Tapasin mielenkiintoisen ihmisen. "Täytyy sanoa, että Pekka-poika on alkanut elää vasta raitistuttuaan." (Nimi muutettu.) Sitä ennen oli kulunut 40 vuotta alkoholia juodessa. Sitten hän oli alkanut pohtia syitä miksi juoda eikä ollut keksinyt niitä. Niinpä hän lopetti. Seitsemänvuotisen raittiinaolon aikana hänelle on sen sijaan kertynyt monia hyviä syitä olla juomatta.
Esimerkiksi kun aamuyöllä herää ja televisio ja valot ovat päällä, tuntuu hyvältä todeta että sammua voi myös raittiina. Ja miten mukavaa on herätä selvinpäin. Raitistumisen jälkeen uskaltaa myös kohdata ihmisiä, tulla mukaan tapahtumiin ja jutella ihmisten kanssa. Ennen ei uskaltanut.
Silloin kun hän vielä joi ei hän ymmärtänyt kun joku joka ei juonut sanoi ettei hän ymmärrä miksi he juovat. Nyt hän itse sanoi ettei enää ymmärrä miksi porukka ympärillä juo.
Lopuksi hän vielä totesi: "Parasta huumetta on raittius."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti