioitus, joita hänen eripuolelta maailmaa olevat vieraansa häntä kohtaan osoittavat. Siitä näkee hänen työnsä merkityksen.
Keskustelu Denis Mukwegen kanssa on erityisen vaikuttava. Kirurgi Mukwegen työn ansiosta 40 000 naista Kongossa on saanut hoitoa noin 12 vuoden aikana. Suuri osa heistä on raiskattuja. Ennen sotaa hän ei ollut nähnyt sellaisia vaurioita naisilla.
Mukwege ja Rehn keskustelevat myös raiskatuista miehistä, raiskattujen lapsista jotka jäävät juurettomiksi ja usein hylätään, väkivaltaan opetetuista lapsista. Kaikki sodan uhreja. Mutta myös toivosta.
Tämä koskettaa minua, sillä minulla on kongolaisia ystäviä. Rohkeita, älykkäitä, sitkeitä naisia ja miehiä.
Keskustelu Denis Mukwegen kanssa on erityisen vaikuttava. Kirurgi Mukwegen työn ansiosta 40 000 naista Kongossa on saanut hoitoa noin 12 vuoden aikana. Suuri osa heistä on raiskattuja. Ennen sotaa hän ei ollut nähnyt sellaisia vaurioita naisilla.
Mukwege ja Rehn keskustelevat myös raiskatuista miehistä, raiskattujen lapsista jotka jäävät juurettomiksi ja usein hylätään, väkivaltaan opetetuista lapsista. Kaikki sodan uhreja. Mutta myös toivosta.
Tämä koskettaa minua, sillä minulla on kongolaisia ystäviä. Rohkeita, älykkäitä, sitkeitä naisia ja miehiä.
22.8.13
Muslimit suojelevat kirkkoa
Kunniamaininta Heliopoliksen muslimeille!
Sunnuntaina 18.8.2013 Egyptin Heliopoliksessa paikalliset muslimit muodostivat ihmisketjun adventtikirkon ympärille suojellakseen sitä noin 300 ohikulkevalta mielenosoittajalta.
Adventtikirkolla on siellä myös koulu Nile Union Academy. Paikalliset muslimit ottavat koulun henkilökuntaan päivittäin yhteyttä vakuuttaen heille, että koulu on turvassa.
Vaikuttaa siltä, että siellä osoitetaan ja koetaan Jumalan rakkautta molemminsuuntaisesti.
Egyptin valtio on ilmoittanut maksavansa tuhottujen kirkkojen jälleenrakennuksen.
Sunnuntaina 18.8.2013 Egyptin Heliopoliksessa paikalliset muslimit muodostivat ihmisketjun adventtikirkon ympärille suojellakseen sitä noin 300 ohikulkevalta mielenosoittajalta.
Adventtikirkolla on siellä myös koulu Nile Union Academy. Paikalliset muslimit ottavat koulun henkilökuntaan päivittäin yhteyttä vakuuttaen heille, että koulu on turvassa.
Vaikuttaa siltä, että siellä osoitetaan ja koetaan Jumalan rakkautta molemminsuuntaisesti.
Kuva: Mohammed Abdel Moneim/ Al Akhbar newspaper
Assiutissa 15.8. 2013 hyökättiin useisiin kirkkoihin ja Egyptin Pipliaseuran kauppaan. Myös Assiutin adventtikirkko sytytettiin palamaan ja se tuhoutui pahoin. Hyökkääjät eivät löytäneet yläkerran asunnossa piilossa olleita pastoria ja hänen vaimoaan. Musliminaapurit pelastivat heidät palavasta rakennuksesta. Egyptin valtio on ilmoittanut maksavansa tuhottujen kirkkojen jälleenrakennuksen.
21.7.13
Henkensä uhalla hän pelasti 2500 lasta
Naispuolinen Schindler pelasti 2500 juutalaista lasta.
Oletko kuullut puolalaisesta Irena Sendleristä? En ollut minäkään.
Katolinen sosiaalityöntekijä salakuljetti lapsia selkärepussa, ruumisarkussa, viemärissä, ambulanssissa, työkalupakissa pelastaen heidät keskitysleiriltä ja kuolemasta.
Sitten hän jäi kiinni ja häntä kidutettiin, mutta hän ei paljastanut mitäään. Hänet tuomittiin teloitettavaksi ja kaupungilla levitettiin uutista hänen kuolemastaan.
Irena Sendler eli kuitenkin 98-vuotiaaksi.
Oikea sankari, joka ei halunnut sankarin viittaa.
"Ihmiskunta ei ole ymmärtänyt mitään. Uskon-, heimo- ja kansalliset sodat jatkuvat. Maailma on edelleen verimeressä." "Maailma voi olla parempi jos siellä on rakkautta, suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä."
Oletko kuullut puolalaisesta Irena Sendleristä? En ollut minäkään.
Katolinen sosiaalityöntekijä salakuljetti lapsia selkärepussa, ruumisarkussa, viemärissä, ambulanssissa, työkalupakissa pelastaen heidät keskitysleiriltä ja kuolemasta.
Sitten hän jäi kiinni ja häntä kidutettiin, mutta hän ei paljastanut mitäään. Hänet tuomittiin teloitettavaksi ja kaupungilla levitettiin uutista hänen kuolemastaan.
Irena Sendler eli kuitenkin 98-vuotiaaksi.
Oikea sankari, joka ei halunnut sankarin viittaa.
"Ihmiskunta ei ole ymmärtänyt mitään. Uskon-, heimo- ja kansalliset sodat jatkuvat. Maailma on edelleen verimeressä." "Maailma voi olla parempi jos siellä on rakkautta, suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)