Joulussa on kysymys siitä, että uskoo mitä nainen sanoo seksielämästään

Facebookissa tuli vastaan tämä joulunaikaan sopiva teksti:

Christmas is about believing what a woman said about her sex life.

Christmas is about a family finding safety as refugees.

Christmas is about a child in need receiving support from the wealthy.

Christmas is about God identifying with the marginalized not the powerful.

-Carlos A. Rodriguez @HappySonship

Ristiinnaulitsemme ne, joita pelkäämme

Ajattelemisen aihetta pitkän perjantain tiimoilta:
"The ones we fear, we crucify."

Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.

Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.

Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.

Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.

Jesaja 53: 3-5

Pyhäkkörukouksen yhdeksäs päivä

9. pyhäkkörukouspäivä: kivitaulut liiton arkissa

Kuvaus:
2. Moos. 25: 10-22

Sovellus: 
Psalmi 119:18 "Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen."

Room. 2:18 "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."

Room. 5:20 "Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi."

Hepr. 9:1-9, 11-15 "Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä. Pyhäkkönä oli teltta, jonka etummaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät. Tätä osaa nimettiin "pyhäksi".
Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta käytettiin nimeä "kaikkeinpyhin". Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystety. Arkussa oli kultainen, mannaan sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton taulut.
Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjosivat syntien sovituspaikkaa. Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti.
Näin siis kaikki oli järjestetty. Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta. Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan. Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi....
Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa. 

Rukouspyyntö: Pyhä Henki, paljasta minulle kymmenen käskyn lakisi kautta millainen oikeasti olen, myös pimeät puoleni, joita en haluaisi kohdata ja ohjaa minut Jeesuksen luo ylenpalttisen armon äärelle.

Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että saan vastaanottaa sinulta puhtaan omantunnon ja saan palvella elävää Jumalaa vapaana Kristuksessa.

Pyhäkkörukouksen kahdeksas päivä

8. pyhäkkörukouspäivä: manna

Kuvaus:
2. Moos. 16:13-36; Hepr. 9:3-4

Sovellus:
Joh. 6:51 "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.

Rukouspyyntö: Israelilaiset saivat mannaa aina aamuisin sen päivän tarpeisiin. Miten minä saan tai voisin saada Elämän leipää päivittäin? Entä mitä manna opettaa minulle sapatin, lepopäivän vietosta?

Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että sinä olet minulle riittävä elämäni jokaisena päivänä.

Pyhäkkörukouksen seitsemäs päivä

7 pyhäkkörukouspäivä: Aaronin sauva

Kuvaus:
4. Moos. 17:16-28; Hepr. 9:3-4

Sovellus:
Joh. 15:16 "Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte Hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte."
Joh. 16:4 "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa."
Gal. 5:22,23 "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä."

Rukouspyyntö: Kuten Aaronin sauva tuotti hedelmää, kasvakoon minussa Pyhän Hengen hedelmä -rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Rukouskiitos: Kiitos, että tuottaakseni hedelmää minun tehtäväni on "pysyä Kristuksessa". Kiitos, että olet voimani. Kiitos, että kutsut minua olemaan siunaukseksi toisille.

Pyhäkkörukouksen viides päivä

5. pyhäkkörukouspäivä: lampunjalka

Kuvaus: 2. Moos. 25:31-40; 27:20-21; Hepr. 9:1-2

Sovellus:
Joh. 1: 4,5 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa."
Joh. 12: 46 "Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen."
Mat. 5: 14-16 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."

Rukouspyyntö: Valaise minut läpikotaisin ja heijasta valoa kauttani toistenkin iloksi.

Rukouskiitos: Jeesus, kiitos että tulit jottei kukaan sinuun uskova jäisi pimeyteen.

Kuva

Pasifisti-Jumalan yhdet kasvot

Kuulin Petri Patrosta radiossa ja olin vaikuttunut.

Nyt luin tämän ja sanon suorastaan painokkaasti aamen.  "Petri Patronen tajusi, että Jeesuksen julistama Jumala on pasifisti."

"Jotkut herätyskristityt painottavat, että joo, Jumala on rakkaus, mutta Jumala on myös oikeudenmukaisuus. Ja Jumala on armollinen, mutta Jumala on myös pyhä. Niin Patronenkin oppi ajattelemaan. Jumalalla oli kahdet kasvot, hymyilevät ja vihaiset, rakastavat ja väkivaltaiset. Jumalan sanottiin olevan hyvä, mutta taustalla oli varjo. Kaksikasvoinen Jumala ei kuitenkaan tuntunut sopivan yhteen sen kanssa, mitä Jeesus opetti. Ja jossain vaiheessa Patronen oivalsi, että Jumalalla on vain yhdet kasvot: Jeesuksen kasvot."

Oikeudenmukaisuus ja rakkaus eivät ole Jumalan eri puolia. Armo ja pyhyys eivät ole vastakkaisia asioita. Oikea pyhyys on sekä rakkautta että oikeudenmukaisuutta.

Jumalalla ei ole varjoa.

Pyhäkkörukouksen neljäs päivä

4. pyhäkkörukouspäivä: näkyleipäpöytä/uhrileipäpöytä

Kuvaus:
2. Moos. 25: 23-30; Hepr. 9:1-2

Sovellus:
Joh. 6:35 "Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan."

Rukouskysymys:
Millä tavalla Jeesus ruokkii minua sanansa kautta? Entä muilla tavoilla? Olenko jäänyt nälkäiseksi pitopöydän äärellä?

Rukouspyyntö:
Avaa minulle sanasi ja ravitse minua. Anna minulle halu "syödä" ja "juoda" ettei minun tarvitse nääntyä hengellisen ravinnon puutteeseen.

Rukouskiitos:
Maistan ja katson kuinka Herra on hyvä! KIITOS hengellisestä ravinnosta.

Kuva.

10 päivää muinaisten symbolien äärellä

Adventtikirkoissa eri puolilla maailmaa vietetään 10 rukouspäivää. Tänä vuonna teemana on "pyhäkkörukous", jossa muinaisen pyhäkön osia käytetään ikkunoina rukoukseen ja Kristukseen. 

Tervetuloa mukaan rukousseikkailuun, hiljentymiseen ja voimaantumiseen. Lepoon Jumalan rakkaudessa.

Tanssi taivaallisten olentojen

Pastorin blogi toivottaa lukijoilleen iloa ja rauhaa jouluun kera talon oman nuoren, 15 v., kirjoittaman joulurunon:

Kaikuu laulu yllä tunturien:

Lapsi on syntynyt, me tiedämme sen!

Näimmehän lennon enkelten,

liisivät he taivaalla riemuiten.

Pelastaja on tullut luokse syntisten!

Siitä juontuu tanssi

taivaallisten olentojen!

Riemuitse sinäkin kanssa tähtien, 

tuikkikaa yhdessä valoa rakkauden!

Enkelten riemu olkoon moninkertainen

teidän ottaessa vastaan lahjan

seimen lapsosen.

Pelko, aivovaurio ja kolminaisuus

Radio Yle 1:ssä 22.5. 2016 pitämäni saarnan käsikirjoitus. Live-esitys oli tietenkin hieman erilainen, varsinkin kun jouduin lennossa lyhentämään puhetta usemman minuutin muiden käytettyä aikaa enemmän kuin piti. Siis ihan normaali pastorin tehtävä lähes aina silloin kun on ihan pakko pysyä aikataulussa ja on vuorossa viimeisenä. ;-)

Mutta tässä siis pohdintaa kolminaisuuden tiimoilta, olkaa hyvä.

KOLMINKERTAINEN IHMETYS

Minulla oli lapsena, varsinkin kouluikäisenä, paljon nykyään oudolta tuntuvia pelkoja: tulitikun sytyttäminen, että joutuu tekemään toisten nähden jotain mitä ei osaa tai uskalla, käveleminen kadulla, jolla oli poikia, että sängyn alta joku olio tarttuu jalkoihin, että peliin valitaan viimeisenä, että pihaleikissä jää ensimmäisenä kiinni, että leirinuotiolla valitaan johonkin leikkiin ja joutuu kaikkien silmien eteen. Yksin jääminen pelotti, toisaalta myös toisten lasten seura.

Vaikka pelonaiheet eivät edes olisi kovin vakavia, on pelossa eläminen vaivalloista ja väsyttävää. Saati sitten, jos joutuu pelkäämään kiusaamista, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, kuolemaa tai pelottavaa, ankaraa Jumalaa.

Aivotutkija Andrew Newberg Pennsylvanian yliopistosta on tutkimuksessaan saanut selville, että kaikenlainen mietiskely saa aikaan myönteisiä muutoksia aivoissa. Suurimmat muutokset tapahtuivat kuitenkin niillä, jotka mietiskelivät rakastavaa Jumalaa.  Etuotsalohkossa tapahtui silloin kasvua, siellä missä on kykymme ajatella, arvioida. Seurauksena oli lisääntynyt empatiakyky, myötätunto, halu auttaa toisia. Samalla paranivat terävä ajattelu ja muisti. Rakastavan Jumalan ajatteleminen siis auttaa aivoja paranemaan ja kehittymään.

Mutta, ja tämä on iso mutta, jos keskitymme Jumalaan, joka ei ole rakkaus, vaan joka rankaisee, kostaa, tuomitsee, kritisoi, on etäinen ja pelottava, niin silloin aivomme kärsivät. Pelko saa aikaan hälytystilan aivoissa. Jos se jää päälle, aiheuttaa se kroonisen tulehdustilan ja vahingoittaa niin aivoja kuin kehoa. Silloin kysy ajatella, rakastaa ja olla myötätuntoinen kärsii.

Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa siis aivovaurioita. Sillä on väliä millaista Jumalaa palvelee.

Jumala on rakkaus, kirjoittaa Johannes ensimmäisessä kirjeessään. Rakkaus on Jumalasta. Jumalan rakkaus ilmestyi keskuuteemme. Jumala on rakastanut meitä. Olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Rakastamme, koska Jumala on rakastanut meitä. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. (1. Joh. 4)

Mitä se oikeasti tarkoittaa, että Jumala on rakkaus – täydellinen rakkaus, sellainen, joka voi karkottaa pelon? Kristinuskossa korostetaan, että Jumala on yksi. Ei ole muita jumalia. Mutta voiko olemukseltaan yksi olla olemukseltaan täydellinen rakkaus?

Rakkaus suuntautuu ulospäin. Rakkaudella on joku, jota rakastaa. En voi vain olla yksin ja keskittyä itseeni ja sa-noa, että rakastan. Pelkkä itsensä rakastaminen ei ole rakkautta. Rakkaus tarvitsee kohteen, jolla antaa itsensä.

Rakkaus on Jumalan identiteetti. Rakkaus on kuka, mitä ja miten Jumala on. Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki voi olla rakkaus. Ykseydessä on kolme, jotka voivat rakastaa toisiaan ja ottaa rakkautta vastaan.

Danielin kirjassa Jumalasta käytetään nimeä ”Ikiaikainen” (Dan. 7:9). Paavali sanoo kirjeessään kolossalaisille Jumalan olleen olemassa ennen kaikkea muuta (Kol. 1:7). Miten Jumalan aika kului ikiaikaisina aikoina ennen kuin mitään muuta oli olemassa? Kuulostaa yksinäiseltä ja tylsältä…

Sakarjan kirjassa 13:7 Herra kuvaa kuolevaa paimenta eli Jeesusta sanalla uskottuni, l. läheisin ystäväni, lähellä minua. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Kristuksen sanotaan olevan Jumalan viisaus. Sananlaskuissa Jumalan viisaus kertoo itsestään: olin hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa, leikkimässä hänen edessään. (Sanal. 8:30). Johanneksen evankeliumin 17. luvussa jakeessa 24 Jeesus sanoo Isälle: ”Olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista.”

Tämä salaperäinen kuva ei kuullosta enää niin kovin tylsältä, eikä tyhjältä: läheisin ystävä, olla toisen ilona, leikkiä, rakastaa. Jumala ei ole koskaan ollut yksin, eikä itseään varten. Kolmiyhteinen Jumala on aina ollut rakkauden antaja ja rakkauden vastaanottaja. Jumala on täydellinen rakastava yhteisö.

Mutta monet sanovat, ettei koko kolminaisuus sanaa edes ole Raamatussa! Ei olekaan, eikä tarvitsekaan, se on sana, jonka olemme antaneet sille kuvalle Jumalasta, joka meille tihkuu Raamatun eri puolilta. Raamatun Jumala on sekä minä että me. Jumala sanoo yksinkertaisesti olevansa MINÄ OLEN, mutta silti ”tehkäämme ihminen kuvaksemme”. Jumala on minä, Jumala on me.

Evankeliumien todistus kertoo vahvasti, että Jeesus oli ihminen. Hän rukoili – hän tarvitsi Jumalaa aivan kuten mekin tarvitsemme. Silti hänen seuraajansa myös rukoilivat ja palvoivat häntä – ja Jeesus ei estellyt, vaikka edes enkeleitä ei saanut palvoa. Hän oli myös Jumala.

Emme osaa selittää miten nämä kaksi asiaa voivat olla totta samaan aikaan. Vuosituhansien aikana ihmiset ovat yrittäneet yksinkertaistaa asioita jättämällä toisen puolen pois. Toiset ovat sanoneet että Jeesus oli Jumala – muttei oikeasti ihminen (doketismi, gnostilaisuus). Toiset taas että Jeesus oli ihminen, muttei oikeasti Jumala (ebioniitit, areiolaisuus). On niitäkin, jotka ovat ratkaisseet asian ajattelemalla, että Jeesus ei ollut täysin kumpikaan, vaan jonkinlainen yhdistelmä, hybridi molempia (nestoriolaisuus, apollinarismi). Mutta nämä yksinkertaistusyritykset jättävät osan Raamatun todellisuudesta pois.

Siksi kolminaisuus. Emme voi ymmärtää, emmekä selittää sitä. Hyvä niin. Jumala ei ole ihmisen selitettävissä. Fyysikkotaustainen tuttavani kuvasi kolminaisuutta ”kutkuttavaksi asiaksi, jota voi yrittää ymmärtää, mutta joka aina jättää vähän ymmälleen ja samalla ehdottaa, että se ei edes ole mitenkään tyhjentävä kuvaus Jumalan olemuksesta.”  Jos meillä on vaikeuksia jo ymmärtää materian luonnetta, aalto-hiukkasdualismia, niin kolminaisuus tuskin koskaan voi avautua meille täysin.

Mutta kolminaisuus auttaa ymmärtämään Jumalan rakkautta, se auttaa karkottamaan pelkoa elämästämme. Ajatelkaamme Pyhää Henkeä: hädän hetkellä, yksinäisyydessä tai ihan vaan tavallisessa arjessa, kumman haluaisit kumppaniksesi, voimallisen persoonan, jonka kanssa seurustella vai voimalaitoksen? Haluaisitko autiolle saarelle seuraksesi Hengen, joka ymmärtää, lohduttaa ja auttaa, vai akun, jossa on virtaa?

Ilman ymmärrystä kolminaisesta Jumalasta kristinuskon keskeinen asia, Jeesuksen ristinkuolema, antaa ahdistavan ja pelottavan kuvan Jumalasta. Silloin siitä tulee ikään kuin jumalallista lasten kaltoinkohtelua, jossa syytön lapsi kärsii ja kuolee, koska ankara, leppymätön Jumala vaatii uhria. Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, Jeesus on rakkaus. Oikeudenmukaisuus vaatii uhria ja rangaistusta synneillemme, rakkaus tarjoaa anteeksiantoa. Koska Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, niin jotakuta täytyy rangaista, hän käyttää siihen käyttää siihen Poikaansa, ja niin ihmiset voivat sitten pelastua. Mutta jos Jumala laittaa toisen, vieläpä oman lapsensa kärsimään ja ottamaan rangaistuksen vastaan, niin sellainen Jumala herättää pelkoa – ja saa aikaan aivovaurioita.

Mutta Jumalan rakkaus tuli luoksemme, koska itse Jumala tuli luoksemme. Hän tuli ilmaisemaan millaista hänen rakkautensa on ja sen voi tehdä vain, jos tulee itse. Pelkkä lähettiläs ei riitä. Käsitys siitä, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama Jumala, ei kolme eri Jumalaa, on tärkeä, koska silloin kaiken sen minkä Jeesus kärsii, kärsii myös Isä. Kaiken sen mitä Jeesus antaa, antaa myös Isä. Jeesus ei anna anteeksi Isästä huolimatta. Ei. Jos olette nähneet minut, olette nähneet Isän, sanoi Jeesus. Olette nähneet millainen Jumala on  – täydellisen rakkauden.

Siksi ”ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24). Siksi ristin kauheus, brutaalisuus, iljetys paljastaa meille mitä on rakkaus ja millainen Jumala on. Jumala oli siellä itse.

Joten kaikki me, jotka pelkäämme, itkemme, kaipaamme, etsimme, huokaamme, uuvumme, kaikki me, jotka olemme yksinäisiä, joita kiusataan ja vainotaan, kaikki me, saamme katsoa ristin Voittajaan, kasvoihin Kaikkivaltiaan, saamme katsoa suureen rakkauteen ja päästää irti pelosta.

Jeesuksen kuoleman tarkoitus on, että saisimme elää yhdessä hänen kanssaan (1. Tess. 5: 10). Hän sanoo: ”Minä tahdon, että ne jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.”  (Joh. 17:24) ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3). Jeesus ei määrittele ikuista elämää niin kuin me, sen pituuden mukaan, vaan sen laadun mukaan. Ikuinen elämä on Jeesuksen – siis Jumalan – tuntemista ja sitä, että saamme olla yhdessä hänen kanssaan. Jumala kaipaa, odottaa meitä ihmisiä. Hän kutsuu meitä siihen salattuun yhteyteen, joka Jumala on. Jeesus toivoo, että olemme yhtä ”meidän kanssamme”. ”Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä” ”jotta minä pysyisin heissä”.  (Joh. 17)

Kolmiyhteinen Jumala kutsuu meidät kolminaisuuden välillä olevaan rakkauteen, ykseyteen, yhteyteen, läheisyyteen. Sitä Isä, Poika ja Pyhä Henki haluaa: Tervetuloa mukaan tähän, jota et ymmärrä, mutta joka räjäyttää tajuntasi. Tervetuloa mukaa toisiin keskittyvään rakkauteen, joka on yhtä muinaista kuin Jumala itse. Henkeäsalpaava kutsu.

Ihmisinä ymmärrämme läheisyyden, rakkauden ja ykseyden parhaiten lapsen ja vanhemman suhteen tai eroottisen, seksuaalisen läheisyyden kautta. Siksi Raamattu käyttää kumpaakin kuvaa kuvaamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta. Sitä kautta voimme ymmärtää myös miten oleellisesti vapaus kuuluu rakkauteen.

Jos rakkautta yrittää pakottaa, se ei ole rakkautta. Rakkauttahan ei voi pakottaa. Rakkaus on vain ja ainoastaan vapaaehtoista. Jotta voi saada rakkautta, täytyy toisella olla mahdollisuus olla rakastamatta. Rakkaus on rakkautta, vain jos sen voi hylätä. Se on vapaaehtoinen valinta arvostaa toista ja välittää hänestä enemmän kuin itsestään.

Koska Jumala on rakkaus ja koska hän haluaa antaa ja vastaanottaa rakkautta, loi hän olentoja, jotka voivat valita rakastavatko he häntä vai eivät. ”Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.”  (2. Kor. 3:17). Jos päämääränä on rakkaus, on vapaus ainoa tapa päästä perille. Luodut voisivat hylätä hänen rakkautensa, mutta Jumala rakastaisi heitä joka tapauksessa enemmän kuin itseään. Hyvin, hyvin riskialtista puuhaa.

Jumala rakastaa meitä niin paljon, että luopui itsestään. Hän antoi itsensä meidän puolestamme. Hän otti riskin epäonnistua. Kuulostaa hurjalta, mutta mietitäänpä. Raamattu kertoo, ettei Jumala ole pahan kiusattavissa (Jaakob 1:13). Ihmiseksi tulleesta Jumalasta, Jeesuksesta sanotaan kuitenkin, että häntä on kaikessa koeteltu samalla tavalla kuin meitä. (Hepr. 4:15). Mikäli Jeesuksella ei ollut mahdollisuutta epäonnistua, häntä ei koeteltu kuten meitä. Kyseessä olisi vain huijaus.

Epämukava ajatus, mutta uskaltaisimmeko pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus olisi epäonnistunut, tehnyt syntiä, eli siirtynyt itsensä antavasta rakkaudesta itsekkyyden puolelle? Oman itsensä laittaminen toisten edelle – se on synnin olemus – johtaa väistämättä vähitellen kuolemaan (Jaakob 1:15). Jos Jeesus olisi epäonnistunut, niin hän olisi kuollut kuin me. Häntä ei enää olisi. Mitä silloin olisi tapahtunut kolmiyhteiselle Jumalalle? Osa Jumalasta olisi kuollut, hävinnyt, eikö niin? Jumala siis riskeerasi kaiken tullessaan ihmiseksi. Hän rakastaa meitä enemmän kuin itseään ja omaa elämäänsä. Rakkauden tähden Jumalan todellisuus olisi voinut muuttua ikuisesti. Panokset olivat todella suuret.

Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa suomalaisen elämänmuodon ja arvomaailman, yksinpärjäämisen ihannoimisen. Ihmisiä, ei edes suomalaisia, ole tarkoitettu olemaan yksin ja selviämään omillaan. Kolmiyhteinen Jumala, yhteisö, on luonut meidät kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Meidät on luotu yhteyttä varten antamaan rakkautta ja ottamaan sitä vastaan, jakamaan itsestämme, ottamaan riskejä rakkauden tähden. Yhteyttä ei rakenna se, että yritämme näytellä parempia kuin olemme, että vaadimme itseltämme tai toisiltamme täydellisyyttä. Yhteyttä luo aitous, rehellisyys, armo ja vapaus.

Pelastus, ikuinen elämä on kutsua yhteyteen, Jumalan tuntemiseen sellaisena kuin hän on: rakkautena, joka antaa itsensä, ottaa riskejä. Jos tuntee erilaisen Jumalan, ei tunne Jumalaa. Jos hyppää veteen kastuu, koska vesi on märkää. Jos tuntee Jumalan, tulee rakkauden ympäröimäksi, tulee rakastetuksi ja alkaa itsekin rakastaa, koska Jumala on olemukseltaan rakkaus.

Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa ajatuksemme ja tekomme niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me:
- edustavat toisenlaista poliittista kantaa
- joiden uskonto on mielestämme outo ja pelottava
- jotka ovat iäkkäitä, heikkoja, sairaita tai joiden elämä on sekaisin ja vaikeaa, jotka eivät nyt ole markkinatermein sanottuna ”tuottavia kansalaisia”.

Kolmiyhteinen Jumala, joka riskeeraa oman itsensä niiden tähden, jotka hylkäävät hänen rakkautensa, haastaa sen miten Suomi ja Eurooppa suhtautuvat turvapaikanhakijoihin. Tällainen rakkaus tekee sietämättömäksi sen, että lähivesillämme hukkuu sadoittain väkivaltaa, sotaa, nälkää ja pelkoa pakenevia ihmisiä. Olemmeko me, kolmiyhteisen Jumalan palvelijat valmiita antamaan itsemme, riskeeraamaan kaiken heidän puolesta, joiden tähden itse Jumala laittoi kaiken alttiiksi?

Kolmiyhteinen Jumala muuttaa sen miten rukoilemme: oikeasti emme osaa rukoilla kovin hyvin, mutta itse Jumala, Pyhä Henki ja Jeesus Kristus rukoilevat puolestamme. Saamme levätä Jumalan rukouksessa ja tulla Jeesuksen nimessä rohkeasti armon valtaistuimen eteen ilman pelkoa. Siellä paranevat pelon lamaannuttamat aivomme. Kyky ajatella, arvioida, rakastaa, osoittaa myötätuntoa lisääntyy, kun saamme olla Jumalan edessä, hänen kanssaan, yhteydessään anteeksiannettuina ja rakastettuina ilman pelkoa. Lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä, emme perustuen siihen miten itse pärjäämme ja tsemppaamme, miten hyvin on tullut elettyä, vaan luottaen siihen, mitä Jeesus teki. Hän laittoi kaiken alttiiksi sinun ja minun vuoksi ja antoi meille vapauden rakastaa häntä tai olla rakastamatta.

Missä Herran Henki on, siellä on vapaus ja siellä pelko hälvenee. Siellä voi itkeä ja nauraa, leikkiä ja hassutella, hengittää syvään, katsoa toista ihmistä silmiin, olla heikko ja auttaja samaan aikaan, olla ihminen.

Ylistäkäämme ainoaa Jumalaa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteytenä, johon meidät on kutsuttu. (Peter Halldorf)  ”Silloin vahvakin vaikenee, silloin kuurokin kuuntelee, kun saa Jumalan aavistaa, kun Henki koskettaa, taivaan tuntea saa.” (Pekka Simojoki)


Lähteitä Raamatun lisäksi:
Brother, Greg. Our Loving Heavenly Father. Oregon Adventist Pastor –blogi.
Clark, Patrick. Mystery and Analogy. Catholic Moral Theology –blogi.
Gibson, Ty. An Endless Falling in Love. What eternal life means to you now. Pacific Press Publishing Association.
Jennigs, Timothy R. The God-Shaped Brain. How Changing Your View of God Transforms Your Life. IVP Books.
Jensen, Michael. The very practical doctrine of the Trinity.  The Briefing. Matthiasmedia.com.
Kim-Kort, Mihee. Pentecost and the Trinity: Experiencing God in Fullness. Mihee Kim-Kort –blogi.
Leithart, Peter J. Confessing Trinity ja Trinity in Theory and Practice. First Things –blogi.
Mathonnes-VanderWell, Steve. Waltzing with the Trinity.  The Twelve –blogi.
McKeever, Joe. Is the Trinity a man-made doctrine? ja Jesus claimed to be God. Why that matters. Pastor Joe McKeever –blogi.
Novak, Michael. Trinity as Communio. First Things –blogi.
Richardson, Jan. Reading from the Epistles, Trinity Sunday,  Year C: Romans 5.1-5. ja A Spiral-shaped God.  Painted Prayerbook –blogi.

"Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa aivovaurioita"

Jyväskylän adventtiseurakunnasta radioitiin jumalanpalvelus, jossa saarnasin. 

Sanoin mm. näin: "Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa aivovaurioita."

Kuunneltavissa vielä 10 päivää.

Ihmisarvoinen kohtaaminen

Kappalainen Anna Maria Siljanderin (evlut) koskettava puhe Yle areenassa.

Suosittelen.

"Kristuksen uhri ilmaisee Isän sydämen"

"Saatana on kuvannut Jumalan itsekkääksi ja vallanhaluiseksi olennoksi, joka vaatii kaiken antamatta mitään ja joka tahtoo luotujen palvelevan häntä hänen omaksi kunniakseen eikä tee mitään uhrauksia heidän hyväkseen. Mutta Kristuksen uhri ilmaisee Isän sydämen. Se todistaa, että Jumalan ajatukset meitä kohtaan ovat "rauhan eikä turmion ajatukset" (Jer. 29:11)

-Ellen White: Alfa ja Omega 4, s. 37.

Pitkäperjantain vastakohdat

"Golgatan ristin juurella rakkaus ja itsekkyys seisoivat vastakkain. Siinä ilmeni niiden kummankin todellinen olemus."
-Ellen White

Pastorin työ on myös hauskaa 1

Pastorin työ on välillä oikein mukavaa...

Kuten tällaisina päivinä kuin tänään, jolloin olin rauhassa kotona.

Eikä tarvinnut tavata ketään.

Sain hoidettua jonkin verran sähköposteja ja tekstareita, laitettua taas joitain papereita roskiin, välillä pestyä pyykkiä, puhuttua pari puhelua.

Ja loppupäivä meni valmistautuessa huomiseen Jeesuksen seuraajana -ryhmään. Siis luin Raamattua, sain uusia ajatuksia, perehdyin käyttämäämme loistavalta vaikuttavaan materiaaliin ja luin taustatietoa.

Ja heti on innostunut olo ja ideoita vilisee päässä niin saarnoihin, tänne blogiin kuin omaan ja seurakunnan elämään.

Päivät, jolloin saan yksin rauhassa perehtyä asioihin ovat pastorin työn iloja. Mikä etuoikeus!

Ja sitten saa jakaa toisten kanssa mitä on löytänyt... ihan helmeä.

Tutustu Jeesukseen!

"Nykyään vain harva suo Jeesukselle montakaan ajatusta, mutta kaksituhatta vuotta sitten hän vangitsi väkijoukkojen huomion, suututti uskonnolliset johtajat ja haastoi poliitikot. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä hän astui pienestä kukkulanhuipulla olevasta 120-150 asukkaan kylästä näyttämölle, rikkoen "kaikkien asettamat raja-aidat" ja perustamalla vallitsevan kulttuurin vastaisen kansanliikkeen, joka kolmessa vuosisadassa haali joukkoonsa miljoonia Rooman valtakunan alueella. Hän sitoutumisensa täysin päinvastaisiin arvoihin, yhteiskunnallisen aseman päälaelleen kääntämiseen ja vallankumouksellisiin opetuksiin oli henkeäsalpaavaa" . (Peter Roennfeldt)


Torstaisin klo 11-12 Jyväskylän adventtikirkolla kaikille avoin ryhmä, jossa tutustunaan Jeesukseen ensimmäistä kertaa tai uudestaan. Teekupposen äärellä Ansku Jaakkola ja Sirpa Iivari.

Kevään 2016 päivät: 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4.
Osoite: Ilmarisenkatu 18, Jyväskylä . Vapaa pääsy.

Ihan epämuodikas haaste

Olemme jälleen aloittaneet ihan epämuodikkaan haasteen. 

Tervetuloa mukaan kaivertamaan Jumalan todellisuutta omaan elämään: yksi Jeesuksen ajatus kerrallaan.

Luovutusvoittoja

Opetuslapsen viisi luovutusvoittoa

Andreas, Pietari, Filippus ja Johannes yllättyivät siitä, mihin Jeesuksen viisi kutsua johdatti heidät. Lähde matkalle!

Matkalla mukana Kaarina Villa, pastori ja perheen äiti, joka on menettänyt sydämensä mm. Jeesuksen seuraajana -pienryhmiin. 

Pe 20.11. 2015 klo 18.30-19.30
La 21.11. 2015 klo 15.00-16.00

Vaajakummun koululla (Harjutie 2, Vaajakoski, Jyväskylä), luokka 224.

Vapaa pääsy. Tule mukaan opetuslasten matkalle...

Parasta kristinuskossa 16 C: huimaa ja vapaaehtoista

Parasta kristinuskossa? No, Jeesus tietysti! Kristityt keskittyvät aivan liian vähän uskonsa parhaaseen asiaan. Jatkan muistiinpanoja ja ajatuksia Jeesuksen elämää käsittelevästä kirjasta "Rakkaudella Isältä" (Ellen White). Luku 16 (Jeesus puhdistaa temppelin).

Jeesuksen tekemä temppelin puhdistus tuo Whiten mieleen tietenkin Raamatun ihmisestä käyttämän hengellisen kielikuvan: temppelin.

"Jumalan tarkoitus oli, että jokainen luotu olento olisi temppeli, jossa Luoja asuisi."

Itsekkyyden ja monenlaisen pahuuden hämärtämä ihmissydän ei enää kuitenkaan ilmaise Jumalan kunniaa kovin hyvin. "Mutta ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan välityksellä Jumala asuu ihmisissä, ja pelastavan armon avulla sydämestä tulee jälleen hänen temppelinsä."

Huimia kielikuvia, joiden edessä hämmentyy ja hiljenee. Temppeli, jossa Luoja asuu! Jumala asuu ihmisissä! Voiko tämä jotenkin liittyä minuun, hyvin epätäydelliseen, erehtyvään, pelokkaaseen, ylpeään, itsekkääseen ihmiseen?

"Kukaaan ei pysty omin voimin poistamaan pahaa, joka on vallannut sydämen. Vain Kristus pystyy puhdistamaan sielun temppelin. Mutta hän ei tule sisään väkisin. Hän sanoo: "Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen" (Ilm. 3:20). Hänen läsnäolonsa puhdistaa ja pyhittää sielun, niin että siitä tulee pyhä temppeli Herralle, Jumalan asumus."

Tässä ollaan kristinuskon ytimessä. Omin voimin itsestään pahan poistaminen ei onnistu, mutta saan toivottaa Jeesuksen tervetulleeksi elämääni ja antaa Jumalan läsnäolon puhdistaa.

Saan uskoa olevani temppeli, jossa Jumala asuu. Tämä ei perustu tunteisiini tai onnistumisiini, vaan uskoon: olen toivottanut Jeesuksen tervetulleeksi elämääni.

Ihan huimaa tämä kristinusko. Ja vapaaehtoista.