Reformaatio 500 vuotta sitten vaikuttaa elämäämme merkittävästi edelleen mitä moninaisimmin tavoin.
Katso tuttavieni tekemä uskonpuhdistusmatka niin tapahtumat 500 takaa saavat syvyyttä. Matkalta löytyy:
-valdolaisten paratiisi ja massamuhra
-Lutherin pilkkaa ja kunniaa Roomassa
-Reformaation propagandaa ja politiikkaa
-Piispat roviolla
Mielenkiintoista minun mielestäni!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raamattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raamattu. Näytä kaikki tekstit
31.10.17
5.9.17
Lakihenkisyys - ulkoiset vaatimukset - täydellisyyden tavoittelu on supervaarallista
Viikottaisilla raamattutunneillamme on aiheena ollut kirje galatalaisille. Sitä pidetään Paavalin varhaisimpina kirjeinä ja ajatuksen juoksultaan se on aika haastava ja usein vaikeasti ymmärrettävä.
Mutta yksi asia - Paavalin pääpointti -on päivänselvä: lakihenkisyys on todella vaarallista! Yhä uudestaan, suoraan ja kieli- ja vertauskuvien kautta viesti on sama: "Eihän kukaan tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii... Kuinka te voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin?" (Gal. 2:16b, 3:3)
Ulkoisiin asioihin ja vaatimuksiin keskittymällä lopputulos on tuhoisa.
Eteeni tuli alla oleva Brene Brownin lainaus ja ajattelin, että hän sanoittaa hyvin lakihenkisyyden = ulkoisiin asioihin keskittymisen = täydellisyyden tavoittelun vaaran ja dynamiikan nykykielelellä. Kun ei tuo ongelma ole mihinkään hävinnyt. Vaikka nykyisessä ilmapiirissä kovasti kauhistellaan kaikkea "tiukkapipoisuutta", niin silti ulkonaiseen keskittyminen ja liian suuret ihanteet ovat kovasti vallalla.
"When we choose growth over perfection, we immediately increase our shame resilience. Improvement is a far more realistic goal than perfection. Merely letting go of unattainable goals makes us less susceptible to shame. When we believe “we must be this” we ignore who or what we actually are, our capacity and our limitations. We start from the image of perfection, and of course, from perfection there is nowhere to go but down."
- Brené Brown, I Thought It Was Just Me (but it isn’t): Making the Journey from “What Will People Think?” to “I Am Enough”
20.1.17
Pyhäkkörukouksen kymmenes päivä
10. pyhäkkörukouspäivä: armoistuin
Kuvaus:
2. Moos. 25: 16-22; Hepr. 9:5
Sovellus:
Hepr. 4:16 "Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme."
Gal. 5:1, 4, 13 "Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen... Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle... Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne."
2. Kor. 6:1 "Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi."
Ef. 2:8 "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja."
Rukouspyyntö: Auta minua luopumaan kaikista valheista, jotka estävät minua tulemasta "rohkeasti armon valtaistuimen eteen" on elämässäni tapahtunut mitä tahansa.
Rukouskiitos: Kiitos, pelastus on Jumalan lahja! Kiitos, annat minulle uskon Jeesukseen! Kiitos, että niin minä kuin kanssakulkijanikin saamme armoa, laupeutta ja apua silloin kun tarvitsemme. Kiitos, että kutsut meitä rakastamaan ja palvelemaan on elämässämme tapahtunut mitä tahansa.
Kuvaus:
2. Moos. 25: 16-22; Hepr. 9:5
Sovellus:
Hepr. 4:16 "Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme."
Gal. 5:1, 4, 13 "Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen... Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle... Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne."
2. Kor. 6:1 "Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi."
Ef. 2:8 "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja."
Rukouspyyntö: Auta minua luopumaan kaikista valheista, jotka estävät minua tulemasta "rohkeasti armon valtaistuimen eteen" on elämässäni tapahtunut mitä tahansa.
Rukouskiitos: Kiitos, pelastus on Jumalan lahja! Kiitos, annat minulle uskon Jeesukseen! Kiitos, että niin minä kuin kanssakulkijanikin saamme armoa, laupeutta ja apua silloin kun tarvitsemme. Kiitos, että kutsut meitä rakastamaan ja palvelemaan on elämässämme tapahtunut mitä tahansa.
19.1.17
Pyhäkkörukouksen yhdeksäs päivä
9. pyhäkkörukouspäivä: kivitaulut liiton arkissa
Kuvaus:
2. Moos. 25: 10-22
Sovellus:
Psalmi 119:18 "Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen."
Room. 2:18 "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."
Room. 5:20 "Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi."
Hepr. 9:1-9, 11-15 "Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä. Pyhäkkönä oli teltta, jonka etummaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät. Tätä osaa nimettiin "pyhäksi".
Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta käytettiin nimeä "kaikkeinpyhin". Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystety. Arkussa oli kultainen, mannaan sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton taulut.
Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjosivat syntien sovituspaikkaa. Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti.
Näin siis kaikki oli järjestetty. Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta. Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan. Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi....
Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.
Rukouspyyntö: Pyhä Henki, paljasta minulle kymmenen käskyn lakisi kautta millainen oikeasti olen, myös pimeät puoleni, joita en haluaisi kohdata ja ohjaa minut Jeesuksen luo ylenpalttisen armon äärelle.
Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että saan vastaanottaa sinulta puhtaan omantunnon ja saan palvella elävää Jumalaa vapaana Kristuksessa.
Kuvaus:
2. Moos. 25: 10-22
Sovellus:
Psalmi 119:18 "Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen."
Room. 2:18 "Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää."
Room. 5:20 "Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi."
Hepr. 9:1-9, 11-15 "Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä. Pyhäkkönä oli teltta, jonka etummaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät. Tätä osaa nimettiin "pyhäksi".
Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta käytettiin nimeä "kaikkeinpyhin". Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystety. Arkussa oli kultainen, mannaan sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton taulut.
Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjosivat syntien sovituspaikkaa. Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti.
Näin siis kaikki oli järjestetty. Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta. Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan. Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi....
Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.
Rukouspyyntö: Pyhä Henki, paljasta minulle kymmenen käskyn lakisi kautta millainen oikeasti olen, myös pimeät puoleni, joita en haluaisi kohdata ja ohjaa minut Jeesuksen luo ylenpalttisen armon äärelle.
Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että saan vastaanottaa sinulta puhtaan omantunnon ja saan palvella elävää Jumalaa vapaana Kristuksessa.
18.1.17
Pyhäkkörukouksen kahdeksas päivä
8. pyhäkkörukouspäivä: manna
Kuvaus:
2. Moos. 16:13-36; Hepr. 9:3-4
Sovellus:
Joh. 6:51 "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.
Rukouspyyntö: Israelilaiset saivat mannaa aina aamuisin sen päivän tarpeisiin. Miten minä saan tai voisin saada Elämän leipää päivittäin? Entä mitä manna opettaa minulle sapatin, lepopäivän vietosta?
Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että sinä olet minulle riittävä elämäni jokaisena päivänä.
Kuvaus:
2. Moos. 16:13-36; Hepr. 9:3-4
Sovellus:
Joh. 6:51 "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.
Rukouspyyntö: Israelilaiset saivat mannaa aina aamuisin sen päivän tarpeisiin. Miten minä saan tai voisin saada Elämän leipää päivittäin? Entä mitä manna opettaa minulle sapatin, lepopäivän vietosta?
Rukouskiitos: Kiitos, Jeesus, että sinä olet minulle riittävä elämäni jokaisena päivänä.
17.1.17
Pyhäkkörukouksen seitsemäs päivä
7 pyhäkkörukouspäivä: Aaronin sauva
Kuvaus:
4. Moos. 17:16-28; Hepr. 9:3-4
Sovellus:
Joh. 15:16 "Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte Hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte."
Joh. 16:4 "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa."
Gal. 5:22,23 "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä."
Rukouspyyntö: Kuten Aaronin sauva tuotti hedelmää, kasvakoon minussa Pyhän Hengen hedelmä -rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Rukouskiitos: Kiitos, että tuottaakseni hedelmää minun tehtäväni on "pysyä Kristuksessa". Kiitos, että olet voimani. Kiitos, että kutsut minua olemaan siunaukseksi toisille.
Kuvaus:
4. Moos. 17:16-28; Hepr. 9:3-4
Sovellus:
Joh. 15:16 "Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte Hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte."
Joh. 16:4 "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa."
Gal. 5:22,23 "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä."
Rukouspyyntö: Kuten Aaronin sauva tuotti hedelmää, kasvakoon minussa Pyhän Hengen hedelmä -rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Rukouskiitos: Kiitos, että tuottaakseni hedelmää minun tehtäväni on "pysyä Kristuksessa". Kiitos, että olet voimani. Kiitos, että kutsut minua olemaan siunaukseksi toisille.
16.1.17
Pyhäkkörukouksen kuudes päivä
6. pyhäkkörukouspäivä: suitsutusalttari
Kuvaus:
2. Moos. 30:1-10, 34-38
Sovellus:
Hepr. 7: 24,25 "Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton. Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan."
1. Tim. 2:1 "Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta."
Rukouspyyntö: Tuo mieleeni ihmisiä, joiden puolesta toivot minun rukoilevan nyt. [Odota hetki ja vaikka kirjoita muistiin mieleesi tulevat ihmiset. Muista heitä rukouksin tämän päivän ajan.]
Rukouskiitos: Kiitos esirukoilijoista, joita olet kutsunut rukoilemaan puolestani. [Kiitä heistä nimeltä, jos tiedät ihmisiä, jotka rukoilevat puolestasi.] Kiitos parhaimmasta esirukoilijasta, sinusta, Jeesus.
Kuva
Kuvaus:
2. Moos. 30:1-10, 34-38
Sovellus:
Hepr. 7: 24,25 "Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton. Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan."
1. Tim. 2:1 "Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta."
Rukouspyyntö: Tuo mieleeni ihmisiä, joiden puolesta toivot minun rukoilevan nyt. [Odota hetki ja vaikka kirjoita muistiin mieleesi tulevat ihmiset. Muista heitä rukouksin tämän päivän ajan.]
Rukouskiitos: Kiitos esirukoilijoista, joita olet kutsunut rukoilemaan puolestani. [Kiitä heistä nimeltä, jos tiedät ihmisiä, jotka rukoilevat puolestasi.] Kiitos parhaimmasta esirukoilijasta, sinusta, Jeesus.
Kuva
15.1.17
Pyhäkkörukouksen viides päivä
5. pyhäkkörukouspäivä: lampunjalka
Kuvaus: 2. Moos. 25:31-40; 27:20-21; Hepr. 9:1-2
Sovellus:
Joh. 1: 4,5 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa."
Joh. 12: 46 "Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen."
Mat. 5: 14-16 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."
Rukouspyyntö: Valaise minut läpikotaisin ja heijasta valoa kauttani toistenkin iloksi.
Rukouskiitos: Jeesus, kiitos että tulit jottei kukaan sinuun uskova jäisi pimeyteen.
Kuva
Kuvaus: 2. Moos. 25:31-40; 27:20-21; Hepr. 9:1-2
Sovellus:
Joh. 1: 4,5 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa."
Joh. 12: 46 "Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen."
Mat. 5: 14-16 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."
Rukouspyyntö: Valaise minut läpikotaisin ja heijasta valoa kauttani toistenkin iloksi.
Rukouskiitos: Jeesus, kiitos että tulit jottei kukaan sinuun uskova jäisi pimeyteen.
Kuva
14.1.17
Pyhäkkörukouksen neljäs päivä
4. pyhäkkörukouspäivä: näkyleipäpöytä/uhrileipäpöytä
Kuvaus:
2. Moos. 25: 23-30; Hepr. 9:1-2
Sovellus:
Joh. 6:35 "Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan."
Rukouskysymys:
Millä tavalla Jeesus ruokkii minua sanansa kautta? Entä muilla tavoilla? Olenko jäänyt nälkäiseksi pitopöydän äärellä?
Rukouspyyntö:
Avaa minulle sanasi ja ravitse minua. Anna minulle halu "syödä" ja "juoda" ettei minun tarvitse nääntyä hengellisen ravinnon puutteeseen.
Rukouskiitos:
Maistan ja katson kuinka Herra on hyvä! KIITOS hengellisestä ravinnosta.
Kuva.
Kuvaus:
2. Moos. 25: 23-30; Hepr. 9:1-2
Sovellus:
Joh. 6:35 "Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan."
Rukouskysymys:
Millä tavalla Jeesus ruokkii minua sanansa kautta? Entä muilla tavoilla? Olenko jäänyt nälkäiseksi pitopöydän äärellä?
Rukouspyyntö:
Avaa minulle sanasi ja ravitse minua. Anna minulle halu "syödä" ja "juoda" ettei minun tarvitse nääntyä hengellisen ravinnon puutteeseen.
Rukouskiitos:
Maistan ja katson kuinka Herra on hyvä! KIITOS hengellisestä ravinnosta.
Kuva.
13.1.17
Pyhäkkörukouksen kolmas päivä
3. pyhäkkörukouspäivä: pesuallas
Kuvaus:
2. Moos. 30: 17-21
Sovellus:
Hepr. 10:22 "Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä."
Rukouskysymys:
Miltä tuntuisi astua Jumalan eteen ilman huolen häivää, kevein sydämin, ilman omantunnon soimausta?
Rukouspyyntö:
Jumala, auta minua erottamaan oikea ja väärä syyllisyys toisistaan. Anna minulle rohkeutta tulla luoksesi ja luottaa anteeksiantoosi, olla levollinen uskossa.
Rukouskiitos:
Likaisena ja hikisenä peseytyminen tekee hyvää - kiitos anteeksiantosi suihkusta ja kylvystä, jossa saan puhdistua.
Kuva: The Holy House
Kuvaus:
2. Moos. 30: 17-21
Sovellus:
Hepr. 10:22 "Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä."
Rukouskysymys:
Miltä tuntuisi astua Jumalan eteen ilman huolen häivää, kevein sydämin, ilman omantunnon soimausta?
Rukouspyyntö:
Jumala, auta minua erottamaan oikea ja väärä syyllisyys toisistaan. Anna minulle rohkeutta tulla luoksesi ja luottaa anteeksiantoosi, olla levollinen uskossa.
Rukouskiitos:
Likaisena ja hikisenä peseytyminen tekee hyvää - kiitos anteeksiantosi suihkusta ja kylvystä, jossa saan puhdistua.
Kuva: The Holy House
12.1.17
Pyhäkkörukouksen toinen päivä
"PYHÄKKÖRUKOUS" 10 RUKOUSPÄIVÄÄ:
2. rukouspäivä: polttouhrialttari
Kuvaus:
2. Moos. 27: 1-8
Sovellus:
Hepr. 9:28 "... on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat."
Room. 12:1 "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla."
Rukouskysymys:
Jumala antoi (=uhrasi) itse itsensä ottaaksen pois kaiken pahan (=synnin). Hän kärsi ja kuoli tähtemme koska rakastaa meitä. Millaista "uhria" hän toivoo meiltä ihmisiltä? Mitä "koko", "pyhä", "elävä" ja "järjellinen" voisivat tarkoittaa minun elämässäni?
Rukouspyyntö:
Ota koko elämäni. Tässä olen, ole hyvä. Jos palvelen sinua epäpyhällä, kuolleella tai järjettömällä tavalla, näytä se minulle. Ohjaa minut palvelemaan sinua pyhällä, elävällä ja järjellisellä tavalla.
Rukouskiitos:
Miten hyvä onkaan saada luottaa elämäni armahtavalle ja laupiaalle Jumalalle. KIITOS.
Kuva täältä.
2. rukouspäivä: polttouhrialttari
Kuvaus:
2. Moos. 27: 1-8
Sovellus:
Hepr. 9:28 "... on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat."
Room. 12:1 "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla."
Rukouskysymys:
Jumala antoi (=uhrasi) itse itsensä ottaaksen pois kaiken pahan (=synnin). Hän kärsi ja kuoli tähtemme koska rakastaa meitä. Millaista "uhria" hän toivoo meiltä ihmisiltä? Mitä "koko", "pyhä", "elävä" ja "järjellinen" voisivat tarkoittaa minun elämässäni?
Rukouspyyntö:
Ota koko elämäni. Tässä olen, ole hyvä. Jos palvelen sinua epäpyhällä, kuolleella tai järjettömällä tavalla, näytä se minulle. Ohjaa minut palvelemaan sinua pyhällä, elävällä ja järjellisellä tavalla.
Rukouskiitos:
Miten hyvä onkaan saada luottaa elämäni armahtavalle ja laupiaalle Jumalalle. KIITOS.
Kuva täältä.
11.1.17
Pyhäkkörukouksen ensimmäinen päivä
"PYHÄKKÖRUKOUS" 10 RUKOUSPÄIVÄÄ
1. rukouspäivä: esipiha, portti.
Kuvaus: 2. Moos. 27:9-19.
Sovellus: Psalmi 100:4 "Tulkaa hänen porteilleen kiittäen, esipihoilleen ylistystä laulaen.Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään."
Rukouskysymys: Kuinka paljon kiitollisuudella on tilaa mielessäni ja elämässäni?
Rukouspyyntö: Kiitollisuuteni näkyisi ulospäin ja toisi valoa ympärillä oleville ihmisille.
Rukouskiitos: Kaikki hyvä tulee Jumalalta. KIITOS.
1. rukouspäivä: esipiha, portti.
Kuvaus: 2. Moos. 27:9-19.
Sovellus: Psalmi 100:4 "Tulkaa hänen porteilleen kiittäen, esipihoilleen ylistystä laulaen.Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään."
Rukouskysymys: Kuinka paljon kiitollisuudella on tilaa mielessäni ja elämässäni?
Rukouspyyntö: Kiitollisuuteni näkyisi ulospäin ja toisi valoa ympärillä oleville ihmisille.
Rukouskiitos: Kaikki hyvä tulee Jumalalta. KIITOS.
10.1.17
10 päivää muinaisten symbolien äärellä
Adventtikirkoissa eri puolilla maailmaa vietetään 10 rukouspäivää. Tänä vuonna teemana on "pyhäkkörukous", jossa muinaisen pyhäkön osia käytetään ikkunoina rukoukseen ja Kristukseen.
Tervetuloa mukaan rukousseikkailuun, hiljentymiseen ja voimaantumiseen. Lepoon Jumalan rakkaudessa.
1.11.16
Reformaatio 500 vuotta, katumusrukous ja armon vakuutus
Reformaatio 500 vuotta juhlinta alkoi radioitavalla ekumeenisella jumalanpalveluksella Jyväskylän Huhtasuon kirkossa 30.10. 2016. Eri seurakuntien vivahteet ja painotukset tulivat siinä kauniisti ja hienovaraisesti esiin. Musiikki oli upeaa ja koskettavaa.
Adventtikirkko ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston varsinainen jäsen, vaan tarkkailijajäsen. Olemme tietenkin iloiten mukana muiden kristittyjen kanssa, "vahvistamassa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa" vaikka suhtaudummekin varauksella ekumeenisiin yhdentymispyrkimyksiin ("näkyvä ykseys"). Näemme siinä vaaran, että tärkeät eroavaisuudet ja kirkkojen monimuotoisuus voivat jäädä jalkoihin. Pyhän Hengen yhteyden, rakkauden ja kunnioituksen kaikkia kristittyjä kohtaan ja yhteistyön heidän kanssaan ei tule pyrkiä kirkkojen ominaispiirteiden ja opetuksen rikkauden minimointiin tuomalla kaikki saman katon alle.
Reformaation 500 v. juhlintaan Adventtikirkko osallistuu mielellään, sillä identifioidumme vahvasti sen perustalle.
Itse iloitsen kristittyjen yhteydestä erilaisten kristittyjen ja seurakuntien kanssa. Jokaiselta on paljon opittavaa omaksi rakennukseksi. Samalla tulee tarkemmin mietittyä sitä, mitä omalla seurakunnalla on tuoda yhteiseen pöytään yhteiseksi rakennukseksi.
Jyväskylässä erityisesti on hyvä yhteys kirkkojen välillä. Olemme ystäviä eikä meidän tarvitse yrittää näyttäytä toisillemme parempina kuin olemme. Autamme toisiamme ja rukoilemme toistemme puolesta.
Radiojumalanpalveluksessa minun osuuteni oli katumusrukous ja armon vakuutus. Näkyyköhän siitä jotenkin että olen nimenomaan adventistikristitty?
Jumala, ole meille armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois syntimme suuren laupeutesi tähden.
Anna anteeksi
turhanpäiväisiksi käyneet ajatuksemme,
ymmärtämätön, pimentynyt sydämemme,
että väitämme olevamme viisaita vaikka olemme vaihtaneet katoamattoman Jumalan katoavaisiin asioihin.
Anna anteeksi
vääryys sydämessämme, halpamaisuutemme, ahneutemme, pahuutemme, kateutemme, murhanhimomme, riitaisuutemme, petolllisuutemme ja pahansuopuutemme, panettelumme, pahanilkisyytemme, tottelemattomuuden vanhemmillemme, ymmärtämättömyytemme, epäluotettavuutemme, rakkaudettomuutemme, säälimättömyytemme.
Anna anteeksi
että ympärillämme on yksinäisiä ihmisiä.
Anna anteeksi
kylmyytemme pakolaisia, vainottuja ja väkivallan uhreja kohtaan.
Herra, pese meidät puhtaaksi rikoksistamme ja anna lankeemuksemme anteeksi.
Otamme kiitollisina vastaan Raamatun sanan:
Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armon rikkauden tulla runsaana osaksemme. Jumalan laupeus on niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa.
Kiitos Jumala, että olet meidät armosta pelastanut antamalla meille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin meistä, vaan on Jumalan lahja! Kristus on meidän rauhamme.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.
(Rukous perustuu Psalmiin 51, Kirjeeseen roomalaisille 1, Kirjeeseen efesolaisille 1,2)
Adventtikirkko ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston varsinainen jäsen, vaan tarkkailijajäsen. Olemme tietenkin iloiten mukana muiden kristittyjen kanssa, "vahvistamassa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa" vaikka suhtaudummekin varauksella ekumeenisiin yhdentymispyrkimyksiin ("näkyvä ykseys"). Näemme siinä vaaran, että tärkeät eroavaisuudet ja kirkkojen monimuotoisuus voivat jäädä jalkoihin. Pyhän Hengen yhteyden, rakkauden ja kunnioituksen kaikkia kristittyjä kohtaan ja yhteistyön heidän kanssaan ei tule pyrkiä kirkkojen ominaispiirteiden ja opetuksen rikkauden minimointiin tuomalla kaikki saman katon alle.
Reformaation 500 v. juhlintaan Adventtikirkko osallistuu mielellään, sillä identifioidumme vahvasti sen perustalle.
Itse iloitsen kristittyjen yhteydestä erilaisten kristittyjen ja seurakuntien kanssa. Jokaiselta on paljon opittavaa omaksi rakennukseksi. Samalla tulee tarkemmin mietittyä sitä, mitä omalla seurakunnalla on tuoda yhteiseen pöytään yhteiseksi rakennukseksi.
Jyväskylässä erityisesti on hyvä yhteys kirkkojen välillä. Olemme ystäviä eikä meidän tarvitse yrittää näyttäytä toisillemme parempina kuin olemme. Autamme toisiamme ja rukoilemme toistemme puolesta.
Radiojumalanpalveluksessa minun osuuteni oli katumusrukous ja armon vakuutus. Näkyyköhän siitä jotenkin että olen nimenomaan adventistikristitty?
Jumala, ole meille armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois syntimme suuren laupeutesi tähden.
Anna anteeksi
turhanpäiväisiksi käyneet ajatuksemme,
ymmärtämätön, pimentynyt sydämemme,
että väitämme olevamme viisaita vaikka olemme vaihtaneet katoamattoman Jumalan katoavaisiin asioihin.
Anna anteeksi
vääryys sydämessämme, halpamaisuutemme, ahneutemme, pahuutemme, kateutemme, murhanhimomme, riitaisuutemme, petolllisuutemme ja pahansuopuutemme, panettelumme, pahanilkisyytemme, tottelemattomuuden vanhemmillemme, ymmärtämättömyytemme, epäluotettavuutemme, rakkaudettomuutemme, säälimättömyytemme.
Anna anteeksi
että ympärillämme on yksinäisiä ihmisiä.
Anna anteeksi
kylmyytemme pakolaisia, vainottuja ja väkivallan uhreja kohtaan.
Herra, pese meidät puhtaaksi rikoksistamme ja anna lankeemuksemme anteeksi.
Otamme kiitollisina vastaan Raamatun sanan:
Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armon rikkauden tulla runsaana osaksemme. Jumalan laupeus on niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa.
Kiitos Jumala, että olet meidät armosta pelastanut antamalla meille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin meistä, vaan on Jumalan lahja! Kristus on meidän rauhamme.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.
(Rukous perustuu Psalmiin 51, Kirjeeseen roomalaisille 1, Kirjeeseen efesolaisille 1,2)
23.10.16
Kiastinen hyvän yön toivotus
Rituaalit ovat tärkeitä. Ainakin mukulalle, 8 v.
Hyvää yötä -rituaalimme menee näin:
a. Mammuttihali (normaali hali, jonka toinen osapuoli on äiti = mammutti)
b. Nöffihali (normaali hali + nenät yhteen)
c. Nöffi (nenät yhteen)
c1. Nöffi
b1. Nöffihali
a1. Mammuttihali
a. käsihali (äidin oikea käsi mukulan vasemmalle poskelle)
b. käsihali (äidin vasen käsi mukulan oikealle poskelle)
c. käsihali molemmille käsille
c1. käsihali molemmille käsille
b1. käsihali (vasen käsi)
a1. käsihali (oikea käsi)
Laitoin merkille mukulan luoman rituaalin kiastisen rakenteen.
Kiastinen kirjallinen rakennehan on tuttu muinaisesta heprealaisesta kirjallisuudesta kuten Raamatun vanhasta testamentista. Sitä löytyy runoudesta (mm. psalmeista), mutta myös kertomuksista.
Kun me länsimaiset kirjoitamme kertomuksen panostamme loppuhuipennukseen ja laitamme tärkeimmät asiat sinne. Heprealainen sen sijaan sijoitti tärkeimmän viestin kertomuksen keskelle. Kertomuksen alkuun ja loppuun tuli jotain samanlaista (sama asia sanottu eri sanoin, samanlainen sanasto). Alun jälkeen ja juuri ennen loppua on jotain samankaltaista. Ja niin edelleen kunnes keskelle jää oleellinen pointsi, jota halutaan painottaa.
Kiastisen rakenteen ymmärtäminen selkeyttää vanhan testamentin tekstien ymmärtämistä.
Mukulan yörituaalissa tärkeimmät kohdat kiastisen rakenteen mukaan näyttävät olevan nöffi ja käsihali molemmille käsille. Mahdanko saada tästä välineen ymmärtää lastani paremmin?
Hyvää yötä -rituaalimme menee näin:
a. Mammuttihali (normaali hali, jonka toinen osapuoli on äiti = mammutti)
b. Nöffihali (normaali hali + nenät yhteen)
c. Nöffi (nenät yhteen)
c1. Nöffi
b1. Nöffihali
a1. Mammuttihali
a. käsihali (äidin oikea käsi mukulan vasemmalle poskelle)
b. käsihali (äidin vasen käsi mukulan oikealle poskelle)
c. käsihali molemmille käsille
c1. käsihali molemmille käsille
b1. käsihali (vasen käsi)
a1. käsihali (oikea käsi)
Laitoin merkille mukulan luoman rituaalin kiastisen rakenteen.
Kiastinen kirjallinen rakennehan on tuttu muinaisesta heprealaisesta kirjallisuudesta kuten Raamatun vanhasta testamentista. Sitä löytyy runoudesta (mm. psalmeista), mutta myös kertomuksista.
Kun me länsimaiset kirjoitamme kertomuksen panostamme loppuhuipennukseen ja laitamme tärkeimmät asiat sinne. Heprealainen sen sijaan sijoitti tärkeimmän viestin kertomuksen keskelle. Kertomuksen alkuun ja loppuun tuli jotain samanlaista (sama asia sanottu eri sanoin, samanlainen sanasto). Alun jälkeen ja juuri ennen loppua on jotain samankaltaista. Ja niin edelleen kunnes keskelle jää oleellinen pointsi, jota halutaan painottaa.
Kiastisen rakenteen ymmärtäminen selkeyttää vanhan testamentin tekstien ymmärtämistä.
Mukulan yörituaalissa tärkeimmät kohdat kiastisen rakenteen mukaan näyttävät olevan nöffi ja käsihali molemmille käsille. Mahdanko saada tästä välineen ymmärtää lastani paremmin?
1.7.16
Pelko, aivovaurio ja kolminaisuus
Radio Yle 1:ssä 22.5. 2016 pitämäni saarnan käsikirjoitus. Live-esitys oli tietenkin hieman erilainen, varsinkin kun jouduin lennossa lyhentämään puhetta usemman minuutin muiden käytettyä aikaa enemmän kuin piti. Siis ihan normaali pastorin tehtävä lähes aina silloin kun on ihan pakko pysyä aikataulussa ja on vuorossa viimeisenä. ;-)
Mutta tässä siis pohdintaa kolminaisuuden tiimoilta, olkaa hyvä.
KOLMINKERTAINEN IHMETYS
Minulla oli lapsena, varsinkin kouluikäisenä, paljon nykyään oudolta tuntuvia pelkoja: tulitikun sytyttäminen, että joutuu tekemään toisten nähden jotain mitä ei osaa tai uskalla, käveleminen kadulla, jolla oli poikia, että sängyn alta joku olio tarttuu jalkoihin, että peliin valitaan viimeisenä, että pihaleikissä jää ensimmäisenä kiinni, että leirinuotiolla valitaan johonkin leikkiin ja joutuu kaikkien silmien eteen. Yksin jääminen pelotti, toisaalta myös toisten lasten seura.
Vaikka pelonaiheet eivät edes olisi kovin vakavia, on pelossa eläminen vaivalloista ja väsyttävää. Saati sitten, jos joutuu pelkäämään kiusaamista, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, kuolemaa tai pelottavaa, ankaraa Jumalaa.
Aivotutkija Andrew Newberg Pennsylvanian yliopistosta on tutkimuksessaan saanut selville, että kaikenlainen mietiskely saa aikaan myönteisiä muutoksia aivoissa. Suurimmat muutokset tapahtuivat kuitenkin niillä, jotka mietiskelivät rakastavaa Jumalaa. Etuotsalohkossa tapahtui silloin kasvua, siellä missä on kykymme ajatella, arvioida. Seurauksena oli lisääntynyt empatiakyky, myötätunto, halu auttaa toisia. Samalla paranivat terävä ajattelu ja muisti. Rakastavan Jumalan ajatteleminen siis auttaa aivoja paranemaan ja kehittymään.
Mutta, ja tämä on iso mutta, jos keskitymme Jumalaan, joka ei ole rakkaus, vaan joka rankaisee, kostaa, tuomitsee, kritisoi, on etäinen ja pelottava, niin silloin aivomme kärsivät. Pelko saa aikaan hälytystilan aivoissa. Jos se jää päälle, aiheuttaa se kroonisen tulehdustilan ja vahingoittaa niin aivoja kuin kehoa. Silloin kysy ajatella, rakastaa ja olla myötätuntoinen kärsii.
Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa siis aivovaurioita. Sillä on väliä millaista Jumalaa palvelee.
Jumala on rakkaus, kirjoittaa Johannes ensimmäisessä kirjeessään. Rakkaus on Jumalasta. Jumalan rakkaus ilmestyi keskuuteemme. Jumala on rakastanut meitä. Olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Rakastamme, koska Jumala on rakastanut meitä. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. (1. Joh. 4)
Mitä se oikeasti tarkoittaa, että Jumala on rakkaus – täydellinen rakkaus, sellainen, joka voi karkottaa pelon? Kristinuskossa korostetaan, että Jumala on yksi. Ei ole muita jumalia. Mutta voiko olemukseltaan yksi olla olemukseltaan täydellinen rakkaus?
Rakkaus suuntautuu ulospäin. Rakkaudella on joku, jota rakastaa. En voi vain olla yksin ja keskittyä itseeni ja sa-noa, että rakastan. Pelkkä itsensä rakastaminen ei ole rakkautta. Rakkaus tarvitsee kohteen, jolla antaa itsensä.
Rakkaus on Jumalan identiteetti. Rakkaus on kuka, mitä ja miten Jumala on. Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki voi olla rakkaus. Ykseydessä on kolme, jotka voivat rakastaa toisiaan ja ottaa rakkautta vastaan.
Danielin kirjassa Jumalasta käytetään nimeä ”Ikiaikainen” (Dan. 7:9). Paavali sanoo kirjeessään kolossalaisille Jumalan olleen olemassa ennen kaikkea muuta (Kol. 1:7). Miten Jumalan aika kului ikiaikaisina aikoina ennen kuin mitään muuta oli olemassa? Kuulostaa yksinäiseltä ja tylsältä…
Sakarjan kirjassa 13:7 Herra kuvaa kuolevaa paimenta eli Jeesusta sanalla uskottuni, l. läheisin ystäväni, lähellä minua. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Kristuksen sanotaan olevan Jumalan viisaus. Sananlaskuissa Jumalan viisaus kertoo itsestään: olin hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa, leikkimässä hänen edessään. (Sanal. 8:30). Johanneksen evankeliumin 17. luvussa jakeessa 24 Jeesus sanoo Isälle: ”Olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista.”
Tämä salaperäinen kuva ei kuullosta enää niin kovin tylsältä, eikä tyhjältä: läheisin ystävä, olla toisen ilona, leikkiä, rakastaa. Jumala ei ole koskaan ollut yksin, eikä itseään varten. Kolmiyhteinen Jumala on aina ollut rakkauden antaja ja rakkauden vastaanottaja. Jumala on täydellinen rakastava yhteisö.
Mutta monet sanovat, ettei koko kolminaisuus sanaa edes ole Raamatussa! Ei olekaan, eikä tarvitsekaan, se on sana, jonka olemme antaneet sille kuvalle Jumalasta, joka meille tihkuu Raamatun eri puolilta. Raamatun Jumala on sekä minä että me. Jumala sanoo yksinkertaisesti olevansa MINÄ OLEN, mutta silti ”tehkäämme ihminen kuvaksemme”. Jumala on minä, Jumala on me.
Evankeliumien todistus kertoo vahvasti, että Jeesus oli ihminen. Hän rukoili – hän tarvitsi Jumalaa aivan kuten mekin tarvitsemme. Silti hänen seuraajansa myös rukoilivat ja palvoivat häntä – ja Jeesus ei estellyt, vaikka edes enkeleitä ei saanut palvoa. Hän oli myös Jumala.
Emme osaa selittää miten nämä kaksi asiaa voivat olla totta samaan aikaan. Vuosituhansien aikana ihmiset ovat yrittäneet yksinkertaistaa asioita jättämällä toisen puolen pois. Toiset ovat sanoneet että Jeesus oli Jumala – muttei oikeasti ihminen (doketismi, gnostilaisuus). Toiset taas että Jeesus oli ihminen, muttei oikeasti Jumala (ebioniitit, areiolaisuus). On niitäkin, jotka ovat ratkaisseet asian ajattelemalla, että Jeesus ei ollut täysin kumpikaan, vaan jonkinlainen yhdistelmä, hybridi molempia (nestoriolaisuus, apollinarismi). Mutta nämä yksinkertaistusyritykset jättävät osan Raamatun todellisuudesta pois.
Siksi kolminaisuus. Emme voi ymmärtää, emmekä selittää sitä. Hyvä niin. Jumala ei ole ihmisen selitettävissä. Fyysikkotaustainen tuttavani kuvasi kolminaisuutta ”kutkuttavaksi asiaksi, jota voi yrittää ymmärtää, mutta joka aina jättää vähän ymmälleen ja samalla ehdottaa, että se ei edes ole mitenkään tyhjentävä kuvaus Jumalan olemuksesta.” Jos meillä on vaikeuksia jo ymmärtää materian luonnetta, aalto-hiukkasdualismia, niin kolminaisuus tuskin koskaan voi avautua meille täysin.
Mutta kolminaisuus auttaa ymmärtämään Jumalan rakkautta, se auttaa karkottamaan pelkoa elämästämme. Ajatelkaamme Pyhää Henkeä: hädän hetkellä, yksinäisyydessä tai ihan vaan tavallisessa arjessa, kumman haluaisit kumppaniksesi, voimallisen persoonan, jonka kanssa seurustella vai voimalaitoksen? Haluaisitko autiolle saarelle seuraksesi Hengen, joka ymmärtää, lohduttaa ja auttaa, vai akun, jossa on virtaa?
Ilman ymmärrystä kolminaisesta Jumalasta kristinuskon keskeinen asia, Jeesuksen ristinkuolema, antaa ahdistavan ja pelottavan kuvan Jumalasta. Silloin siitä tulee ikään kuin jumalallista lasten kaltoinkohtelua, jossa syytön lapsi kärsii ja kuolee, koska ankara, leppymätön Jumala vaatii uhria. Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, Jeesus on rakkaus. Oikeudenmukaisuus vaatii uhria ja rangaistusta synneillemme, rakkaus tarjoaa anteeksiantoa. Koska Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, niin jotakuta täytyy rangaista, hän käyttää siihen käyttää siihen Poikaansa, ja niin ihmiset voivat sitten pelastua. Mutta jos Jumala laittaa toisen, vieläpä oman lapsensa kärsimään ja ottamaan rangaistuksen vastaan, niin sellainen Jumala herättää pelkoa – ja saa aikaan aivovaurioita.
Mutta Jumalan rakkaus tuli luoksemme, koska itse Jumala tuli luoksemme. Hän tuli ilmaisemaan millaista hänen rakkautensa on ja sen voi tehdä vain, jos tulee itse. Pelkkä lähettiläs ei riitä. Käsitys siitä, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama Jumala, ei kolme eri Jumalaa, on tärkeä, koska silloin kaiken sen minkä Jeesus kärsii, kärsii myös Isä. Kaiken sen mitä Jeesus antaa, antaa myös Isä. Jeesus ei anna anteeksi Isästä huolimatta. Ei. Jos olette nähneet minut, olette nähneet Isän, sanoi Jeesus. Olette nähneet millainen Jumala on – täydellisen rakkauden.
Siksi ”ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24). Siksi ristin kauheus, brutaalisuus, iljetys paljastaa meille mitä on rakkaus ja millainen Jumala on. Jumala oli siellä itse.
Joten kaikki me, jotka pelkäämme, itkemme, kaipaamme, etsimme, huokaamme, uuvumme, kaikki me, jotka olemme yksinäisiä, joita kiusataan ja vainotaan, kaikki me, saamme katsoa ristin Voittajaan, kasvoihin Kaikkivaltiaan, saamme katsoa suureen rakkauteen ja päästää irti pelosta.
Jeesuksen kuoleman tarkoitus on, että saisimme elää yhdessä hänen kanssaan (1. Tess. 5: 10). Hän sanoo: ”Minä tahdon, että ne jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.” (Joh. 17:24) ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3). Jeesus ei määrittele ikuista elämää niin kuin me, sen pituuden mukaan, vaan sen laadun mukaan. Ikuinen elämä on Jeesuksen – siis Jumalan – tuntemista ja sitä, että saamme olla yhdessä hänen kanssaan. Jumala kaipaa, odottaa meitä ihmisiä. Hän kutsuu meitä siihen salattuun yhteyteen, joka Jumala on. Jeesus toivoo, että olemme yhtä ”meidän kanssamme”. ”Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä” ”jotta minä pysyisin heissä”. (Joh. 17)
Kolmiyhteinen Jumala kutsuu meidät kolminaisuuden välillä olevaan rakkauteen, ykseyteen, yhteyteen, läheisyyteen. Sitä Isä, Poika ja Pyhä Henki haluaa: Tervetuloa mukaan tähän, jota et ymmärrä, mutta joka räjäyttää tajuntasi. Tervetuloa mukaa toisiin keskittyvään rakkauteen, joka on yhtä muinaista kuin Jumala itse. Henkeäsalpaava kutsu.
Ihmisinä ymmärrämme läheisyyden, rakkauden ja ykseyden parhaiten lapsen ja vanhemman suhteen tai eroottisen, seksuaalisen läheisyyden kautta. Siksi Raamattu käyttää kumpaakin kuvaa kuvaamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta. Sitä kautta voimme ymmärtää myös miten oleellisesti vapaus kuuluu rakkauteen.
Jos rakkautta yrittää pakottaa, se ei ole rakkautta. Rakkauttahan ei voi pakottaa. Rakkaus on vain ja ainoastaan vapaaehtoista. Jotta voi saada rakkautta, täytyy toisella olla mahdollisuus olla rakastamatta. Rakkaus on rakkautta, vain jos sen voi hylätä. Se on vapaaehtoinen valinta arvostaa toista ja välittää hänestä enemmän kuin itsestään.
Koska Jumala on rakkaus ja koska hän haluaa antaa ja vastaanottaa rakkautta, loi hän olentoja, jotka voivat valita rakastavatko he häntä vai eivät. ”Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.” (2. Kor. 3:17). Jos päämääränä on rakkaus, on vapaus ainoa tapa päästä perille. Luodut voisivat hylätä hänen rakkautensa, mutta Jumala rakastaisi heitä joka tapauksessa enemmän kuin itseään. Hyvin, hyvin riskialtista puuhaa.
Jumala rakastaa meitä niin paljon, että luopui itsestään. Hän antoi itsensä meidän puolestamme. Hän otti riskin epäonnistua. Kuulostaa hurjalta, mutta mietitäänpä. Raamattu kertoo, ettei Jumala ole pahan kiusattavissa (Jaakob 1:13). Ihmiseksi tulleesta Jumalasta, Jeesuksesta sanotaan kuitenkin, että häntä on kaikessa koeteltu samalla tavalla kuin meitä. (Hepr. 4:15). Mikäli Jeesuksella ei ollut mahdollisuutta epäonnistua, häntä ei koeteltu kuten meitä. Kyseessä olisi vain huijaus.
Epämukava ajatus, mutta uskaltaisimmeko pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus olisi epäonnistunut, tehnyt syntiä, eli siirtynyt itsensä antavasta rakkaudesta itsekkyyden puolelle? Oman itsensä laittaminen toisten edelle – se on synnin olemus – johtaa väistämättä vähitellen kuolemaan (Jaakob 1:15). Jos Jeesus olisi epäonnistunut, niin hän olisi kuollut kuin me. Häntä ei enää olisi. Mitä silloin olisi tapahtunut kolmiyhteiselle Jumalalle? Osa Jumalasta olisi kuollut, hävinnyt, eikö niin? Jumala siis riskeerasi kaiken tullessaan ihmiseksi. Hän rakastaa meitä enemmän kuin itseään ja omaa elämäänsä. Rakkauden tähden Jumalan todellisuus olisi voinut muuttua ikuisesti. Panokset olivat todella suuret.
Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa suomalaisen elämänmuodon ja arvomaailman, yksinpärjäämisen ihannoimisen. Ihmisiä, ei edes suomalaisia, ole tarkoitettu olemaan yksin ja selviämään omillaan. Kolmiyhteinen Jumala, yhteisö, on luonut meidät kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Meidät on luotu yhteyttä varten antamaan rakkautta ja ottamaan sitä vastaan, jakamaan itsestämme, ottamaan riskejä rakkauden tähden. Yhteyttä ei rakenna se, että yritämme näytellä parempia kuin olemme, että vaadimme itseltämme tai toisiltamme täydellisyyttä. Yhteyttä luo aitous, rehellisyys, armo ja vapaus.
Pelastus, ikuinen elämä on kutsua yhteyteen, Jumalan tuntemiseen sellaisena kuin hän on: rakkautena, joka antaa itsensä, ottaa riskejä. Jos tuntee erilaisen Jumalan, ei tunne Jumalaa. Jos hyppää veteen kastuu, koska vesi on märkää. Jos tuntee Jumalan, tulee rakkauden ympäröimäksi, tulee rakastetuksi ja alkaa itsekin rakastaa, koska Jumala on olemukseltaan rakkaus.
Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa ajatuksemme ja tekomme niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me:
- edustavat toisenlaista poliittista kantaa
- joiden uskonto on mielestämme outo ja pelottava
- jotka ovat iäkkäitä, heikkoja, sairaita tai joiden elämä on sekaisin ja vaikeaa, jotka eivät nyt ole markkinatermein sanottuna ”tuottavia kansalaisia”.
Kolmiyhteinen Jumala, joka riskeeraa oman itsensä niiden tähden, jotka hylkäävät hänen rakkautensa, haastaa sen miten Suomi ja Eurooppa suhtautuvat turvapaikanhakijoihin. Tällainen rakkaus tekee sietämättömäksi sen, että lähivesillämme hukkuu sadoittain väkivaltaa, sotaa, nälkää ja pelkoa pakenevia ihmisiä. Olemmeko me, kolmiyhteisen Jumalan palvelijat valmiita antamaan itsemme, riskeeraamaan kaiken heidän puolesta, joiden tähden itse Jumala laittoi kaiken alttiiksi?
Kolmiyhteinen Jumala muuttaa sen miten rukoilemme: oikeasti emme osaa rukoilla kovin hyvin, mutta itse Jumala, Pyhä Henki ja Jeesus Kristus rukoilevat puolestamme. Saamme levätä Jumalan rukouksessa ja tulla Jeesuksen nimessä rohkeasti armon valtaistuimen eteen ilman pelkoa. Siellä paranevat pelon lamaannuttamat aivomme. Kyky ajatella, arvioida, rakastaa, osoittaa myötätuntoa lisääntyy, kun saamme olla Jumalan edessä, hänen kanssaan, yhteydessään anteeksiannettuina ja rakastettuina ilman pelkoa. Lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä, emme perustuen siihen miten itse pärjäämme ja tsemppaamme, miten hyvin on tullut elettyä, vaan luottaen siihen, mitä Jeesus teki. Hän laittoi kaiken alttiiksi sinun ja minun vuoksi ja antoi meille vapauden rakastaa häntä tai olla rakastamatta.
Missä Herran Henki on, siellä on vapaus ja siellä pelko hälvenee. Siellä voi itkeä ja nauraa, leikkiä ja hassutella, hengittää syvään, katsoa toista ihmistä silmiin, olla heikko ja auttaja samaan aikaan, olla ihminen.
Ylistäkäämme ainoaa Jumalaa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteytenä, johon meidät on kutsuttu. (Peter Halldorf) ”Silloin vahvakin vaikenee, silloin kuurokin kuuntelee, kun saa Jumalan aavistaa, kun Henki koskettaa, taivaan tuntea saa.” (Pekka Simojoki)
Lähteitä Raamatun lisäksi:
Brother, Greg. Our Loving Heavenly Father. Oregon Adventist Pastor –blogi.
Clark, Patrick. Mystery and Analogy. Catholic Moral Theology –blogi.
Gibson, Ty. An Endless Falling in Love. What eternal life means to you now. Pacific Press Publishing Association.
Jennigs, Timothy R. The God-Shaped Brain. How Changing Your View of God Transforms Your Life. IVP Books.
Jensen, Michael. The very practical doctrine of the Trinity. The Briefing. Matthiasmedia.com.
Kim-Kort, Mihee. Pentecost and the Trinity: Experiencing God in Fullness. Mihee Kim-Kort –blogi.
Leithart, Peter J. Confessing Trinity ja Trinity in Theory and Practice. First Things –blogi.
Mathonnes-VanderWell, Steve. Waltzing with the Trinity. The Twelve –blogi.
McKeever, Joe. Is the Trinity a man-made doctrine? ja Jesus claimed to be God. Why that matters. Pastor Joe McKeever –blogi.
Novak, Michael. Trinity as Communio. First Things –blogi.
Richardson, Jan. Reading from the Epistles, Trinity Sunday, Year C: Romans 5.1-5. ja A Spiral-shaped God. Painted Prayerbook –blogi.
Mutta tässä siis pohdintaa kolminaisuuden tiimoilta, olkaa hyvä.
KOLMINKERTAINEN IHMETYS
Minulla oli lapsena, varsinkin kouluikäisenä, paljon nykyään oudolta tuntuvia pelkoja: tulitikun sytyttäminen, että joutuu tekemään toisten nähden jotain mitä ei osaa tai uskalla, käveleminen kadulla, jolla oli poikia, että sängyn alta joku olio tarttuu jalkoihin, että peliin valitaan viimeisenä, että pihaleikissä jää ensimmäisenä kiinni, että leirinuotiolla valitaan johonkin leikkiin ja joutuu kaikkien silmien eteen. Yksin jääminen pelotti, toisaalta myös toisten lasten seura.
Vaikka pelonaiheet eivät edes olisi kovin vakavia, on pelossa eläminen vaivalloista ja väsyttävää. Saati sitten, jos joutuu pelkäämään kiusaamista, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, kuolemaa tai pelottavaa, ankaraa Jumalaa.
Aivotutkija Andrew Newberg Pennsylvanian yliopistosta on tutkimuksessaan saanut selville, että kaikenlainen mietiskely saa aikaan myönteisiä muutoksia aivoissa. Suurimmat muutokset tapahtuivat kuitenkin niillä, jotka mietiskelivät rakastavaa Jumalaa. Etuotsalohkossa tapahtui silloin kasvua, siellä missä on kykymme ajatella, arvioida. Seurauksena oli lisääntynyt empatiakyky, myötätunto, halu auttaa toisia. Samalla paranivat terävä ajattelu ja muisti. Rakastavan Jumalan ajatteleminen siis auttaa aivoja paranemaan ja kehittymään.
Mutta, ja tämä on iso mutta, jos keskitymme Jumalaan, joka ei ole rakkaus, vaan joka rankaisee, kostaa, tuomitsee, kritisoi, on etäinen ja pelottava, niin silloin aivomme kärsivät. Pelko saa aikaan hälytystilan aivoissa. Jos se jää päälle, aiheuttaa se kroonisen tulehdustilan ja vahingoittaa niin aivoja kuin kehoa. Silloin kysy ajatella, rakastaa ja olla myötätuntoinen kärsii.
Pelkoon perustuva uskonto aiheuttaa siis aivovaurioita. Sillä on väliä millaista Jumalaa palvelee.
Jumala on rakkaus, kirjoittaa Johannes ensimmäisessä kirjeessään. Rakkaus on Jumalasta. Jumalan rakkaus ilmestyi keskuuteemme. Jumala on rakastanut meitä. Olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Rakastamme, koska Jumala on rakastanut meitä. Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. (1. Joh. 4)
Mitä se oikeasti tarkoittaa, että Jumala on rakkaus – täydellinen rakkaus, sellainen, joka voi karkottaa pelon? Kristinuskossa korostetaan, että Jumala on yksi. Ei ole muita jumalia. Mutta voiko olemukseltaan yksi olla olemukseltaan täydellinen rakkaus?
Rakkaus suuntautuu ulospäin. Rakkaudella on joku, jota rakastaa. En voi vain olla yksin ja keskittyä itseeni ja sa-noa, että rakastan. Pelkkä itsensä rakastaminen ei ole rakkautta. Rakkaus tarvitsee kohteen, jolla antaa itsensä.
Rakkaus on Jumalan identiteetti. Rakkaus on kuka, mitä ja miten Jumala on. Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki voi olla rakkaus. Ykseydessä on kolme, jotka voivat rakastaa toisiaan ja ottaa rakkautta vastaan.
Danielin kirjassa Jumalasta käytetään nimeä ”Ikiaikainen” (Dan. 7:9). Paavali sanoo kirjeessään kolossalaisille Jumalan olleen olemassa ennen kaikkea muuta (Kol. 1:7). Miten Jumalan aika kului ikiaikaisina aikoina ennen kuin mitään muuta oli olemassa? Kuulostaa yksinäiseltä ja tylsältä…
Sakarjan kirjassa 13:7 Herra kuvaa kuolevaa paimenta eli Jeesusta sanalla uskottuni, l. läheisin ystäväni, lähellä minua. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Kristuksen sanotaan olevan Jumalan viisaus. Sananlaskuissa Jumalan viisaus kertoo itsestään: olin hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa, leikkimässä hänen edessään. (Sanal. 8:30). Johanneksen evankeliumin 17. luvussa jakeessa 24 Jeesus sanoo Isälle: ”Olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista.”
Tämä salaperäinen kuva ei kuullosta enää niin kovin tylsältä, eikä tyhjältä: läheisin ystävä, olla toisen ilona, leikkiä, rakastaa. Jumala ei ole koskaan ollut yksin, eikä itseään varten. Kolmiyhteinen Jumala on aina ollut rakkauden antaja ja rakkauden vastaanottaja. Jumala on täydellinen rakastava yhteisö.
Mutta monet sanovat, ettei koko kolminaisuus sanaa edes ole Raamatussa! Ei olekaan, eikä tarvitsekaan, se on sana, jonka olemme antaneet sille kuvalle Jumalasta, joka meille tihkuu Raamatun eri puolilta. Raamatun Jumala on sekä minä että me. Jumala sanoo yksinkertaisesti olevansa MINÄ OLEN, mutta silti ”tehkäämme ihminen kuvaksemme”. Jumala on minä, Jumala on me.
Evankeliumien todistus kertoo vahvasti, että Jeesus oli ihminen. Hän rukoili – hän tarvitsi Jumalaa aivan kuten mekin tarvitsemme. Silti hänen seuraajansa myös rukoilivat ja palvoivat häntä – ja Jeesus ei estellyt, vaikka edes enkeleitä ei saanut palvoa. Hän oli myös Jumala.
Emme osaa selittää miten nämä kaksi asiaa voivat olla totta samaan aikaan. Vuosituhansien aikana ihmiset ovat yrittäneet yksinkertaistaa asioita jättämällä toisen puolen pois. Toiset ovat sanoneet että Jeesus oli Jumala – muttei oikeasti ihminen (doketismi, gnostilaisuus). Toiset taas että Jeesus oli ihminen, muttei oikeasti Jumala (ebioniitit, areiolaisuus). On niitäkin, jotka ovat ratkaisseet asian ajattelemalla, että Jeesus ei ollut täysin kumpikaan, vaan jonkinlainen yhdistelmä, hybridi molempia (nestoriolaisuus, apollinarismi). Mutta nämä yksinkertaistusyritykset jättävät osan Raamatun todellisuudesta pois.
Siksi kolminaisuus. Emme voi ymmärtää, emmekä selittää sitä. Hyvä niin. Jumala ei ole ihmisen selitettävissä. Fyysikkotaustainen tuttavani kuvasi kolminaisuutta ”kutkuttavaksi asiaksi, jota voi yrittää ymmärtää, mutta joka aina jättää vähän ymmälleen ja samalla ehdottaa, että se ei edes ole mitenkään tyhjentävä kuvaus Jumalan olemuksesta.” Jos meillä on vaikeuksia jo ymmärtää materian luonnetta, aalto-hiukkasdualismia, niin kolminaisuus tuskin koskaan voi avautua meille täysin.
Mutta kolminaisuus auttaa ymmärtämään Jumalan rakkautta, se auttaa karkottamaan pelkoa elämästämme. Ajatelkaamme Pyhää Henkeä: hädän hetkellä, yksinäisyydessä tai ihan vaan tavallisessa arjessa, kumman haluaisit kumppaniksesi, voimallisen persoonan, jonka kanssa seurustella vai voimalaitoksen? Haluaisitko autiolle saarelle seuraksesi Hengen, joka ymmärtää, lohduttaa ja auttaa, vai akun, jossa on virtaa?
Ilman ymmärrystä kolminaisesta Jumalasta kristinuskon keskeinen asia, Jeesuksen ristinkuolema, antaa ahdistavan ja pelottavan kuvan Jumalasta. Silloin siitä tulee ikään kuin jumalallista lasten kaltoinkohtelua, jossa syytön lapsi kärsii ja kuolee, koska ankara, leppymätön Jumala vaatii uhria. Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, Jeesus on rakkaus. Oikeudenmukaisuus vaatii uhria ja rangaistusta synneillemme, rakkaus tarjoaa anteeksiantoa. Koska Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala, niin jotakuta täytyy rangaista, hän käyttää siihen käyttää siihen Poikaansa, ja niin ihmiset voivat sitten pelastua. Mutta jos Jumala laittaa toisen, vieläpä oman lapsensa kärsimään ja ottamaan rangaistuksen vastaan, niin sellainen Jumala herättää pelkoa – ja saa aikaan aivovaurioita.
Mutta Jumalan rakkaus tuli luoksemme, koska itse Jumala tuli luoksemme. Hän tuli ilmaisemaan millaista hänen rakkautensa on ja sen voi tehdä vain, jos tulee itse. Pelkkä lähettiläs ei riitä. Käsitys siitä, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi ja sama Jumala, ei kolme eri Jumalaa, on tärkeä, koska silloin kaiken sen minkä Jeesus kärsii, kärsii myös Isä. Kaiken sen mitä Jeesus antaa, antaa myös Isä. Jeesus ei anna anteeksi Isästä huolimatta. Ei. Jos olette nähneet minut, olette nähneet Isän, sanoi Jeesus. Olette nähneet millainen Jumala on – täydellisen rakkauden.
Siksi ”ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24). Siksi ristin kauheus, brutaalisuus, iljetys paljastaa meille mitä on rakkaus ja millainen Jumala on. Jumala oli siellä itse.
Joten kaikki me, jotka pelkäämme, itkemme, kaipaamme, etsimme, huokaamme, uuvumme, kaikki me, jotka olemme yksinäisiä, joita kiusataan ja vainotaan, kaikki me, saamme katsoa ristin Voittajaan, kasvoihin Kaikkivaltiaan, saamme katsoa suureen rakkauteen ja päästää irti pelosta.
Jeesuksen kuoleman tarkoitus on, että saisimme elää yhdessä hänen kanssaan (1. Tess. 5: 10). Hän sanoo: ”Minä tahdon, että ne jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.” (Joh. 17:24) ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3). Jeesus ei määrittele ikuista elämää niin kuin me, sen pituuden mukaan, vaan sen laadun mukaan. Ikuinen elämä on Jeesuksen – siis Jumalan – tuntemista ja sitä, että saamme olla yhdessä hänen kanssaan. Jumala kaipaa, odottaa meitä ihmisiä. Hän kutsuu meitä siihen salattuun yhteyteen, joka Jumala on. Jeesus toivoo, että olemme yhtä ”meidän kanssamme”. ”Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä” ”jotta minä pysyisin heissä”. (Joh. 17)
Kolmiyhteinen Jumala kutsuu meidät kolminaisuuden välillä olevaan rakkauteen, ykseyteen, yhteyteen, läheisyyteen. Sitä Isä, Poika ja Pyhä Henki haluaa: Tervetuloa mukaan tähän, jota et ymmärrä, mutta joka räjäyttää tajuntasi. Tervetuloa mukaa toisiin keskittyvään rakkauteen, joka on yhtä muinaista kuin Jumala itse. Henkeäsalpaava kutsu.
Ihmisinä ymmärrämme läheisyyden, rakkauden ja ykseyden parhaiten lapsen ja vanhemman suhteen tai eroottisen, seksuaalisen läheisyyden kautta. Siksi Raamattu käyttää kumpaakin kuvaa kuvaamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta. Sitä kautta voimme ymmärtää myös miten oleellisesti vapaus kuuluu rakkauteen.
Jos rakkautta yrittää pakottaa, se ei ole rakkautta. Rakkauttahan ei voi pakottaa. Rakkaus on vain ja ainoastaan vapaaehtoista. Jotta voi saada rakkautta, täytyy toisella olla mahdollisuus olla rakastamatta. Rakkaus on rakkautta, vain jos sen voi hylätä. Se on vapaaehtoinen valinta arvostaa toista ja välittää hänestä enemmän kuin itsestään.
Koska Jumala on rakkaus ja koska hän haluaa antaa ja vastaanottaa rakkautta, loi hän olentoja, jotka voivat valita rakastavatko he häntä vai eivät. ”Missä Herran Henki on, siellä on vapaus.” (2. Kor. 3:17). Jos päämääränä on rakkaus, on vapaus ainoa tapa päästä perille. Luodut voisivat hylätä hänen rakkautensa, mutta Jumala rakastaisi heitä joka tapauksessa enemmän kuin itseään. Hyvin, hyvin riskialtista puuhaa.
Jumala rakastaa meitä niin paljon, että luopui itsestään. Hän antoi itsensä meidän puolestamme. Hän otti riskin epäonnistua. Kuulostaa hurjalta, mutta mietitäänpä. Raamattu kertoo, ettei Jumala ole pahan kiusattavissa (Jaakob 1:13). Ihmiseksi tulleesta Jumalasta, Jeesuksesta sanotaan kuitenkin, että häntä on kaikessa koeteltu samalla tavalla kuin meitä. (Hepr. 4:15). Mikäli Jeesuksella ei ollut mahdollisuutta epäonnistua, häntä ei koeteltu kuten meitä. Kyseessä olisi vain huijaus.
Epämukava ajatus, mutta uskaltaisimmeko pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus olisi epäonnistunut, tehnyt syntiä, eli siirtynyt itsensä antavasta rakkaudesta itsekkyyden puolelle? Oman itsensä laittaminen toisten edelle – se on synnin olemus – johtaa väistämättä vähitellen kuolemaan (Jaakob 1:15). Jos Jeesus olisi epäonnistunut, niin hän olisi kuollut kuin me. Häntä ei enää olisi. Mitä silloin olisi tapahtunut kolmiyhteiselle Jumalalle? Osa Jumalasta olisi kuollut, hävinnyt, eikö niin? Jumala siis riskeerasi kaiken tullessaan ihmiseksi. Hän rakastaa meitä enemmän kuin itseään ja omaa elämäänsä. Rakkauden tähden Jumalan todellisuus olisi voinut muuttua ikuisesti. Panokset olivat todella suuret.
Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa suomalaisen elämänmuodon ja arvomaailman, yksinpärjäämisen ihannoimisen. Ihmisiä, ei edes suomalaisia, ole tarkoitettu olemaan yksin ja selviämään omillaan. Kolmiyhteinen Jumala, yhteisö, on luonut meidät kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Meidät on luotu yhteyttä varten antamaan rakkautta ja ottamaan sitä vastaan, jakamaan itsestämme, ottamaan riskejä rakkauden tähden. Yhteyttä ei rakenna se, että yritämme näytellä parempia kuin olemme, että vaadimme itseltämme tai toisiltamme täydellisyyttä. Yhteyttä luo aitous, rehellisyys, armo ja vapaus.
Pelastus, ikuinen elämä on kutsua yhteyteen, Jumalan tuntemiseen sellaisena kuin hän on: rakkautena, joka antaa itsensä, ottaa riskejä. Jos tuntee erilaisen Jumalan, ei tunne Jumalaa. Jos hyppää veteen kastuu, koska vesi on märkää. Jos tuntee Jumalan, tulee rakkauden ympäröimäksi, tulee rakastetuksi ja alkaa itsekin rakastaa, koska Jumala on olemukseltaan rakkaus.
Tällainen kolmiyhteinen Jumala haastaa ajatuksemme ja tekomme niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin me:
- edustavat toisenlaista poliittista kantaa
- joiden uskonto on mielestämme outo ja pelottava
- jotka ovat iäkkäitä, heikkoja, sairaita tai joiden elämä on sekaisin ja vaikeaa, jotka eivät nyt ole markkinatermein sanottuna ”tuottavia kansalaisia”.
Kolmiyhteinen Jumala, joka riskeeraa oman itsensä niiden tähden, jotka hylkäävät hänen rakkautensa, haastaa sen miten Suomi ja Eurooppa suhtautuvat turvapaikanhakijoihin. Tällainen rakkaus tekee sietämättömäksi sen, että lähivesillämme hukkuu sadoittain väkivaltaa, sotaa, nälkää ja pelkoa pakenevia ihmisiä. Olemmeko me, kolmiyhteisen Jumalan palvelijat valmiita antamaan itsemme, riskeeraamaan kaiken heidän puolesta, joiden tähden itse Jumala laittoi kaiken alttiiksi?
Kolmiyhteinen Jumala muuttaa sen miten rukoilemme: oikeasti emme osaa rukoilla kovin hyvin, mutta itse Jumala, Pyhä Henki ja Jeesus Kristus rukoilevat puolestamme. Saamme levätä Jumalan rukouksessa ja tulla Jeesuksen nimessä rohkeasti armon valtaistuimen eteen ilman pelkoa. Siellä paranevat pelon lamaannuttamat aivomme. Kyky ajatella, arvioida, rakastaa, osoittaa myötätuntoa lisääntyy, kun saamme olla Jumalan edessä, hänen kanssaan, yhteydessään anteeksiannettuina ja rakastettuina ilman pelkoa. Lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä, emme perustuen siihen miten itse pärjäämme ja tsemppaamme, miten hyvin on tullut elettyä, vaan luottaen siihen, mitä Jeesus teki. Hän laittoi kaiken alttiiksi sinun ja minun vuoksi ja antoi meille vapauden rakastaa häntä tai olla rakastamatta.
Missä Herran Henki on, siellä on vapaus ja siellä pelko hälvenee. Siellä voi itkeä ja nauraa, leikkiä ja hassutella, hengittää syvään, katsoa toista ihmistä silmiin, olla heikko ja auttaja samaan aikaan, olla ihminen.
Ylistäkäämme ainoaa Jumalaa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteytenä, johon meidät on kutsuttu. (Peter Halldorf) ”Silloin vahvakin vaikenee, silloin kuurokin kuuntelee, kun saa Jumalan aavistaa, kun Henki koskettaa, taivaan tuntea saa.” (Pekka Simojoki)
Lähteitä Raamatun lisäksi:
Brother, Greg. Our Loving Heavenly Father. Oregon Adventist Pastor –blogi.
Clark, Patrick. Mystery and Analogy. Catholic Moral Theology –blogi.
Gibson, Ty. An Endless Falling in Love. What eternal life means to you now. Pacific Press Publishing Association.
Jennigs, Timothy R. The God-Shaped Brain. How Changing Your View of God Transforms Your Life. IVP Books.
Jensen, Michael. The very practical doctrine of the Trinity. The Briefing. Matthiasmedia.com.
Kim-Kort, Mihee. Pentecost and the Trinity: Experiencing God in Fullness. Mihee Kim-Kort –blogi.
Leithart, Peter J. Confessing Trinity ja Trinity in Theory and Practice. First Things –blogi.
Mathonnes-VanderWell, Steve. Waltzing with the Trinity. The Twelve –blogi.
McKeever, Joe. Is the Trinity a man-made doctrine? ja Jesus claimed to be God. Why that matters. Pastor Joe McKeever –blogi.
Novak, Michael. Trinity as Communio. First Things –blogi.
Richardson, Jan. Reading from the Epistles, Trinity Sunday, Year C: Romans 5.1-5. ja A Spiral-shaped God. Painted Prayerbook –blogi.
19.3.16
Jumala puhuu kyllä
Miksi lukisin Raamattua, kysyttiin postiluukusta tipahtaneessa esitteessä.
Mukula, 8 v.: Miksi lukisin Raamattua, miksi?
Äiti: Koska Jumala puhuu mulle sen kautta.
Mukula: Kyllä munkin kautta!
Äiti: Kyllä.
Mukula: Mutta ei munkin kautta.
Mukula, 8 v.: Miksi lukisin Raamattua, miksi?
Äiti: Koska Jumala puhuu mulle sen kautta.
Mukula: Kyllä munkin kautta!
Äiti: Kyllä.
Mukula: Mutta ei munkin kautta.
9.3.16
Pastorin työ on myös hauskaa 1
Pastorin työ on välillä oikein mukavaa...
Kuten tällaisina päivinä kuin tänään, jolloin olin rauhassa kotona.
Eikä tarvinnut tavata ketään.
Sain hoidettua jonkin verran sähköposteja ja tekstareita, laitettua taas joitain papereita roskiin, välillä pestyä pyykkiä, puhuttua pari puhelua.
Ja loppupäivä meni valmistautuessa huomiseen Jeesuksen seuraajana -ryhmään. Siis luin Raamattua, sain uusia ajatuksia, perehdyin käyttämäämme loistavalta vaikuttavaan materiaaliin ja luin taustatietoa.
Ja heti on innostunut olo ja ideoita vilisee päässä niin saarnoihin, tänne blogiin kuin omaan ja seurakunnan elämään.
Päivät, jolloin saan yksin rauhassa perehtyä asioihin ovat pastorin työn iloja. Mikä etuoikeus!
Ja sitten saa jakaa toisten kanssa mitä on löytänyt... ihan helmeä.
Kuten tällaisina päivinä kuin tänään, jolloin olin rauhassa kotona.
Eikä tarvinnut tavata ketään.
Sain hoidettua jonkin verran sähköposteja ja tekstareita, laitettua taas joitain papereita roskiin, välillä pestyä pyykkiä, puhuttua pari puhelua.
Ja loppupäivä meni valmistautuessa huomiseen Jeesuksen seuraajana -ryhmään. Siis luin Raamattua, sain uusia ajatuksia, perehdyin käyttämäämme loistavalta vaikuttavaan materiaaliin ja luin taustatietoa.
Ja heti on innostunut olo ja ideoita vilisee päässä niin saarnoihin, tänne blogiin kuin omaan ja seurakunnan elämään.
Päivät, jolloin saan yksin rauhassa perehtyä asioihin ovat pastorin työn iloja. Mikä etuoikeus!
Ja sitten saa jakaa toisten kanssa mitä on löytänyt... ihan helmeä.
Tutustu Jeesukseen!
"Nykyään vain harva suo Jeesukselle montakaan ajatusta, mutta kaksituhatta vuotta sitten hän vangitsi väkijoukkojen huomion, suututti uskonnolliset johtajat ja haastoi poliitikot. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä hän astui pienestä kukkulanhuipulla olevasta 120-150 asukkaan kylästä näyttämölle, rikkoen "kaikkien asettamat raja-aidat" ja perustamalla vallitsevan kulttuurin vastaisen kansanliikkeen, joka kolmessa vuosisadassa haali joukkoonsa miljoonia Rooman valtakunan alueella. Hän sitoutumisensa täysin päinvastaisiin arvoihin, yhteiskunnallisen aseman päälaelleen kääntämiseen ja vallankumouksellisiin opetuksiin oli henkeäsalpaavaa" . (Peter Roennfeldt)
Torstaisin klo 11-12 Jyväskylän adventtikirkolla kaikille avoin ryhmä, jossa tutustunaan Jeesukseen ensimmäistä kertaa tai uudestaan. Teekupposen äärellä Ansku Jaakkola ja Sirpa Iivari.
Kevään 2016 päivät: 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4.
Osoite: Ilmarisenkatu 18, Jyväskylä . Vapaa pääsy.
Torstaisin klo 11-12 Jyväskylän adventtikirkolla kaikille avoin ryhmä, jossa tutustunaan Jeesukseen ensimmäistä kertaa tai uudestaan. Teekupposen äärellä Ansku Jaakkola ja Sirpa Iivari.
Kevään 2016 päivät: 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4.
Osoite: Ilmarisenkatu 18, Jyväskylä . Vapaa pääsy.
26.2.16
Sen aika on tullut, armon aika
Armossa ei ole
-tuomiota
-vaatimusta
-lain alle laittamista
-syytöstä
-torjuntaa
-omistamista
Armossa on
-laupeutta
-lempeyttä
-täydellistä hyväksyntää
-vapautta
-lämpöä
-helpotusta
-tasa-arvoa, jossa ei ole pelkoa
Naisten rukousillassa 25.2. 2016 luimme psalmin 102. Jae 14: ”Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika.”
Pohdimme millaista on armon kokeminen. Mitä silloin tapahtuu? Mitä silloin ei tapahdu?
Ylläolevat ajatukset nousivat esiin. Millaista sinä sanoisit armon olevan?
Koittakoon Jyväskylän adventtiseurakunnassa armon aika. Aika, jolloin haavoitetut, sorretut, syntiset ja rikkinäiset ihmiset saavat kokea laupeutta, lempeyttä, täydellistä hyväksyntää, vapautta, lämpöä, helpotusta ja tasa-arvoa, jossa ei ole pelkoa. Aika, jolloin ei tarvitse pelätä syytöstä, vaatimuksia ja torjuntaa, siksi että on ihminen, jolla on vaikeaa.
Sillä kelläpä meistä ei vaikeuksia olisi.
”Sen aika on tullut, armon aika.”
-tuomiota
-vaatimusta
-lain alle laittamista
-syytöstä
-torjuntaa
-omistamista
Armossa on
-laupeutta
-lempeyttä
-täydellistä hyväksyntää
-vapautta
-lämpöä
-helpotusta
-tasa-arvoa, jossa ei ole pelkoa
Naisten rukousillassa 25.2. 2016 luimme psalmin 102. Jae 14: ”Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika.”
Pohdimme millaista on armon kokeminen. Mitä silloin tapahtuu? Mitä silloin ei tapahdu?
Ylläolevat ajatukset nousivat esiin. Millaista sinä sanoisit armon olevan?
Koittakoon Jyväskylän adventtiseurakunnassa armon aika. Aika, jolloin haavoitetut, sorretut, syntiset ja rikkinäiset ihmiset saavat kokea laupeutta, lempeyttä, täydellistä hyväksyntää, vapautta, lämpöä, helpotusta ja tasa-arvoa, jossa ei ole pelkoa. Aika, jolloin ei tarvitse pelätä syytöstä, vaatimuksia ja torjuntaa, siksi että on ihminen, jolla on vaikeaa.
Sillä kelläpä meistä ei vaikeuksia olisi.
”Sen aika on tullut, armon aika.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)