31.10.08

Rheinin rannoilla 7

"...hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä."
[Psalmi 23:2]

Lepotauko. Tänään.

Basel, Sveitsi.
Resting by the Rhine River. Basel, Switzerland.

30.10.08

Rheinin rannoilla 6

Basel, Sveitsi. Maaliskuu 2007.
The Rhine River. Basel, Switzerland. March 2007.

Rheinin rannoilla 5

Tällä kulkuneuvolla kulkeminen on ekologista! Näillä veneillä pääsi Baselissa Rheinin toiselta rannalta toiselle luontoystävällisellä tavalla. Veneissä ei ole lainkaan moottoria, vaan vaijeri, peräsin ja joen virta riittävät.



Ystävämme kehui käyttävänsä tätä kulkumuotoa mielellään. Kiireisen kaupunkilaiselämän lomaan oiva pieni rentoutumishetki lähellä vettä.


Basel, Sveitsi. Maaliskuu 2007.
An ecological and pleasant way of crossing the Rhine River.
Basel, Switzerland. March 2007.

29.10.08

Rheinin rannoilla 4

Näkymä "Vanhasta Baselista" "Uuden Baselin" puolelle.

Vanha kaupunki on ollut se parempi puoli ja toisella puolella ovat asuneet toisen luokan kansalaiset. Vanhat ennakkoluulot eivät ole vielä täysin kadonneet. Vieläkin löytyy vanhuksia, jotka eivät suostu menemään vanhainkotiin Uuden Baselin puolelle vaikka itse vanhainkoti olisi kuinka hieno tahansa!

Ennakkoluuloistaan kannattaa pitää kiinni loppuun asti, vai mitä?


Basel, Sveitsi. Maaliskuu 2007.
Basel, Switzerland on the shores of Rhine River. March 2007.

28.10.08

Rheinin rannoilla 3

Jatkamme aikaisemmin keskeytynyttä matkaa Rheinin rannoilla.


Basel, Sveitsi. Maaliskuu 2007.
On the shores of Rhine River. Basel, Switzerland. March 2007.

Turvallista

Noin puolitoista vuotta sitten oli hyvä kulkea Helsingissä kun oli maailman vahvin tyttö matkassa mukana. Hän kiinnitti jopa helsinkiläisten huomion.


I had such a safe time a year and a half ago in Helsinki
since Pippi Longstocking, the world's strongest girl, was with me.

27.10.08

Laskutusta

Muksu, 6 v luki lukuläksyään.

Muksu: ... lasku...
Äiti: Hyvä.
Muksu: Te saatte tollasia. Mä en saa!

26.10.08

Tylsää!

Äiti tuli äänestämästä.

Muksu, 6 v: Äänestitkö miestä vai naista?
Äiti: Miestä.
Muksu: Höh!
Äiti: Tällä kertaa.
Muksu: Iskäkin äänesti miestä! Tylsää! Tylsää! Tylsää! Tylsää!

25.10.08

Kynnyskysymys

Olen etsinyt ehdokasta käymällä vaalikoneilla, lukemalla nettisivuja, lehtiä ja vaalimainoksia. Nyt minulla on seitsemän ehdokkaan lista, joista joku luultavasti saa ääneni huomenna.

Listaltani tipahti automaattisesti pois jos oli vastannut väärin yhteen kysymykseen. Monien eri tärkeiden asioiden joukosta nousi kynnyskysymyksekseni tällä kertaa: "Kannatan kaikille maksutonta kunnallista päivähoitoa tulorajoista riippumatta."

Kaikille ilmaisen kunnallisen päivähoidon kannattaminen on mielestäni populismia ja osoitus vaarallisesta ideologiasta ja asioiden ratkaisumallista. Sen taustalla häilyy kommunistinen ajatus siitä että lastenkasvatus kuuluu - ja sen paremmin hoitaa - julkinen taho, että lapsia tehdään valtiolle joka sitten kasvattaa ne sopiviksi kansalaismassaksi, että kaikkien tulisi käydä samanlainen varhaiskasvatus.

Pelottavaa! Vähitellen rapautetaan yhä lisää vanhempien vastuuta ja etuoikeutta huolehtia lapsistaan.

Kannatan laadukasta kunnallista sekä yksityistä päivähoitoa. Mielestäni on hyvä, että se ei maksa ihan maltaita ja että vanhempien tulot vaikuttavat sen hintaan. Oikein tiukassa tilanteessa oleville ihmisille se voi hyvin olla ilmaista.

Mutta jos päivähoito olisi kaikille automaattisesti ilmaista, kynnys päätyä päiväkotivaihtoehtoon matalisi entisestään. Siksi on parempi että päivähoitovaihtoehto kirpaisee taloudellisesti. Ei saa olla liian helppoa laittaa lasta päiväkotiin. Muunlaistenkin vaihtoehtojen tulisi olla houkuttelevia eikä päiväkotiratkaisuun päätymisen tulisi olla helppo ratkaisu.

Ilmainen pävähoito ei tietenkään ole ilmaista vaan me kaikki maksaisimme siitä. Kotihoidon tuet luultavasti kärsisivät jne. Taloudellisen maksamisen lisäksi päätyisimme maksamaan siitä myös muilla tavoin. En usko että Suomelle valtiona on hyödyksi että lähes koko kansa käy läpi saman varhaiskasvatuksen ja koulukasvatuksen. Se ei tekisi hyvää luovuudelle, erilaisille ajatuksille ja kehitykselle. Kaikki samaan putkeen ajatus kuullostaa ...hmm... propagandakoneistolta, jos sallinette näin voimakkaan sanan.

Valtion lisäksi kaikille ilmaisesta päivähoidosta kärsisivät tietenkin lapset, perheet - ja vanhemmat itse. Yhä uudestaan kuulen viestin päiväkotien henkilökunnalta: teemme kyllä parhaamme, mutta ei täällä pysty huomioimaan lapsia niin kuin pitäisi, isot ryhmät ja meteli eivät sovi pienille lapsille. Vähentynyt vanhempien ja lasten yhteinen aika ei tee hyvää perhesuhteille. Siitä kärsivät myös vanhemmat, koska syvällä sydämmessään kyllä - ennemmin tai myöhemmin - kärsii jos ei voi olla paljon lastensa kanssa.

Suomessa on jo nyt liian vähän aidosti toteuttamiskelpoisia tapoja lastenhoidon järjestämiseen. Kotihoidon pitäisi olla oikeasti mahdollista. Tulisi kehittää erilaisia tapoja yhdistää työ- ja perhe-elämä pelkän päivä- tai kotihoitovaihtoehdon lisäksi. Valtion ei tule tehdä hienolta kuullostavia systeemejä, joilla ajetaan perheita samankaltaisiin ratkaisuihin lastenhoidossa, vaan luoda luovia ja erilaisia mahdollisuuksia, joista perheet voivat aidosti valita omien tilanteidensa ja arvojensa pohjalta.

Pastori taisi tänään olla vähän saarnatuulella, mutta sallittakoon se nyt näin vaalien alla. ;-)

Onko sinulla kynnyskysymyksiä?

22.10.08

Rukoilen lapsilleni

Olen tässä miettinyt mitä haluan rukoilla lapsilleni.

Ainakin näitä:
  • heillä olisi kautta elämänsä rohkaisevia, rakentavia ja hyvään kannustavia ihmisiä ympärillään
  • jäisivät pahanteosta nopeasti kiinni
  • heille sopivat ja heitä kunnioittavat elämänkumppanit
  • löytävät paikkansa missä tehdä tästä maailmasta (edes hieman) paremman paikan elää
  • Jumalan siunausta ja rohkeutta elää

Mitä sinä rukoilet/rukoilisit lapsillesi?

Praying for them.

14.10.08

Suuri Amerikka-Suomi skaba: äitiysneuvola

Päinvastoin kuin suomalaisesta keskustelusta voisi päätellä on neuvoloita muuallakin päin maailmaa. Amerikassakin.

Neuvolaamme kuului yksi sairaanhoitaja ja viisi lääkäriä (joista joku vastaisi synnytyksestä). Neuvolakäyntejä oli suurin piirtein sama määrä kuin Suomessa ja samankaltaiseen tahtiin. Ensin kuukausittain, sitten joka toinen viikko, lopuksi kerran viikossa. Eroa oli se, että lääkäri tavattiin huomattavasti useammin. Muistelin että joka toinen kerta, mutta neuvolakorttia tavattuani huomasin että taisi olla vieläkin useammin. Neuvolassa tapasin lähinnä yhtä lääkäriä, joskus toistakin. Sairaanhoitaja hoiti muut käynnit. Kaikki olivat miellyttäviä ja selkeästi päteviä. Vähän pallohukassa oleva ensikertalainen, jolla aihepiirin sanastokin englanniksi oli uutta sai asiantuntevaa opastusta.

Suomalaisessa neuvolassa käytiin koko ajan saman "neuvolan tädin" luona (paitsi jos hän oli estynyt). Neuvolasta sai asiallista perushuoltoa. Ilman tuntemieni lääkärien neuvoja olisin kyllä jäänyt paitsi yhtä oleellista tutkimusta, koska oireeni eivät olleet tyypilliset. Täytyi itse sanoa että tähän tutkimukseen täytyisi nyt päästä. Toisaalta neuvolasta ohjattiin napakasti toisella kohtaa eteenpäin oikeaan aikaan ja siksi asiamme lutviutuivat juuri sopivasti muutenkin.

Lääkärintarkastuksia oli Suomessa raskauden aikana vain kaksi. Hyvä asia oli että lääkäri oli sama kuin oma terveyskeskuslääkärimme, jonka kanssa pohdittiin mm. rokotukset ja malarialääkitykset Ghanan matkan vuoksi. Sama lääkäri toimii myös lastenneuvolalääkärinä.

Verinäytteestä tehtävä seulonta tehtiin automaattisesti Amerikassa, Suomessa sen haluamisesta kysyttiin. Amerikassa lähetettiin perusteelliseen rakenneultraan isoon sairaalaan, Suomessa ei rakenneultraa yllätyksekseni ollut. Suomen neuvolassa oli "pikku-ultra", jolla katsottiin alkuvaiheessa että siellä jotain oli ja loppuvaiheessa sikiön asento. Tämäkin oli neuvolatätien itseopettelemaa ja tarjoamaan palvelua, koska he kokivat sen tarpeelliseksi ja sitä ei muuten olisi ollut.

Suomessa selkeästi ilmeni resurssien väheneminen ja neuvolahenkilökunnan turhautuminen siihen. Ennen oli ollut parempaa palvelua ja heitä se harmitti.

Amerikassa neuvolaan sai yhteyden aina. Erityinen puhelinaika viikonpäivinä klo 9.-10.30, mutta muutenkin toimistoaikaan sai soittaa. Iltaisin ja viikonloppuisin oli päivystysnumerot.

Suomessa ei tahtonut millään muistaa mikä oli se tunti jolloin sai soittaa. Netistä ei löydy tietoa miten saa muutoin kiinni jos on tarvista. Soittopyynnön sai ennen jättää, mutta siitä vastaajassa ilmoittaminen kiellettiin, koska kaikille täytyy tarjota samanlaista palvelua! (Se on sitä tasa-arvoa - yhtä huonoa kaikille!) Onneksi kohdallani oli kekseliäs neuvolan täti, jolla oli omat systeeminsä miten hänelle sai viestin ja hän otti kyllä yhteyttä.

Mikäli esim. viikonloppuna pitäisi ottaa yhteyttä, täytyy sompailla terveysaseman (eri kuin millä muuten käy) ja keskussairaalan välillä.

Äitiysneuvolakortti oli Suomessa ylivertainen, ainakin asiakkaan kannalta. Enemmän tietoja ja kasvukäyräkin.

Pisteet tältä kierrokselta:
Enemmän käyntejä lääkärin luona: Amerikka 1
Äitiysneuvolassa tapaa samaa terveydenhoitajaa ja lääkäriä: Suomi 2
Neuvolakäyntien määrä: Amerikka 1, Suomi 1
Samat lääkärit vastaavat äitiysneuvolasta, synnytyksestä ja sairaalassa olosta: Amerikka 2
Verinäyteseulontaan osallistuminen oman päätöksen mukaan: Suomi 1
Rakenneultra: Amerikka 1
Asiantuntevuus: Amerikka 1, Suomi 1
Miellyttävä henkilökunta: Amerikka 1, Suomi 1
Tiedot hoitajien ja lääkäreiden koulutuksesta, erikoisaloista, työkokemuksesta nähtävillä: Amerikka 1
Systeemi tuki yksilöllistä palvelua: Amerikka 1
Palvelua systeemistä huolimatta: Suomi 1
Sai itse valita mitä lääkäriä lähinnä halusi tavata: Amerikka 1
Perushoito: Amerikka 1, Suomi 1
Äitiysneuvolakortti: Suomi 1

Yleisarvio:
Suomessa hyvää, luotettavaa perushuoltoa. Täytyy kuitenkin pitää itse puolensa ja helpottaa kun saa asiantuntijatietoa muualtakin. Amerikassa hyvän perushuollon lisäksi oli enemmän tekemisissä asiantuntevien lääkärien kanssa. Siellä systeemi oli palveluhenkisempi. Kummassakin ihmiset palvelivat hyvin.

Skaban tilanne:
Amerikka 11 - Suomi 9

13.10.08

Yöllinen kohtaaminen

Mukula, 7 kk on nukkunut alkuyön hyvin. Äidin tullessa myöhemmin nukkumaan mukula havahtuu ja katsahtaa äitiin unenpöppöröisillä silmillä. Hän nousee istumaan ja ojentautuu kohti äitiä. Viiden sentin päässä äidin kasvoista tulee hirmuinen röyhtäisy, jonka jälkeen mukula kaatuu äidin naaman päälle.

Herkkää yöelämää.

7.10.08

Suuri Amerikka-Suomi skaba (intro)

Olen odottanut, synnyttänyt ja elänyt vauva-arkea sekä Amerikassa että Suomessa. Monet ovat kysyneet että millaista se siellä Amerikassa oikein oli. Sairaalassakin se kiinnosti kätilöitä kovin.

Nyt kun kokemusta on takana kummastakin paikasta lähes yhtä paljon ja vielä muistan niistä jotain ajattelin että on syytä järjestää Suuri Amerikka-Suomi skaba. Vertaillaan kummassa on parempi systeemi!

Amerikkaa tässä kiihkeässä kisassa edustaa lähinnä Boston/Cambridge, Massachusetts ja terveyspalvelujen puolesta Harvard University Health Services. Suomea edustaa lähinnä Keski-Suomi. Neuvolapalveluja pari paikkakuntaa, enimmäkseen Jyväskylän maalaiskunta.

Tämän kisan tuomarina olen ehdottoman absoluuttisesti niin objektiivisen subjektiivinen kuin kykenen. Ja varaan oikeuden käyttää myös tuttujen kokemuksia ja vertailla -jos niin sattuu huvittamaan - muutakin kuin tiukasti vauva-aiheista.

Viiltävää kriittisyyttä saattaa Amerikan arvioinnissa häiritä jo ajan kultaamat muistot ja huono muisti mutta se kuuluu ehdottoman absoluuttiseen ja objektiiviseen subjektiivisuuteen joka on siis tämän skaban ohjaava periaate.

Enemmän pisteitä saanut voittaa ja saa palkinnoksi paljon mainetta ja kunniaa Pastorin blogin (suomenkielisten) lukijoiden keskuudessa. Kisan lopputulosta en luonnollisesti vielä tiedä.

Täten julistan siis Suuren Amerikka-Suomi skaban avatuksi! Paras kilpailija voittakoon!

Pastoriparodiaa 2

Pastoreita on helppo rakastaa, mutta vaikea saada kotiin...

Katso toinen musiikkisatiiri Floridasta: Mammas, Don't Let Your Babies Grow Up to Be Pastors.

Pastoriparodiaa 1

Tänä harmaana syyspäivänä on naurattanut floridalaisen adventtiseurakunnan pastoriparodiat. (Engl.)

Ladies and Gentlemen: Before He Speaks! http://www.youtube.com/watch?v=iY4khRpG8O8

3.10.08

Avaa

Avaa silmäni näkemään ...
[Psalmi 119:18]

Vaajakoski, Central Finland. August 2008.

2.10.08

Tarkkanäköisyyttä ja kokonaiskuvaa

On jälleen aika arvioida ja tehdä päätöksiä. Milloin pitäisi palata palkkatyöhön? Vai täytyykö?

Nyt täytyisi nähdä tarkasti niin palapelin kokonaisuus kuin sen muodostamat palatkin. Pelissä mukana ovat ekaluokkalainen, vauva, isä, äiti, isovanhemmat, isän työ, äidin työ, seurakunta, seurakunnan vapaaehtoiset vastuunkantajat, parisuhde, Jumala. Ja raha, muistutti mies.

Miten huolehtia lasten ja perheen tarpeista? Seurakunnan ja sen jäsenten hyvinvoinnista? Oman ja miehen jaksamisesta? Mikä on Jumalan suunnitelma tälle palapelille?

Näkemiseen tarvitsen hiljaisuutta, rukousta, ajattelua ja keskustelua kotona, ystävien kanssa, seurakunnassa.

Ja sitten otetaan uskon askelia.

Time for discernment.
I need to see clearly the puzzle that includes
a first grader, a baby, parents and their work, grandparents,
a church community with volunteer leaders, God.
Päijänne Lake. Jyväskylä, Central Finland. September 2008.