29.7.13

Ainoa laatuaan -yllättäen taas

Valmistaudun tehtäviini ja pakkailen tavaroita lähteäkseni paikkaan, jossa on kuulemma kuuma.

Paineita lisää se, että ohjelmaa lukiessani huomasin yllättäen olevani ainoa nainen (ja ainoa pohjoismaalainen!) sorttiani. Enkä ole edes menossa aikamatkalle menneisyyteen, ihan vuotta 2013 eletään.

Mielenkiintoa lienee siis luvassa. Tapahtuma vaikuttaa monipuoliselta ja innostavalta. Ja siellä on tuhansia nuoria aikuisia. Mikäs sen mukavampaa.

Koin jo kauan aikaa sitten sisäistä kutsua (jonka tulkitsen nyt Jumalan ääneksi) mennä mukaan, mutta koska se ei suoranaisesti kuulu toimenkuvaani, en ajatellut siitä sen enempää enkä tehnyt asialle mitään. Sitten tuli pyyntö ja aihe, jonka erityisasiantuntija en ollenkaan ole. Ei siitä oikein voinut kieltäytyä varsinkaan kun mies ei yhtään vastustellut vaan suorastaan käski lähteä. Ja ehkä on parempi että tästä aiheesta puhumme me, joille se on vaikeaa.

Aralla mielellä ja uteliaasti lähden siis matkaan.

Jos olet rukoilevaa sorttia, arvostaisin rukoustukeasi jotta Jumalan tarkoitukset saisivat toteutua. Jos Jumalan jutut eivät ole sinulle tärkeitä, lähetä vaikka pari myönteistä vibaa suuntaani, että voisin edustaa naiskuntaa (ja pohjoismaita) kelvollisesti.

Kiitän.

28.7.13

Suomi on mainio matkailumaa 1: Vivamo

Kävimme Vivamon Raamattukylässä kesäteatterissa. Suosittelemme! Koko perhe tykkäsi kovin. Laadukkaat näytelmät soveltuivat niin lapsille kuin aikuisille. Emme osanneet päättää kummasta näytelmästä pidimme enemmän, Salomosta vai Kalastajista. Näyttelijätyö oli laadukasta, lavastus ja puitteet ulkona erinomaiset, musiikki ja tanssi tuki tarinaa. Kiinnitimme huomiota tanssin ja koreografian korkeaan tasoon. Oman viisivuotiaan tanssijamme suosikkeja olivatkin tanssijat. Positiivista oli myös eri-ikäiset näyttelijät aina lapsista rollaattorilla paikalle saapuviin.

Tänne tullaan ensi vuonna uudestaan, vaativat lapset.

Lastenkylä kiinnosti kovin myös, muttei sopinut aikatauluihimme tällä kertaa.

Paikkana Vivamo oli myös antoisa. Hiljaisuuden puutarha veti puoleensa myös viisivuotiasta mukulaa. Iiihanaaa, huokasi hän astuessaan sinne sisään. Sieltä löytyi pieni lapsille tarkoitettu penkki. Mukula istui sille riemuissaan. Onko tämä lapsille tarkoitettu hiljentymispaikka?

Kävelimme porukalla myös hiljaisuuden polun ja istuskelimme hiljaisuuden niemessä kukin tahoillamme katsellen Lohjanjärveä.

Mukula, 5 v.: Telkkari! Telkkari!
Iskä: Mikä on?
Mukula: Toi järvi.

Hiljaisuuden niemi inspiroi mukulaa. Hän halusi olla siellä kaikkein pisimpään.
Mukula: Mä leikin tyttöä, joka kertoo Jeesuksesta. [Puhelee itsekseen leikkiään.] Sitten mä sanoin että mä rakastan Jeesusta enemmän kuin ketään muuta.
Äiti hymyilee.
Mukula: Onko se naurun paikka?
Äiti: Ei. Nauraa voi myös ilosta. Äiti on iloinen.
Mukula hetken kuluttua: Puhutaanko tässä paikassa jossa me ollaan vaan Jeesuksesta?

Joku tapaamamme henkilö kertoi miten paikan puolesta on paljon rukoiltu vuosikymmenien aikana. Sen todella huomaa. Vuorokausi Vivamossa oli kuin retriitti, tällä kertaa perheen kanssa.

Miten sen näkee

Istuimme rannalla. Äiti-sorsa ui lähelle.

Äiti: Kato, mukula!
Mukula, 5 v.: Joo, joutsen!

21.7.13

Hyvä, Wali Hashi!

Erinomainen puheenvuoro, Wali Hashi!

Uudet silmät näkevät tarkasti sen mihin muut ovat liian tottuneita.

Kissa vaan pöydälle.

Henkensä uhalla hän pelasti 2500 lasta

Naispuolinen Schindler pelasti 2500 juutalaista lasta.

Oletko kuullut puolalaisesta Irena Sendleristä? En ollut minäkään.

Katolinen sosiaalityöntekijä salakuljetti lapsia selkärepussa, ruumisarkussa, viemärissä, ambulanssissa, työkalupakissa pelastaen heidät keskitysleiriltä ja kuolemasta.

Sitten hän jäi kiinni ja häntä kidutettiin, mutta hän ei paljastanut mitäään. Hänet tuomittiin teloitettavaksi ja kaupungilla levitettiin uutista hänen kuolemastaan.

Irena Sendler eli kuitenkin 98-vuotiaaksi.

Oikea sankari, joka ei halunnut sankarin viittaa.

"Ihmiskunta ei ole ymmärtänyt mitään. Uskon-, heimo- ja kansalliset sodat jatkuvat. Maailma on edelleen verimeressä." "Maailma voi olla parempi jos siellä on rakkautta, suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä."

15.7.13

8.7.13

Kovahaluinen äiti

Löysin ruotsalaista punasipulimarmeladia ja sitähän täytyi kokeilla.

Maistiaiskierroksen jälkeen äiti ilmoitti: Kerrankin löytyi marmeladi, josta pidän!
Mukula, 5 v.: Mä en oo niin kovahaluinen.

Mutta äiti on valmis julistamaan ruotsalaiset neroiksi. Hieno maku!

7.7.13