Tervetuloa Afrikkaan 8

Accran lentokenttä oli siisti ja tehokas. Ulkopuolella ensimmäisenä pisti silmään kiinalainen ravintola.

Bussimme oli kyllä tulossa, mutta matkaa olivat hidastaneet Accran ruuhkat. Ei hätää, pitkän istumisen jälkeen jaksoi kyllä hieman odotella seisaaltaan.

Välillä kävi joku virkailijan näköinen kysymässä jotain ja juttelemassa. Pitävätpä hyvää huolta, ajattelimme, mutta kun bussimme tulivat he lähtivätkin innokkaasti näyttämään mihin meidän pitää mennä ja vastustelusta huolimatta halusivat työntää kärrymme. Ja sitten he tietenkin nostivat matkalaukkuja innokkaasti bussiin ja suuttuivat kun meillä ei ollut maksaa heille. Ei tarvitse olla cedejä, kyllä dollarit ja eurot kelpaavat... Mutta ei sitä viitsi liian suurella dollarin tai euronkaan setelillä maksaa väkisin kannetusta laukusta. Joten pieni riitahan siitä saatiin aikaiseksi. [Tässä vaiheessa emme vielä osanneet hyvin käyttökelpoista ilmaisua däbä däbä, joka tarkoittaa ei, ei.]

Tyynesti vaan bussiin, kyllä paikallinen luottomiehemme pastori Koby hoitaa asiat. Ja niin pääsimme matkaan, jota oli noin 120 km Anomabon kylään.

Afrikassa! / Finally in Africa!

Auringonlasku Accrassa. Lokakuu 2007.
Sunset in Accra, Ghana. October 2007.

Jo aamuvarhaisesta

Sinuun minä turvaan -

osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta!

Sinun puoleesi minä käännyn -

opeta minulle tie, jota kulkea!

(Psalmi 143:8)

Aamuvarhainen. Anomabo, Ghana. Lokakuu 2007.
Early morning. Anomabo, Ghana. October 2007.

Tervetuloa Afrikkaan 7

Sadekausi. Jo ilmasta näki että Ghanassa on viime aikoina satanut paljon:



Accra, Ghanan pääkaupunki näytti jo kaukaa hyvin erilaiselta kuin Nigerian Lagos: selkeämmältä, kaupunkimaisemmalta, siistimmältä, hallittavammalta. Katot eivät olleet ruosteessa. Lentokentän lähellä talot olivat hulppeita. Ei ihme, noin yli 300 vuotta vanha, noin 2 miljoonan asukkaan (vuonna 2005) Accra on yksi Afrikan rikkaimmista ja moderneimmista kaupungeista.

Over 300 year old Accra, the capital of Ghana
is one of the richest and most modern cities in Africa.

Perspektiiviä

Pesukone on rikki - vieläkin. Korjaaja ei saanut sitä korjattua. Menee ainakin vielä viikko, valitteli. Totesin että eiköhän me pärjätä, sillä taloyhtiössä on pesutupa. Mutta on se hankalaa mennä sinne pyykkikorin kanssa, tuumasi hän.

Tulen juuri maasta, jossa tyhjät vesipullot, hillopurkit ja muovipussit olivat haluttua tavaraa. En valita siitä että joutuu roudaamaan pyykkinsä taloyhtiön pesutupaan ja tuomaan sen takaisin omaan kuivuriin.

En kehtaa.

Tyhjillä vesipulloilla oli käyttöä Ghanassa.
An empty water bottle was a wanted item in Ghana.

Tervetuloa Afrikkaan 6

Ensimmäiset silmäykset Ghanaan.

Volta-joki. / The River Volta.

Ghanalaista maanviljelystä. / Ghanain farming.

Mielipiteitä

Muksu: Mummi on joistain asioista samaa mieltä kuin minä.
Äiti: Mistä te olette samaa mieltä?
Muksu: En kerro.
Äiti: Oletteko joistain asioista eri mieltä?
Muksu: Vaikka mistä!
Äiti: Mistä te olette eri mieltä?
Muksu: En mä voi kertoa sitäkään.

Tervetuloa Afrikkaan 5

Välilasku: Lagos, Nigeria.

Ilmasta käsin Lagos oli visuaalisesti erilainen kuin muut näkemäni kaupungit, mutta on vaikea määritellä miten. Silmänkantamattomiin matalia taloja/hökkeleitä, jotka tiheydestään huolimatta olivat ikäänkuin ripoteltuja sinne tänne. Suurin osa katoista oli ruosteisia. Selkeää asemakaavaa ei näyttänyt olevan.

Lagos, Nigerian entinen pääkaupunki on yksi maailman nopeimmin kasvavista metropoleista ja Afrikan toiseksi väkirikkain ihmiskeskittymä Cairon jälkeen. (Nigeriassa riidellään Lagosin asukasmäärästä. Vuoden 2006 tilastojen mukaan siellä on lähes 8 miljoonaa asukasta, mutta monet eivät usko sen olevan niin vähän.) The Economist:in mukaan Lagos on yksi maailman kauheimmista kaupungeista asua. Infrastuktuuri ja organisaatio puuttuvat, mutta kaupunki kuulemma kuitenkin toimii.

Jos ei tee mieli eksyä Saharaan, niin ei kyllä myöskään Lagosiin. Sen verran sekavalta se näytti.

Lagos, Nigeria. 2007.

Tervetuloa Afrikkaan 4

Jossain vaiheessa Saharaa ei enää näkynyt jälkiä ihmisestä.

No more signs of human activity. Sahara 2007.

Tervetuloa Afrikkaan 3

Siellä täällä Saharaa näkyi ihmiskäden jälkiä, pieniä kyliä ja teitä.

Asutusta Saharassa. / Human housing in Sahara.

Tie keskellä Saharaa. / A road in the middle of Sahara.

Tervetuloa Afrikkaan 2

Sahara oli kaunis katseltava.

Mielenkiintoista oli että monen kilometrin korkeudesta sai ihailla samanlaisia muotoja mitä näkee muuallakin luomakunnassa: osa Saharasta näytti aivomassalta, kuivat joenuomat verisuonilta.

Saharan aivomassaa. / Part of Sahara looks like brains.

Verisuonia. / Veins of Sahara.

Tervetuloa Afrikkaan 1

Huomio Afrikasta: Sahara on ISO.

Olimme lentäneet jo useamman tunnin Saharan yllä ja olimme vasta puolivälissä... Eksyminen Saharaan ei tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Mies kyllä tuumi että sieltä varmaan saisi edullisesti mökkitontin.

Sahara is huge. Bigger than the USA.

Yhteydenpitoa

Muksu välitti oleelliset kuulumisensa sanelemiensa tekstiviestien välityksellä Ghanaan.

-Äsken pyöräiltiin. Halit ja pusut.

-Hei, päiväkodin pihassa tänä aamuna oli lehtien päällä vähän lunta! Poimitteko itse ananakset? Pusuja Muksulta.

-Hei! Syömme juuri kaurapuuroa ja marjoja! Hyvää huomenta ja päivää! Pusuja ja haleja.

-Tänään leivottiin omenapiirakkaa eskarissa! Hyvänyön suukot.

-Hei! Mun huone on nyt siisti! Syödään juuri nallepastaa ja salaattia. Pusuja!

-Huomenta! Mitä se pääkallon metsästys oikein oli? Pusuja ja haleja.

-Rakkaat iskä ja äiti, taksimatkat menivät hyvin. Käytiin tänään bussilla kirkossa. Jussikin oli. Pusuja.

-Hei! Syön iltapalalla itseleipomia rusinasämpylöitä lämpiminä! Olen flamingo ja mumski on strutsi. Haleja muksu-flamingolta.

-Hei! Mikä se käärme oli? Kuunneltiin ja luettiin Pekka ja susi. Mulla on olohuoneessa iso korttinäyttely. Halataan kun tavataan! Meillä on ollut kivaa!

-Hei muksulta! Nukuin viime yön mumskin vieressä. Haleja!

-Lintu lennähti enkelin siivelle ja me näimme sen. Tervetuloa kotiin! Muksu-flamingo ja mumski-strutsi.

Communication between Finland and Ghana
was accomplished by text messages.

Ikävän hallinnasta

Olemme palanneet Ghanasta. Paluumatkaan meni 24 h, täyttä toimintaa takana 30 h.

Oli siis aika pitkä kirkkoreissu tällä viikolla... Lähdimme jumalanlanpalveluksesta la aamupäivällä ja kotiin tultiin sunnuntaina n. klo 13. Onneksi ei ole ihan joka viikko näin pitkällinen kirkkomatka!

Tässä vaiheessa vielä tokkurassa, mutta Pastorin blogi siirtynee kyllä piakkoin Ghanan tunnelmiin. (Kuten huomaatte bloggaaminen Ghanassa ollessa ei ollut mahdollista.) Ensin kuitenkin äskeinen keskustelu.

Muksu ja äiti halaavat hyvänyön halia.

Äiti: Ihanaa olla sun luona.
Muksu: Onko sulla ollu mua ikävä?
Äiti: On. Onko sulla?
Muksu: On illalla. Yksi ilta jopa molempia.
Äiti: Onko sua itkettänyt?
Muksu: Ei sentään nukkuessa.
Äiti: Itkettikö ennen nukkumista?
Muksu: Mutta ei mumskin vieressä.

ghanaan lähtö

olemme matkassa ja selvinneet jo frankfurtiin. tässä vaiheessa olemme menettäneet vasta 2 ryhmän jäsentä, jotka eivät voineet lähteä terveydellisistä syistä. viisumit saimme.

matka jatkuu

Ghanaan lähtö 5

Ghanaryhmämme koostumus: 19 keski-suomalaista tai sellaiseksi luokiteltavaa, yksi vahva islantilainen viikinkinainen, yksi ruotsinsuomalainen ja kaksi turkulaista.
Ikäjakauma: teini-ikäisistä kuuskymppisiin.
Sukupuolijakauma: 10 miestä ja 13 naista.
Rakennusalan ammattilaisia: yksi, jonka olemme ymmärtäneet valita rakennusvastaavaksi.
Aikaisemmin Ghanassa käyneitä: neljä.
Ekaa kertaa Afrikassa: suurin osa.
Ollut mukana vastaanvankaltaisissa rakennusprojekteissa: viisi.
Huumorintajuprosentti: vaikuttaa sopivan korkealta.

Tärkein mukaanotettava asia: joustavuus. Toiseksi tärkein mukaanotettava asia: joustavuus. Kolmanneksi tärkein mukaanotettava asia: joustavuus.

Eilisessä jumalanpalveluksessa rukoilimme siunausta
Ghanaan lähtijöille, ghanalaisille ystäville ja projektille.
A prayer of blessing for the group going to Ghana,
our Ghanain friends, and the project.

Mitä sinulle kuuluu - oikeasti? kuvia

Missio Jyväskylä kuvakulmia

Kalevi Lehtinen


Jippii-kuoro

Mitä sinulle kuuluu - oikeasti?

Missio Jyväskylä on meneillään parasta aikaa teemalla Mitä sinulle kuuluu - oikeasti? Pääpuhujana kukas muu kuin Kalevi Lehtinen. Täytyy sanoa että pidän Kalevin tyylistä esittää asiansa. Hän puhuu lämpimästi keskustelevalla tyylillä, perustelee asiansa, korostaa ja kunnioittaa ihmisen omaa valintaa. Kristinuskon perusasiat tulevat ymmärrettävästi, käytännönläheisesti ja ilman vierastamaani paatosta esitetyksi. Kalevi on - korkeasta iästään huolimatta - mies oikealla paikalla.

Vielä ehtii mukaan su 7.10.07 klo 15 Jyväskylän jäähallilla. Suosittelen.

Raportti tämän päivän tapahtumista.

Metallimessu pidettiin nyt myös Jyväskylässä. Luulen että olisin tykännyt siitä, mutta olin jo kotona kun oli oma saarna valmistettavana. Tunnelma oli kuulemma harras. Ei siis mikään mossaustapahtuma.

Mielenkiintoinen missiokasvo, yksi seurakuntamme vanhimmista. Nainen paikallaan.

Yhteiskristillinen toiminta mission merkeissä on ollut miellyttävää ja antoisaa. Jyväskylässä seurakunnat aidosti pitävät toisistaan ja tukevat toisiaan. Olemmehan samaa perhettä.

Hengähdä hetki

Ennen Ghanaan lähtöä ihaillaan vielä hetki Viitasaaren syksyä. Näiden kuvien välityksellä toivotan sinulle levollista lepopäivää. Hengähdä hetki.

Fall colors of Viitasaari, Central Finland. September 2007.

Ghanaan lähtö 4

Keskiviikkoiltana juhlimme jäätelöä syömällä viisumien tuloa ajoissa. Emme tosin silloin tienneet miten tämä tapahtuu.

Keskiviikkona oli kuitenkin jo alkanut tapahtua sillä suurlähettiläs oli määrännyt viisumit tehtäviksi. Ilmeisesti myös lähetyksemme oli avattu kokonaan ja sieltä oli löydetty lähettämämme rahat. Torstaina suurlähettiläs tarkisti että asia etenee ja lupasi niiden olevan valmiita perjantaina puolelta päivin.

Tänään perjantaina tanskalainen yhteistyökumppani haki viisumit ja laittoi ne kuriirifirman matkaan kohti Suomea. Perillä niiden pitäisi olla maanantai-iltapäivällä. Eihän tässä tullut edes kiire, sillä lentokentältä lähtö on vasta ti aamuyöllä!

Iso kiitos rukoilijoille, Ghanan suurlähettiläälle, tanskalaisille ystäville avusta, suuren taustatyön tehneelle ihmiselle jolla "sattui" olemaan suurlähettilään suorat puhelinnumerot... ja ennen kaikkea Jumalalle.

Ghanaan lähtö 3

Malariaan ja lavantautiin sairastunut rakennusvastaavamme soitti Ghanasta. Oireet olivat alkaneet juuri kun he illalla saapuivat sairaalan lääkärien asunnon ovelle. Sairaalasta löytyi vielä laborantti, verikoe otettiin heti. Oikea diagnoosi ja oikeat lääkkeet välittömästi. Mistä suomalaisesta sairaalasta saisi näin nopean palvelun?

Potilas on jo lähes normaalissa kunnossa.

Ghanaan lähtö 2

Tänään keskiviikko. Lähtö maanantaina.

Olen löytänyt tujua hyttysmyrkkyä, aurinkovoidetta ja desinfioimisaineita, saanut viimeisen rokotuksen (käsi on nyt kipeä), ostanut uv-suojan sisältävät kevyet vaatteet (vähän liian hienot raksalle, mutta suojaavat ainakin auringolta).

Vielä pitää hankkia varvastossut, maitohappobakteereja, työhanskat ... ja ne viisumit. Ne eivät ole liikahtaneetkaan vielä Tanskasta. Viimeisimmän tiedon mukaan niitä ei ole alettu käsitellä, koska emme ole muka toimittaneet maksua. (Rahaa on kyllä toimitettu oikea määrä.) Ja käsittelyyn menee ainakin viikko. Niinpä niin.

Matkavalmistelut jatkuvat.

Ghanaan lähtö 1

Ghanaan lähtö lähestyy pikavauhtia... Asiaa ei ole liikoja ehtinyt ajatella kun on ollut muuta vauhtia elo-syyskuussa niin runsaasti.

Tällä hetkellä jänskättää viisumit. Ne hankitaan Tanskasta ja ne olivat vielä pari päivää sitten tiukasti siellä passeinemme. Ja lähtöön on enää viikko...

Ghanassa etukäteisjärjestelyt ovat kuulemma hyvässä hoidossa ja paikalliset työntekijät tekevät hyvää työtä. Meidän pitäisi päästä suoraan muuraamaan kun saavumme perille. Tulenkohan takaisin pätevänä muuraajana? ;-) Aikaisempaa kokemusta trooppisesta raksasta minulla kyllä on, mutta muuraamaan en ole koskaan päässyt.

Etukäteen Ghanaan asioita järjestelemään menneistä toinen on sairastunut sekä malariaan että lavantautiin. Onneksi pääsi heti adventtikirkon sairaalaan ja lääkkeet purevat.

Haasteita siis riittää. Olemme kiitollisia jos muistat meitä ja tätä projektia rukouksin.

Hevoskuiskaajapastori - Syyskuun maaseuturaportti Hollannista 12

Pysähdyin pyörräillessäni ottamaan kuvia laitumella olevista hevosista. Ne eivät kiinnittäneet minuun sen kummempaa huomiota.

Paikalle sattui iltakävelyllä ollut pastori, joka rupesi seurustelemaan hevosten kanssa. Hetken kuluttua molemmat olivat aidan luona tekemässä tuttavuutta. Toisen hetken kuluttua ne osoittivat kilpaa hellyyttä pastorille antamalla pusuja, tökkimällä hellästi hänen poskeaan ja kilpaillen hänen huomiostaan.

Rukoilin että näkisin kävelyllä hevosia, sanoi pastori. Hän kertoi että kun hänellä on vaikeita kysymyksiä ratkaistavana lähtee hän 4-5 tunnin ratsastusretkelle ja palaa kotiin asiat selvinä.

Olin kiitollinen että pääsin näkemään tämän luonnollisesti - ja nopeasti - muodostuneen ystävyyden ja kokemaan hevoskuiskaajapastorin ja hevosten välillä olleen vahvan ja liikuttavan yhteyden.

Jumalassa on jotain samaa kuin hevoskuiskaajapastorissa. Salaperäisellä tavalla hän kutsuu ja saa ihmisen tekemään tuttavuutta ja haluamaan yhä lähemmäs. Lempeys ja rakkaus saavat epäluulot ja pelot väistymään. Yhteys ja sen tuoma molemminpuolinen ilo löytyvät.

Horse whisperer pastor. Dalfsen, the Netherlands.

Syyskuun maaseuturaportti Hollannista 11

Iltausvaa lehmien kera.

Dalfsen, the Netherlands.