Helsingissä kävelin Luis Vuittonin luksus-liikkeen ohi, jonka tunnistin saaneen paljon ilmaista mainosta lehtien artikkeleissa. Aikaisemmin en ollut moisesta Vuittonista kuullutkaan.
Mutta Vuittonilla on mediaseksikkyysarvoa. Lehtien kanteen pääsee jos kuuluisa ihminen vähissä vaatteissa pitää kädessään Vuitton-laukkua. Nadia Plesner, tanskalainen nuori taiteilija halusi kritisoida tätä ja piirsi kuvan jossa Darfurin uhrilla on kädessään Vuittonia muistuttava laukku ja Paris Hiltonin koiraa muistuttava koira. Kuvalla varustettua T-paitaa myydään Darfurin auttamiseksi.
"Halusin näyttää miten vääristyneesti osa mediasta priorisoi pieniä ja suuria maailman uutisia. Vaikka Darfurissa on meneillä hirveä kansanmurha, Paris Hilton saa suurimman osan huomiosta. Jos kaikki mitä vaaditaan kansikuvaan pääsemiseen on designer-laukku ja pieni koira, ehkä kannattaisi yrittää sitä ihmisille, jotka todella tarvitsevat huomiota!" sanoo Plesner.
Vuitton on haastanut Plesnerin oikeuteen. Harmi ettei Vuitton-boikotistani ole hyötyä sillä en muutenkaan ole heidän asiakkaansa.
Pastori Keski-Suomesta pölisee ja valokuvaa elinympäristöään. Ajatuksia ja tajunnanvirtaa elämästä ja uskosta. På finska. Pastor from Central-Finland takes pictures and chats about life and faith. In Finnish.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanska. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanska. Näytä kaikki tekstit
26.5.08
14.9.06
Leirielämää: päättäjäiset
Leirin päättäjäiset olivat suomalaisten harteilla, sillä seuraava Camporee-leiri järjestetään Suomessa 4-5 vuoden päästä.
Päättäjäisohjelm oli monipuolinen: musiikkia, sketsi, kuoro, pesäpallon peluuta, puhe rakentamisesta ja purkamisesta, jumppasaarna, tanhuesitys... Oma hommani oli pitää huoli että kukin oli lavalla oikeaan aikaan ilman viivytyksiä ja että kaikki olivat valmiina ja tiesivät mitä tekivät.
Siinäpä riitti tekemistä. Pieni lisäys ohjelmaan... tietääkö juontajat? Entä seuraava esiintyjä? Miten tämä vaikuttaa siihen ja tähän...? Onko reitti auki pesäpalloporukan juosta sisään? Voisitteko varoa vähän, tästä pinkoo pian väkeä minkä kintuistaan kerkee. Mene, mene, sun vuoros on pian. Ei, ei tartte roudata tuota, se on kyllä sovittu....
Ilta meni hienosti ja suomalaiset hoitivat hommansa tyylillä, innolla ja vauhdikkaasti.
Ohjelman ollessa loppuvaiheessa alkoi sataa runsaasti. Meidän osuutemme jälkeen piti kaikkien mennä ulos, katsoa tulinäytös ja laskea liput ja sen piti olla leirin virallinen päätös. Mutta eihän sinne nyt voi mennä... Mitä me nyt tehdään? Mitä ihmisille ilmoitetaan? Voidaanko tulinäytös siirtää telttaan, onko se vaarallista? Kenellä on valtuudet antaa siihen lupa? Mistä ihmeestä löytää 3000 ihmisen joukosta äkkiä koko leirin pomo? Missä se tulikundi on? No niin, nyt joku lavalle puhumaan lämpimiä kunnes tiedetään mitä tehdään... Tietääkö äänentoisto muutoksista? Millon se tulikundi on valmis? Miten tää leiri saadaan loppumaan?!?!!
Kuumeisen pikapalaveerauksen, justeerauksen ja juoksentelun jälkeen tuliesitys esitettiin teltassa (turvallisesti) ja leiri päätettiin virallisesti ilman lipunlaskua. Iso kunnia nuorille juontajillemme, jotka selvisivät yllättävistäkin tilanteista huumorilla ja tyylillä eikä läppä loppunut. Jossain vaiheessa jouduin työntämään heidät lavalle sanoen että en tiedä mitä nyt tapahtuu, puhukaa jotain. Yleisö ei tainnut edes huomata mitään ihmeellistä häslinkiä.
Niin se sitten päättyi. Yö vielä nukuttiin, aamunkoitteessa noustiin purkamaan leiri, täyttämään kuopat, pakkaamaan tavarat, kantamaan puut paikoilleen. Juuri ehdittiin saada tavarat autoihin ennen sadetta.
Kyllä kannatti pastorinkin olla leirillä mukana. Aikaisempina kertoina olen kuulunut vastuuhenkilöihin ja ollut mukana ratkomassa koko leirin asioita ja väistämättömiä kulttuurien, ihmisten ja järjestelyjen kahnauksia ynnä muita mahdollisia ja mahdottomia haasteita. Nyt sain olla tulkki, osallistua oman vartion elämään, käydä muksun kanssa välillä uimarannalla, hengata nuorten kanssa, tavata kansainvälisiä tuttuja. Miten mukavaa. Varsinkin kun suomalaisilla oli taitava ja asiansa osaava johtaja, jonka tiimissä oli mukava olla ja hoitaa oman osuutensa ilman huolta siitä miten kokonaisuus hoituu. What a treat.
Oli upea leiri. Tanskalaiset olivat tehneet mahtavaa työtä ja suomalaisilla riittää haastetta laittaa paremmaksi... Ei muuta kuin varaaman aika kalenterista (kunhan ajankohta vielä selviäsi), jotta pääsee vapaaehtoiseksi, sillä on se sen arvoista.
Suomalaisten pomo, hyvä johtaja
...tulossa uimasta
Mieleenpainuva puhe
Hyvä Suomi!
Se tulikundi
Päättäjäisohjelm oli monipuolinen: musiikkia, sketsi, kuoro, pesäpallon peluuta, puhe rakentamisesta ja purkamisesta, jumppasaarna, tanhuesitys... Oma hommani oli pitää huoli että kukin oli lavalla oikeaan aikaan ilman viivytyksiä ja että kaikki olivat valmiina ja tiesivät mitä tekivät.
Siinäpä riitti tekemistä. Pieni lisäys ohjelmaan... tietääkö juontajat? Entä seuraava esiintyjä? Miten tämä vaikuttaa siihen ja tähän...? Onko reitti auki pesäpalloporukan juosta sisään? Voisitteko varoa vähän, tästä pinkoo pian väkeä minkä kintuistaan kerkee. Mene, mene, sun vuoros on pian. Ei, ei tartte roudata tuota, se on kyllä sovittu....
Ilta meni hienosti ja suomalaiset hoitivat hommansa tyylillä, innolla ja vauhdikkaasti.
Ohjelman ollessa loppuvaiheessa alkoi sataa runsaasti. Meidän osuutemme jälkeen piti kaikkien mennä ulos, katsoa tulinäytös ja laskea liput ja sen piti olla leirin virallinen päätös. Mutta eihän sinne nyt voi mennä... Mitä me nyt tehdään? Mitä ihmisille ilmoitetaan? Voidaanko tulinäytös siirtää telttaan, onko se vaarallista? Kenellä on valtuudet antaa siihen lupa? Mistä ihmeestä löytää 3000 ihmisen joukosta äkkiä koko leirin pomo? Missä se tulikundi on? No niin, nyt joku lavalle puhumaan lämpimiä kunnes tiedetään mitä tehdään... Tietääkö äänentoisto muutoksista? Millon se tulikundi on valmis? Miten tää leiri saadaan loppumaan?!?!!
Kuumeisen pikapalaveerauksen, justeerauksen ja juoksentelun jälkeen tuliesitys esitettiin teltassa (turvallisesti) ja leiri päätettiin virallisesti ilman lipunlaskua. Iso kunnia nuorille juontajillemme, jotka selvisivät yllättävistäkin tilanteista huumorilla ja tyylillä eikä läppä loppunut. Jossain vaiheessa jouduin työntämään heidät lavalle sanoen että en tiedä mitä nyt tapahtuu, puhukaa jotain. Yleisö ei tainnut edes huomata mitään ihmeellistä häslinkiä.
Niin se sitten päättyi. Yö vielä nukuttiin, aamunkoitteessa noustiin purkamaan leiri, täyttämään kuopat, pakkaamaan tavarat, kantamaan puut paikoilleen. Juuri ehdittiin saada tavarat autoihin ennen sadetta.
Kyllä kannatti pastorinkin olla leirillä mukana. Aikaisempina kertoina olen kuulunut vastuuhenkilöihin ja ollut mukana ratkomassa koko leirin asioita ja väistämättömiä kulttuurien, ihmisten ja järjestelyjen kahnauksia ynnä muita mahdollisia ja mahdottomia haasteita. Nyt sain olla tulkki, osallistua oman vartion elämään, käydä muksun kanssa välillä uimarannalla, hengata nuorten kanssa, tavata kansainvälisiä tuttuja. Miten mukavaa. Varsinkin kun suomalaisilla oli taitava ja asiansa osaava johtaja, jonka tiimissä oli mukava olla ja hoitaa oman osuutensa ilman huolta siitä miten kokonaisuus hoituu. What a treat.
Oli upea leiri. Tanskalaiset olivat tehneet mahtavaa työtä ja suomalaisilla riittää haastetta laittaa paremmaksi... Ei muuta kuin varaaman aika kalenterista (kunhan ajankohta vielä selviäsi), jotta pääsee vapaaehtoiseksi, sillä on se sen arvoista.





13.9.06
12.9.06
10.9.06
8.9.06
Leirielämää: pienimmät
Leirielämää: kansainvälistä tunnelmaa
Kansainvälinen ilta on riemastuttava sillisalatti kansainvälistä ohjelmaa laidasta laitaan. Tällä kertaa erityismaininta menee Venäjälle. Heidän ohjelmansa oli yllättävä, hauska, menevä ja kaikenlisäksi lyhyt. Kunnon showmeininki osataan myös itänaapurissa.





Venäläisten kolme hyvää syytä miksi seuraava leiri pitäisi järjestää siellä: ei tulentekokieltoja, kaksi valtamerta & viisi merta, ilmaista kaasua.

7.9.06
Leirielämää: sotaa!
Hirmuhelteissä kärventyessämme mieli teki uimaan. Leiripaikalla oli järvi jossa olisi saanut uida, mutta ranta oli oikeasti niin hirveä että sinne ei menty ensimmäisen yrityksen jälkeen. Sieltä tuli lähinnä likaisempana takaisin ja lääkärikin neuvoi olemaan menemättä sinne.
Mutta oli läkähdyttävän kuuma!
Ei hätää, hetken kuluttua oli vesipisteiden lähellä menossa vesisodat: naurua, kirkunaa, ilonpitoa ja viilennystä.
Jonkin ajan kuluttua tämä ilo vesipisteillä kuitenkin jouduttiin kieltämään hygieniasyistä. Mitäs sitten? Ei muuta kuin laajentamaan vesisotaa leireihin ja eri maiden välille. Asevarustelu käyntiin täyttämällä telttojen vierellä olevat saavit ja ties mitkä kipot. Jännitystä ilmassa, strategian tekoa, odotusta. Tanskalaiset ovat tulossa! Kaikki asemiin!
Nuoremman väen luovuus keksii kyllä keinon kastua helteellä oli mikä oli.

Mutta oli läkähdyttävän kuuma!
Ei hätää, hetken kuluttua oli vesipisteiden lähellä menossa vesisodat: naurua, kirkunaa, ilonpitoa ja viilennystä.
Jonkin ajan kuluttua tämä ilo vesipisteillä kuitenkin jouduttiin kieltämään hygieniasyistä. Mitäs sitten? Ei muuta kuin laajentamaan vesisotaa leireihin ja eri maiden välille. Asevarustelu käyntiin täyttämällä telttojen vierellä olevat saavit ja ties mitkä kipot. Jännitystä ilmassa, strategian tekoa, odotusta. Tanskalaiset ovat tulossa! Kaikki asemiin!
Nuoremman väen luovuus keksii kyllä keinon kastua helteellä oli mikä oli.


Joutunut tulilinjalle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)