Lähinnä kyllä katsoin omaa miestäni.
ABC:n kassajonossa iltamyöhään oli väkeä varsin runsaasti ja iso osa asiakkaista oli nuorempaa väkeä. Siinä nuorten miesten seassa oma mies erottui edukseen.
Jäin miettimään syytä miksi keski-ikäinen mies loistaa niin komeasti nuorten miesten keskellä ja tulin siihen tulokseen, että kysymys osaltaan on elintavoista. Yleisesti ottaen nuoristakin näkee päällepäin alkoholinkäytön ja tupakoinnin. Jotenkin siitä tulee sellainen vaivihkainen "eltaantumisen" vaikutelma. Sellainen, joka ennen liittyi näitä pitempään harrastaneisiin vanhempiin ihmisiin. En tiedä onko kyse vain minun silmistäni, mutta tuntuu siltä, että nykyään se on yleistä myös nuorella väellä.
Voihan toki olla, että katselin kassajonoa hyvin puolueellisin silmin.
Oli miten oli, olen kuitenkin sitä mieltä, että kannatti ottaa raitis mies.
Pastori Keski-Suomesta pölisee ja valokuvaa elinympäristöään. Ajatuksia ja tajunnanvirtaa elämästä ja uskosta. På finska. Pastor from Central-Finland takes pictures and chats about life and faith. In Finnish.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raittius. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raittius. Näytä kaikki tekstit
8.9.09
3.12.07
Kunniamaininta
Tapasin mielenkiintoisen ihmisen. "Täytyy sanoa, että Pekka-poika on alkanut elää vasta raitistuttuaan." (Nimi muutettu.) Sitä ennen oli kulunut 40 vuotta alkoholia juodessa. Sitten hän oli alkanut pohtia syitä miksi juoda eikä ollut keksinyt niitä. Niinpä hän lopetti. Seitsemänvuotisen raittiinaolon aikana hänelle on sen sijaan kertynyt monia hyviä syitä olla juomatta.
Esimerkiksi kun aamuyöllä herää ja televisio ja valot ovat päällä, tuntuu hyvältä todeta että sammua voi myös raittiina. Ja miten mukavaa on herätä selvinpäin. Raitistumisen jälkeen uskaltaa myös kohdata ihmisiä, tulla mukaan tapahtumiin ja jutella ihmisten kanssa. Ennen ei uskaltanut.
Silloin kun hän vielä joi ei hän ymmärtänyt kun joku joka ei juonut sanoi ettei hän ymmärrä miksi he juovat. Nyt hän itse sanoi ettei enää ymmärrä miksi porukka ympärillä juo.
Lopuksi hän vielä totesi: "Parasta huumetta on raittius."
Esimerkiksi kun aamuyöllä herää ja televisio ja valot ovat päällä, tuntuu hyvältä todeta että sammua voi myös raittiina. Ja miten mukavaa on herätä selvinpäin. Raitistumisen jälkeen uskaltaa myös kohdata ihmisiä, tulla mukaan tapahtumiin ja jutella ihmisten kanssa. Ennen ei uskaltanut.
Silloin kun hän vielä joi ei hän ymmärtänyt kun joku joka ei juonut sanoi ettei hän ymmärrä miksi he juovat. Nyt hän itse sanoi ettei enää ymmärrä miksi porukka ympärillä juo.
Lopuksi hän vielä totesi: "Parasta huumetta on raittius."
7.5.07
Kohtuukäyttö tappaa
Kerrankin suoraan ja kaunistelematta puhuttua asiaa alkoholista. Sunnuntaisuomalainen (6.5.2007, s. 16) kertoo miten alkoholijuomat pitäisi luokitella samaan ryhmään asbestin, arseenin, bentseenin ja kuusiarvoisen kromin kanssa, sillä ne ovat karsinogeenejä eli syöpää aiheuttavaa myrkkyä. (Asiasta kertoo myös Hesari.)
Pienelläkin maalaisjärjellä ja kriittisellä ajattelulla varustetut ihmiset ovat kummastuksella seuranneet viime vuosien trendiä alkoholin "terveellisyydestä." Vähäiselläkin asiaan perehtymisellä nimittäin tietää että sehän on myrkkyä. Alkoholin terveydelle edullisuuden esittely on tuntunut vastuuttomalta ihmisten korvasyyhyyn saarnaamiselta.
IARC eli WHO:n alainen syöväntutkimuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Ismo Tuominen uskaltavat sanoa asiat suoraan.
"Tuomisen mielestä puheet kohtuullisen käytön terveellisyydestä ovat perusteettomia. Olemme tilanteessa, jossa liikaa onkin yksi viinilasi tai iso tuoppi entisen parin annoksen sijaan.
-Rajanveto kohtuukäytön ja väärinkäytön välillä sortuu nyt omaan mahdottomuuteensa. Ainakin oman terveyden kannalta se korvautuu ohjeella "mitä vähemmän juon, sen parempi se on terveydelleni," Tuominen sanoo."
Alkoholilla -niin viineillä, oluilla kuin väkevillä juomillakin- on selvä yhteys paksusuolen-, suuontelon-, nielun-, kurkunpään-, ruokatorven, peräsuolen- ja rintasyöpään. Toinen alkoholijuoma ei ole sen parempi kuin toinen, sillä ne kaikki sisältävät etanolia. Suomen valtion suosimaa alkoholipolitiikkaa, jossa on pyritty ohjaamaan kansalaisten alkoholinkäyttöä "sivistyneeseen" viinisuuntaan on syytä arvioida uudestaan. Ei kuullosta viisaalta korvata myrkkyä toisella myrkyllä.
Suomessa ja EU:ssa alkoholia saa myydä haitattomana tuotteena, vaikka sen syy-yhteys syöpään on päivänselvä. EU:n elintarvikeasetus määrittelee alkoholijuomat elintarvikkeiksi ja elintarvikkeet eivät saa olla terveydelle haitallisia. Ne ovat tällä hetkellä siis laittomia, päättelee Tuominen.
"Tutkijat laskevat, että päivittäinen puolitoista annosta, eli normaali viinilasillinen tai tuoppi olutta, kohottaa suhteellista riskiä merkittävästi."
On mielenkiintoista seurata miten IARC:n raporttiin Suomessa tullaan suhtautumaan. Selvää on, että tiedot eivät ole kansalaisten mieleen. Mitä mahtavat tehdä poliitikot? Entä media? Yksityiset ihmiset? Enpä hämmästelisi suurta alkoholia puoltavaa kampanjaa ja paljon artikkeleita alkoholin "hyödyistä."
Omasta kokemuksesta voin suositella täysraittiutta. Se helpottaa elämää: ei tarvitse erikseen joka tilanteessa miettiä ottaako vai ei ja kuinka paljon. Maailmassa on paljon muitakin hyvänmakuisia juomia kuin alkoholijuomat ja paljon terveellisempiä ja iloisempia rentoutumismuotoja. Ja on mukavaa olla läsnä omassa elämässään, niin arjessa kuin juhlassa.
Pienelläkin maalaisjärjellä ja kriittisellä ajattelulla varustetut ihmiset ovat kummastuksella seuranneet viime vuosien trendiä alkoholin "terveellisyydestä." Vähäiselläkin asiaan perehtymisellä nimittäin tietää että sehän on myrkkyä. Alkoholin terveydelle edullisuuden esittely on tuntunut vastuuttomalta ihmisten korvasyyhyyn saarnaamiselta.
IARC eli WHO:n alainen syöväntutkimuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Ismo Tuominen uskaltavat sanoa asiat suoraan.
"Tuomisen mielestä puheet kohtuullisen käytön terveellisyydestä ovat perusteettomia. Olemme tilanteessa, jossa liikaa onkin yksi viinilasi tai iso tuoppi entisen parin annoksen sijaan.
-Rajanveto kohtuukäytön ja väärinkäytön välillä sortuu nyt omaan mahdottomuuteensa. Ainakin oman terveyden kannalta se korvautuu ohjeella "mitä vähemmän juon, sen parempi se on terveydelleni," Tuominen sanoo."
Alkoholilla -niin viineillä, oluilla kuin väkevillä juomillakin- on selvä yhteys paksusuolen-, suuontelon-, nielun-, kurkunpään-, ruokatorven, peräsuolen- ja rintasyöpään. Toinen alkoholijuoma ei ole sen parempi kuin toinen, sillä ne kaikki sisältävät etanolia. Suomen valtion suosimaa alkoholipolitiikkaa, jossa on pyritty ohjaamaan kansalaisten alkoholinkäyttöä "sivistyneeseen" viinisuuntaan on syytä arvioida uudestaan. Ei kuullosta viisaalta korvata myrkkyä toisella myrkyllä.
Suomessa ja EU:ssa alkoholia saa myydä haitattomana tuotteena, vaikka sen syy-yhteys syöpään on päivänselvä. EU:n elintarvikeasetus määrittelee alkoholijuomat elintarvikkeiksi ja elintarvikkeet eivät saa olla terveydelle haitallisia. Ne ovat tällä hetkellä siis laittomia, päättelee Tuominen.
"Tutkijat laskevat, että päivittäinen puolitoista annosta, eli normaali viinilasillinen tai tuoppi olutta, kohottaa suhteellista riskiä merkittävästi."
On mielenkiintoista seurata miten IARC:n raporttiin Suomessa tullaan suhtautumaan. Selvää on, että tiedot eivät ole kansalaisten mieleen. Mitä mahtavat tehdä poliitikot? Entä media? Yksityiset ihmiset? Enpä hämmästelisi suurta alkoholia puoltavaa kampanjaa ja paljon artikkeleita alkoholin "hyödyistä."
Omasta kokemuksesta voin suositella täysraittiutta. Se helpottaa elämää: ei tarvitse erikseen joka tilanteessa miettiä ottaako vai ei ja kuinka paljon. Maailmassa on paljon muitakin hyvänmakuisia juomia kuin alkoholijuomat ja paljon terveellisempiä ja iloisempia rentoutumismuotoja. Ja on mukavaa olla läsnä omassa elämässään, niin arjessa kuin juhlassa.
27.9.05
Raivokasta vastakulttuuria
"Suomalaisista vain viisi prosenttia on raivoraittiita. Osuus on varsin pieni, kun verrataan siihen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa absolutisteja on peräti 40 prosenttia väestöstä," kerrotaan Varma-lehdessä (3/2005)
Olen siis varsin harvinaislaatuinen suomalainen pelkästään koska en käytä alkoholia. No sehän sopii minulle kyllä hyvin. Vastavirtaan meno on mielenkiintoisempaa. Miksi olla massaihminen?
Raittiina eron suomalaisen ja yhdysvaltalaisen tai lähes minkä muun tahansa kulttuurin välillä huomaa nopeasti. On vapauttavaa kun raittiutta ei tarvitse selitellä ja perustella ja tilanteita joissa ei olisi alkoholittomia juomia tarjolla ei ole käytännössä ollenkaan. Elämä ei pyöri alkolin ympärillä niin kuin Suomessa. It's not an issue. Vaikka muut ottaisivatkin voi aivan hyvin olla itse ottamatta.
Harvardissakin kaikennäköisissä pippaloissa oli aina monipuoliset juomavaihtoehdot, jopa "viini ja juusto" tyyppisillä kokkareilla. Ainoa kerta kun selvitys alkoholijuomien käytöstä tuli tarpeelliseksi, oli kun vierailimme ruotsalaisen pariskunnan luona. He ottivat kohteliaasti selvää etukäteen juommeko alkoholia.
Suomessa jopa eräissä kristillisissä pikkujouluissa ei löytynyt alkoholitonta juotavaa. (Teologianopiskelija oli vastuussa juomatarjoilusta.) Meitä oli paikalla kaksi raitista, toinen oli kokeneempana osannut varautua ja tuonut mukanaan oman maitotölkin!
Suomalaisesta alkoholikeskeisyydestä kertoo myös sana "raivoraitis." Miten niin "raivo"? Miksi raittiuteen, joka on positiivinen asia on liitetty sana raivo? Olisi hauska tietää onko muissa kielissä ilmausta "raivoraitis" yleisessä käytössä vai onko kyse vain suomalaisesta tavasta ajatella raittiudesta? Entä tietääköhän kukaan raivoraitis-sanan etymologiasta? Onko alkoholipaineet Suomessa niin suuria että vaatii raivoa olla erilainen?
Olen siis varsin harvinaislaatuinen suomalainen pelkästään koska en käytä alkoholia. No sehän sopii minulle kyllä hyvin. Vastavirtaan meno on mielenkiintoisempaa. Miksi olla massaihminen?
Raittiina eron suomalaisen ja yhdysvaltalaisen tai lähes minkä muun tahansa kulttuurin välillä huomaa nopeasti. On vapauttavaa kun raittiutta ei tarvitse selitellä ja perustella ja tilanteita joissa ei olisi alkoholittomia juomia tarjolla ei ole käytännössä ollenkaan. Elämä ei pyöri alkolin ympärillä niin kuin Suomessa. It's not an issue. Vaikka muut ottaisivatkin voi aivan hyvin olla itse ottamatta.
Harvardissakin kaikennäköisissä pippaloissa oli aina monipuoliset juomavaihtoehdot, jopa "viini ja juusto" tyyppisillä kokkareilla. Ainoa kerta kun selvitys alkoholijuomien käytöstä tuli tarpeelliseksi, oli kun vierailimme ruotsalaisen pariskunnan luona. He ottivat kohteliaasti selvää etukäteen juommeko alkoholia.
Suomessa jopa eräissä kristillisissä pikkujouluissa ei löytynyt alkoholitonta juotavaa. (Teologianopiskelija oli vastuussa juomatarjoilusta.) Meitä oli paikalla kaksi raitista, toinen oli kokeneempana osannut varautua ja tuonut mukanaan oman maitotölkin!
Suomalaisesta alkoholikeskeisyydestä kertoo myös sana "raivoraitis." Miten niin "raivo"? Miksi raittiuteen, joka on positiivinen asia on liitetty sana raivo? Olisi hauska tietää onko muissa kielissä ilmausta "raivoraitis" yleisessä käytössä vai onko kyse vain suomalaisesta tavasta ajatella raittiudesta? Entä tietääköhän kukaan raivoraitis-sanan etymologiasta? Onko alkoholipaineet Suomessa niin suuria että vaatii raivoa olla erilainen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)