26.7.16

Harvinaisia hetkiä 2

Päivän ohjelmana oli tyttären valmistautuminen leirille.

Huomasimme, että pari merkkiä oli ompelematta hihaan ja paraatiliinaan.

Minä ompelen, sanoi äiti.

Oletko tosissas, kysyi tytär useaan kertaan illan mittaan.

Kun äiti sitten ompeli valokuvasi perhe tilanteen.

Hmm.

19.7.16

Harvinaisia hetkiä

Perheen kesken vähän pallottelimme palloa.

Isä: Siitä onkin aikaa kun viimeksi ollaan koko perheenä pelattu palloa yhdessä.
Nuori: Ollaanks me ikinä?

Hmm.

17.7.16

Vakavaa kesätoimintaa

Kun vihdoin saatiin kaikki pakattua leirille lähtöä varten ja oikeasti päästiin lähtemään totesi mukula, 8 v.: Äiti, sä otat leirille lähtemisen liian vakavasti!

No, äidillä on vuosien kokemus. Siitä huolimatta vaatii erityistä keskittymistä, että mukaan tulee otettua taskulamppu, vesipullo, sadetakki ja peili.

15.7.16

Mitä lapset rukoilevat?

Lastenleirillä hengellisessä ohjelmassa pohdittiin lapsentasoisesti Jumalan ihmiselle antamaa tärkeiden asioiden suojelutehtävää: luonto, maapallo, aika, oma keho, saamamme kyvyt, raha...

Eräänä kertana rukouksessa lapset kirjoittivat tai piirsivät lapulle asian, johon he haluaisivat Jumalan apua ollakseen parempia suojelijoita. En malttanut olla kirjoittamatta niitä ylös.

-Piirtämään
-Jääkiekossa
-Syödä parempaa ruokaa
-Auta meitä olemaan enemmän yhdessä perheen kanssa ja vähemän töitä
-Haluaisin syödä paremmin
-Elääisin paremmin!!!
-Rakentaa parempaa maailmaa
-Pelaisin vähemmän
-Olisin vähemmän ruudulla
-Minä haluan olla parpi lentopallossa
-Toivon eläväni hyvin
-Koko mailmaa suojeltais
-Rakas Jeesus siuna meitä
-Äiti tulisi minun kanssa pyöräilemään ebes joskus
-Rohkeamaksi
-Haluaisin että luontoa ei roskata
-Päästä pelosta irti
-Ilme
-Minä haluasin vain suojella mapallo ettei sitä saastutettaisi
-Jeesus auta minua suojelemaan minun Perhettä
-Liikunta
-En pelais!
-Syödä paremmin
-Toivon Jumalan siunausta elämi jokaisena hetkenä! Toivoisin saavani pitkän elämän
-Auta mua olemaan perheen kanssa enemmän
-Auta minua olemaan koirien kanssa enemmän
-Rauha
-Toivon viettämään aikaa hyvin
-Nopeampi parempi jalkapallossa
-Maapalo
-Lentämään
-Taking care of the earth
-Että kaikki ihmiset tulisivat kristityiksi. Olisin rohkea kertomaan Jeesuksesta
-Toivon että voin käytää oikein
-Suomea ja toisia maita
-Jumala auttaisi minua auttamaan maata kierrättämällä, siivoamalla roskia
-To make me better to swim
-Aijan käyttö
-Että en roskaisi ikinä
-Rakas Jeesus kiitos tästä päivästä ja kiitos ruoasta jonka meille annat. Aamen
-Haluaisin syödä paremmin
-Piirtämään
-Ei roskaa

Nää lapset sulatti kyllä sydämen.

10.7.16

Runokilpailun satoa

Kajaanin runoviikko jäi sitten taas väliin. Kuten joka vuosi tähänkin asti.

Joskus olen kuitenkin ajatellut että siellä voisi eräänä päivänä käydä. Kuullostaa mielenkiintoiselta. Saisikohan sitä puoliskonsa houkuteltua mukaansa? Tai perheen nuoren?

Tällä erää tyydymme kuitenkin täällä pastorin blogissa tuffaviikon avajaisten runokilpailun satoon. Olkaa hyvä!

T istuu pöydällä.
Hän maukuu söpösti.

L istuu pöydällä.
Hän vuhkuu hassusti.

(Alle 10 v. sarja)

------

Älä mene pahaan paikkaan.

(Alle kouluikäisten sarja)

------

Runnotaan
runo
rusinaan.
Nam nam.

(Alle 50 v. sarja)

------

Kaihoisaa purppuraa,
kajastaa tervehdykset
eilisen, metsän takaa

Pian
kipinät huomisen
valtaa taivaan.

(Alle 50 v. sarja)

------

Arviointilautakunnalla oli vaikeuksia asettaa runokilpailun satoa paremmuusjärjestykseen, mutta tuffaviikko saatiin kuitenkin kunnialla avattua.

1.7.16

Pelko, aivovaurio ja kolminaisuus

Radio Yle 1:ssä 22.5. 2016 pitämäni saarnan käsikirjoitus. Live-esitys oli tietenkin hieman erilainen, varsinkin kun jouduin lennossa lyhentämään puhetta usemman minuutin muiden käytettyä aikaa enemmän kuin piti. Siis ihan normaali pastorin tehtävä lähes aina silloin kun on ihan pakko pysyä aikataulussa ja on vuorossa viimeisenä. ;-)

Mutta tässä siis pohdintaa kolminaisuuden tiimoilta, olkaa hyvä.

KOLMINKERTAINEN IHMETYS

Minulla oli lapsena, varsinkin kouluikäisenä, paljon nykyään oudolta tuntuvia pelkoja: tulitikun sytyttäminen, että joutuu tekemään toisten nähden jotain mitä ei osaa tai uskalla, käveleminen kadulla, jolla oli poikia, että sängyn alta joku olio tarttuu jalkoihin, että peliin valitaan viimeisenä, että pihaleikissä jää ensimmäisenä kiinni, että leirinuotiolla valitaan johonkin leikkiin ja joutuu kaikkien silmien eteen. Yksin jääminen pelotti, toisaalta myös toisten lasten seura.

Vaikka pelonaiheet eivät edes olisi kovin vakavia, on pelossa eläminen vaivalloista ja väsyttävää. Saati sitten, jos joutuu pelkäämään kiusaamista, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, kuolemaa tai pelottavaa, ankaraa Jumalaa.

Aivotutkija Andrew Newberg Pennsylvanian yliopistosta on tutkimuksessaan saanut selville, että kaikenlainen mietiskely saa aikaan myönteisiä muutoksia aivoissa. Suurimmat muutokset tapahtuivat kuitenkin niillä, jotka mietiskelivät rakastavaa Jumalaa.  Etuotsalohkossa tapahtui silloin kasvua, siellä missä on kykymme ajatella, arvioida. Seurauksena oli lisääntynyt empatiakyky, myötätunto, halu auttaa toisia. Samalla paranivat terävä ajattelu ja muisti. Rakastavan Jumalan ajatteleminen siis auttaa aivoja paranemaan ja kehittymään.

Mutta, ja tämä on iso mutta, jos keskitymme Jumalaan, joka ei ole rakkaus, vaan joka rankaisee, kostaa, tuomitsee, kritisoi, on etäinen ja pelottava, niin silloin aivomme kärsivät. Pelko saa aikaan hälytystilan aivoissa. Jos se jää päälle, aiheuttaa se kroonisen tulehdustilan ja vahingoittaa niin aivoja kuin kehoa. Silloin kysy ajatella, rakastaa ja olla myötätuntoinen kärsii.

Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa siis aivovaurioita. Sillä on väliä millaista Jumalaa palvelee.

Jumala on rakkaus, kirjoittaa Johannes ensimmäisessä kirjeessään. Rakkaus on Jumalasta. Jumalan rakkaus ilmestyi keskuuteemme. Jumala on rakastanut meitä. Olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Rakastamme, koska Jumala on rakastanut meitä. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. (1. Joh. 4)

Mitä se oikeasti tarkoittaa, että Jumala on rakkaus – täydellinen rakkaus, sellainen, joka voi karkottaa pelon? Kristinuskossa korostetaan, että Jumala on yksi. Ei ole muita jumalia. Mutta voiko olemukseltaan yksi olla olemukseltaan täydellinen rakkaus?

Rakkaus suuntautuu ulospäin. Rakkaudella on joku, jota rakastaa. En voi vain olla yksin ja keskittyä itseeni ja sa-noa, että rakastan. Pelkkä itsensä rakastaminen ei ole rakkautta. Rakkaus tarvitsee kohteen, jolla antaa itsensä.

Rakkaus on Jumalan identiteetti. Rakkaus on kuka, mitä ja miten Jumala on. Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki voi olla rakkaus. Ykseydessä on kolme, jotka voivat rakastaa toisiaan ja ottaa rakkautta vastaan.

Danielin kirjassa Jumalasta käytetään nimeä ”Ikiaikainen” (Dan. 7:9). Paavali sanoo kirjeessään kolossalaisille Jumalan olleen olemassa ennen kaikkea muuta (Kol. 1:7). Miten Jumalan aika kului ikiaikaisina aikoina ennen kuin mitään muuta oli olemassa? Kuulostaa yksinäiseltä ja tylsältä…

Sakarjan kirjassa 13:7 Herra kuvaa kuolevaa paimenta eli Jeesusta sanalla uskottuni, l. läheisin ystäväni, lähellä minua. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Kristuksen sanotaan olevan Jumalan viisaus. Sananlaskuissa Jumalan viisaus kertoo itsestään: olin hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa, leikkimässä hänen edessään. (Sanal. 8:30). Johanneksen evankeliumin 17. luvussa jakeessa 24 Jeesus sanoo Isälle: ”Olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista.”

Tämä salaperäinen kuva ei kuullosta enää niin kovin tylsältä, eikä tyhjältä: läheisin ystävä, olla toisen ilona, leikkiä, rakastaa. Jumala ei ole koskaan ollut yksin, eikä itseään varten. Kolmiyhteinen Jumala on aina ollut rakkauden antaja ja rakkauden vastaanottaja. Jumala on täydellinen rakastava yhteisö.

Mutta monet sanovat, ettei koko kolminaisuus sanaa edes ole Raamatussa! Ei olekaan, eikä tarvitsekaan, se on sana, jonka olemme antaneet sille kuvalle Jumalasta, joka meille tihkuu Raamatun eri puolilta. Raamatun Jumala on sekä minä että me. Jumala sanoo yksinkertaisesti olevansa MINÄ OLEN, mutta silti ”tehkäämme ihminen kuvaksemme”. Jumala on minä, Jumala on me.

Evankeliumien todistus kertoo vahvasti, että Jeesus oli ihminen. Hän rukoili – hän tarvitsi Jumalaa aivan kuten mekin tarvitsemme. Silti hänen seuraajansa myös rukoilivat ja palvoivat häntä – ja Jeesus ei estellyt, vaikka edes enkeleitä ei saanut palvoa. Hän oli myös Jumala.

Emme osaa selittää miten nämä kaksi asiaa voivat olla totta samaan aikaan. Vuosituhansien aikana ihmiset ovat yrittäneet yksinkertaistaa asioita jättämällä toisen puolen pois. Toiset ovat sanoneet että Jeesus oli Jumala – muttei oikeasti ihminen (doketismi, gnostilaisuus). Toiset taas että Jeesus oli ihminen, muttei oikeasti Jumala (ebioniitit, areiolaisuus). On niitäkin, jotka ovat ratkaisseet asian ajattelemalla, että Jeesus ei ollut täysin kumpikaan, vaan jonkinlainen yhdistelmä, hybridi molempia (nestoriolaisuus, apollinarismi). Mutta nämä yksinkertaistusyritykset jättävät osan Raamatun todellisuudesta pois.

Siksi kolminaisuus. Emme voi ymmärtää, emmekä selittää sitä. Hyvä niin. Jumala ei ole ihmisen selitettävissä. Fyysikkotaustainen tuttavani kuvasi kolminaisuutta ”kutkuttavaksi asiaksi, jota voi yrittää ymmärtää, mutta joka aina jättää vähän ymmälleen ja samalla ehdottaa, että se ei edes ole mitenkään tyhjentävä kuvaus Jumalan olemuksesta.”  Jos meillä on vaikeuksia jo ymmärtää materian luonnetta, aalto-hiukkasdualismia, niin kolminaisuus tuskin koskaan voi avautua meille täysin.

Mutta kolminaisuus auttaa ymmärtämään Jumalan rakkautta, se auttaa karkottamaan pelkoa elämästämme. Ajatelkaamme Pyhää Henkeä: hädän hetkellä, yksinäisyydessä tai ihan vaan tavallisessa arjessa, kumman haluaisit kumppaniksesi, voimallisen persoonan, jonka kanssa seurustella vai voimalaitoksen? Haluaisitko autiolle saarelle seuraksesi Hengen, joka ymmärtää, lohduttaa ja auttaa, vai akun, jossa on virtaa?

Ilman ymmärrystä kolminaisesta Jumalasta kristinuskon keskeinen asia, Jeesuksen ristinkuolema, antaa ahdistavan ja pelottavan kuvan Jumalasta. Silloin siitä tulee ikään kuin jumalallista lasten kaltoinkohtelua, jossa syytön lapsi kärsii ja kuolee, koska ankara, leppymätön Jumala vaatii uhria. Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, Jeesus on rakkaus. Oikeudenmukaisuus vaatii uhria ja rangaistusta synneillemme, rakkaus tarjoaa anteeksiantoa. Koska Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, niin jotakuta täytyy rangaista, hän käyttää siihen käyttää siihen Poikaansa, ja niin ihmiset voivat sitten pelastua. Mutta jos Jumala laittaa toisen, vieläpä oman lapsensa kärsimään ja ottamaan rangaistuksen vastaan, niin sellainen Jumala herättää pelkoa – ja saa aikaan aivovaurioita.

Mutta Jumalan rakkaus tuli luoksemme, koska itse Jumala tuli luoksemme. Hän tuli ilmaisemaan millaista hänen rakkautensa on ja sen voi tehdä vain, jos tulee itse. Pelkkä lähettiläs ei riitä. Käsitys siitä, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama Jumala, ei kolme eri Jumalaa, on tärkeä, koska silloin kaiken sen minkä Jeesus kärsii, kärsii myös Isä. Kaiken sen mitä Jeesus antaa, antaa myös Isä. Jeesus ei anna anteeksi Isästä huolimatta. Ei. Jos olette nähneet minut, olette nähneet Isän, sanoi Jeesus. Olette nähneet millainen Jumala on  – täydellisen rakkauden.

Siksi ”ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24). Siksi ristin kauheus, brutaalisuus, iljetys paljastaa meille mitä on rakkaus ja millainen Jumala on. Jumala oli siellä itse.

Joten kaikki me, jotka pelkäämme, itkemme, kaipaamme, etsimme, huokaamme, uuvumme, kaikki me, jotka olemme yksinäisiä, joita kiusataan ja vainotaan, kaikki me, saamme katsoa ristin Voittajaan, kasvoihin Kaikkivaltiaan, saamme katsoa suureen rakkauteen ja päästää irti pelosta.

Jeesuksen kuoleman tarkoitus on, että saisimme elää yhdessä hänen kanssaan (1. Tess. 5: 10). Hän sanoo: ”Minä tahdon, että ne jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.”  (Joh. 17:24) ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3). Jeesus ei määrittele ikuista elämää niin kuin me, sen pituuden mukaan, vaan sen laadun mukaan. Ikuinen elämä on Jeesuksen – siis Jumalan – tuntemista ja sitä, että saamme olla yhdessä hänen kanssaan. Jumala kaipaa, odottaa meitä ihmisiä. Hän kutsuu meitä siihen salattuun yhteyteen, joka Jumala on. Jeesus toivoo, että olemme yhtä ”meidän kanssamme”. ”Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä” ”jotta minä pysyisin heissä”.  (Joh. 17)

Kolmiyhteinen Jumala kutsuu meidät kolminaisuuden välillä olevaan rakkauteen, ykseyteen, yhteyteen, läheisyyteen. Sitä Isä, Poika ja Pyhä Henki haluaa: Tervetuloa mukaan tähän, jota et ymmärrä, mutta joka räjäyttää tajuntasi. Tervetuloa mukaa toisiin keskittyvään rakkauteen, joka on yhtä muinaista kuin Jumala itse. Henkeäsalpaava kutsu.

Ihmisinä ymmärrämme läheisyyden, rakkauden ja ykseyden parhaiten lapsen ja vanhemman suhteen tai eroottisen, seksuaalisen läheisyyden kautta. Siksi Raamattu käyttää kumpaakin kuvaa kuvaamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta. Sitä kautta voimme ymmärtää myös miten oleellisesti vapaus kuuluu rakkauteen.

Jos rakkautta yrittää pakottaa, se ei ole rakkautta. Rakkauttahan ei voi pakottaa. Rakkaus on vain ja ainoastaan vapaaehtoista. Jotta voi saada rakkautta, täytyy toisella olla mahdollisuus olla rakastamatta. Rakkaus on rakkautta, vain jos sen voi hylätä. Se on vapaaehtoinen valinta arvostaa toista ja välittää hänestä enemmän kuin itsestään.

Koska Jumala on rakkaus ja koska hän haluaa antaa ja vastaanottaa rakkautta, loi hän olentoja, jotka voivat valita rakastavatko he häntä vai eivät. ”Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.”  (2. Kor. 3:17). Jos päämääränä on rakkaus, on vapaus ainoa tapa päästä perille. Luodut voisivat hylätä hänen rakkautensa, mutta Jumala rakastaisi heitä joka tapauksessa enemmän kuin itseään. Hyvin, hyvin riskialtista puuhaa.

Jumala rakastaa meitä niin paljon, että luopui itsestään. Hän antoi itsensä meidän puolestamme. Hän otti riskin epäonnistua. Kuulostaa hurjalta, mutta mietitäänpä. Raamattu kertoo, ettei Jumala ole pahan kiusattavissa (Jaakob 1:13). Ihmiseksi tulleesta Jumalasta, Jeesuksesta sanotaan kuitenkin, että häntä on kaikessa koeteltu samalla tavalla kuin meitä. (Hepr. 4:15). Mikäli Jeesuksella ei ollut mahdollisuutta epäonnistua, häntä ei koeteltu kuten meitä. Kyseessä olisi vain huijaus.

Epämukava ajatus, mutta uskaltaisimmeko pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus olisi epäonnistunut, tehnyt syntiä, eli siirtynyt itsensä antavasta rakkaudesta itsekkyyden puolelle? Oman itsensä laittaminen toisten edelle – se on synnin olemus – johtaa väistämättä vähitellen kuolemaan (Jaakob 1:15). Jos Jeesus olisi epäonnistunut, niin hän olisi kuollut kuin me. Häntä ei enää olisi. Mitä silloin olisi tapahtunut kolmiyhteiselle Jumalalle? Osa Jumalasta olisi kuollut, hävinnyt, eikö niin? Jumala siis riskeerasi kaiken tullessaan ihmiseksi. Hän rakastaa meitä enemmän kuin itseään ja omaa elämäänsä. Rakkauden tähden Jumalan todellisuus olisi voinut muuttua ikuisesti. Panokset olivat todella suuret.

Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa suomalaisen elämänmuodon ja arvomaailman, yksinpärjäämisen ihannoimisen. Ihmisiä, ei edes suomalaisia, ole tarkoitettu olemaan yksin ja selviämään omillaan. Kolmiyhteinen Jumala, yhteisö, on luonut meidät kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Meidät on luotu yhteyttä varten antamaan rakkautta ja ottamaan sitä vastaan, jakamaan itsestämme, ottamaan riskejä rakkauden tähden. Yhteyttä ei rakenna se, että yritämme näytellä parempia kuin olemme, että vaadimme itseltämme tai toisiltamme täydellisyyttä. Yhteyttä luo aitous, rehellisyys, armo ja vapaus.

Pelastus, ikuinen elämä on kutsua yhteyteen, Jumalan tuntemiseen sellaisena kuin hän on: rakkautena, joka antaa itsensä, ottaa riskejä. Jos tuntee erilaisen Jumalan, ei tunne Jumalaa. Jos hyppää veteen kastuu, koska vesi on märkää. Jos tuntee Jumalan, tulee rakkauden ympäröimäksi, tulee rakastetuksi ja alkaa itsekin rakastaa, koska Jumala on olemukseltaan rakkaus.

Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa ajatuksemme ja tekomme niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me:
- edustavat toisenlaista poliittista kantaa
- joiden uskonto on mielestämme outo ja pelottava
- jotka ovat iäkkäitä, heikkoja, sairaita tai joiden elämä on sekaisin ja vaikeaa, jotka eivät nyt ole markkinatermein sanottuna ”tuottavia kansalaisia”.

Kolmiyhteinen Jumala, joka riskeeraa oman itsensä niiden tähden, jotka hylkäävät hänen rakkautensa, haastaa sen miten Suomi ja Eurooppa suhtautuvat turvapaikanhakijoihin. Tällainen rakkaus tekee sietämättömäksi sen, että lähivesillämme hukkuu sadoittain väkivaltaa, sotaa, nälkää ja pelkoa pakenevia ihmisiä. Olemmeko me, kolmiyhteisen Jumalan palvelijat valmiita antamaan itsemme, riskeeraamaan kaiken heidän puolesta, joiden tähden itse Jumala laittoi kaiken alttiiksi?

Kolmiyhteinen Jumala muuttaa sen miten rukoilemme: oikeasti emme osaa rukoilla kovin hyvin, mutta itse Jumala, Pyhä Henki ja Jeesus Kristus rukoilevat puolestamme. Saamme levätä Jumalan rukouksessa ja tulla Jeesuksen nimessä rohkeasti armon valtaistuimen eteen ilman pelkoa. Siellä paranevat pelon lamaannuttamat aivomme. Kyky ajatella, arvioida, rakastaa, osoittaa myötätuntoa lisääntyy, kun saamme olla Jumalan edessä, hänen kanssaan, yhteydessään anteeksiannettuina ja rakastettuina ilman pelkoa. Lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä, emme perustuen siihen miten itse pärjäämme ja tsemppaamme, miten hyvin on tullut elettyä, vaan luottaen siihen, mitä Jeesus teki. Hän laittoi kaiken alttiiksi sinun ja minun vuoksi ja antoi meille vapauden rakastaa häntä tai olla rakastamatta.

Missä Herran Henki on, siellä on vapaus ja siellä pelko hälvenee. Siellä voi itkeä ja nauraa, leikkiä ja hassutella, hengittää syvään, katsoa toista ihmistä silmiin, olla heikko ja auttaja samaan aikaan, olla ihminen.

Ylistäkäämme ainoaa Jumalaa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteytenä, johon meidät on kutsuttu. (Peter Halldorf)  ”Silloin vahvakin vaikenee, silloin kuurokin kuuntelee, kun saa Jumalan aavistaa, kun Henki koskettaa, taivaan tuntea saa.” (Pekka Simojoki)


Lähteitä Raamatun lisäksi:
Brother, Greg. Our Loving Heavenly Father. Oregon Adventist Pastor –blogi.
Clark, Patrick. Mystery and Analogy. Catholic Moral Theology –blogi.
Gibson, Ty. An Endless Falling in Love. What eternal life means to you now. Pacific Press Publishing Association.
Jennigs, Timothy R. The God-Shaped Brain. How Changing Your View of God Transforms Your Life. IVP Books.
Jensen, Michael. The very practical doctrine of the Trinity.  The Briefing. Matthiasmedia.com.
Kim-Kort, Mihee. Pentecost and the Trinity: Experiencing God in Fullness. Mihee Kim-Kort –blogi.
Leithart, Peter J. Confessing Trinity ja Trinity in Theory and Practice. First Things –blogi.
Mathonnes-VanderWell, Steve. Waltzing with the Trinity.  The Twelve –blogi.
McKeever, Joe. Is the Trinity a man-made doctrine? ja Jesus claimed to be God. Why that matters. Pastor Joe McKeever –blogi.
Novak, Michael. Trinity as Communio. First Things –blogi.
Richardson, Jan. Reading from the Epistles, Trinity Sunday,  Year C: Romans 5.1-5. ja A Spiral-shaped God.  Painted Prayerbook –blogi.