Tänään oli seurakuntakokous, mikä on seurakuntamme ylin päättävä elin. Väkeä oli paikalla mukavasti, kävimme hyvää keskustelua, tuli hyviä ideoita, henki oli hyvä. Käsittelimme toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, vastuuvapauden myöntämisen, toimintasuunnitelman, talousarvion ja... teimme päätöksen rakentaa lokakuussa kirkon Ghanaan!
Viime syksynä nousi seurakunnassa ajatus siitä, että meitä kutsutaan tekemään jotain konkreettista, aineellista hyvää sellaisille, joilla ei ole samanlaisia aineellisia mahdollisuuksia kuin meillä länsimaissa on. Asuin- ja syntymäpaikan ei tulisi määritellä ihmisten välistä tasa-arvoa. Emme voi sulkea silmiämme niiden tarpeilta, jotka ovat kaukana meistä.
Ideoita pulppusi. Suunta tuntui olevan Afrikkaan. Koulu? Klinikka? Orpokoti? Sairaala? Kirkko? Mitä?
Alkuvuonna eräs seurakuntamme kantava jäsen nykäisi minua jumalanpalveluksen jälkeen hihasta ja sanoi että nyt olisi paikka: rakennetaan kirkko Ghanaan tänä syksynä. Johon minä järkevänä pastori-ihmisenä sanoin että emmehän me nyt mitenkään ehdi sitä näin nopeasti toteuttaa. Olin ajatellut rauhallista parin vuoden valmistautumista ja silleen.
Mutta, mutta. Seurakunnan hallintoelimet olivat toista mieltä: joo, joo, lokakuu sopii hyvin! Olivat mokomat ihan intona. Minä kun olin ajatellut että tämä vuosi elellään rauhassa eikä tehtäis mitään erikoista... ja onhan sitä jo vaikka mitä tapahtumaa, Jyväskylä missiota ja kaikkea.
Tänään asia esitettiin seurakuntakokoukselle ja myönteinen päätös tehtiin. Seurakunta sitoutui keräämään projektiin väh. 4000 €, mikä on meidän kaltaiselle pienelle seurakunnalle ihan iso pala.
Ihan hullua tämä meidän väki, mutta ovat mokomat niin mukavaa sakkia että täytyyhän sitä mukaan lähteä. Se on nyt sitten Ghana.
On muuten ihanaa olla tämän seurakunnan pastori!
3 kommenttia:
Kuulostaa jännittävältä. Onnea!
Hienoa että rohkeutta ja aloitteellisuutta löytyy ja ennen kaikkea hyvälle asialle! Kaikki innolla kirkkoa rakentamaan! :)
Kiitos, Rita.
Aleksurina: lähdetkö mukaan?
Lähetä kommentti