Me äidit

Muksu, 11 v. kertoi kaverinsa äidista, joka ompelee hienoja vaatteita.

Muksu: Meidän äiti ei tee sellasta.
Äiti: Meidän äiti on erilainen.
Mukula, 5 v.: Meidän äiti on suuttuvainen!
Muksu: Se on kaikkien äitien ominaisuus.

Pastorin iloja

Johtokunnan kokouksen alussa pastori jakaa asialistat.

Pastori: Tässä on asialista. En ehtinyt yhtään miettiä asioiden järjestystä, printtasin vaan.
Puheenjohtaja (kannustavasti): Hienoa, että olet tehnyt asialistan!
Pastori: Ihanaa, että te aina jaksatte iloita voitoista, joita tätä työtä tehdessä eteen tulee!

Hyvä johtokunta on suuri ilo!

Viisivuotiaan laulu

Mukula, 5 v. sanoitti laulun siivouksen lomassa:

Jeesusta rakastamaan

Maailmaa käyttämään
Maailmaa käyttämään

Rakasta Jeesusta
Rakasta Jeesusta

Maailman käyttämän,
Jeesusta rakastamaan.
Maailman käyttämän,
Jeesusta rakastamaan.


Näillä sanoin toivotan kaunista toukokuista sapattia sapatinviettäjille ja muille muuten mukavaa kevätpäivää.

Talveen valmistautumassa

On korkea aika valmistautua talveen! Se nimittäin koittaa pian.

Joten:
Talvikengät huolletut. OK
Pipot, tumput ja kaulaliinat tuuletetut. OK
Talvitakit tuuletetut. OK
Pienet talvivaatteet pois. OK
Likaiset talvivaatteet pesty. OK, melkein
Rikkinäiset talvivaatteet korjattua.  TEE
Talvisaappaat suutarille. TEE

Että sitten alkutalvesta olisi helpompaa...

Mukula, 5 v. ihmetteli miksi talvivaatteet olivat ulkosalla: Ai siksikö että meillä olis ens talvenakin hyviä vaatteita?

Mutta onneksi tässä on KESÄ välissä, edes lyhyt sellainen. Lintujen laulu melkein peittää liikenteen melun tai ainakin tekee äänimaailmasta miellyttävämmän. Mukavaa!

Paras ja huonoin paikka olla äiti

Suomi on maailman paras paikka olla äiti. Ei toki täydellinen, mutta hirmuisen paljon parempi kuin Kongon demokraattinen tasavalta ja Somalia, Äitien indeksin kaksi viimeistä maata. Siellä:

• Yksi nainen kolmestakymmenestä kuolee raskauteen liittyvistä syistä.
• Yksi lapsi seitsemästä kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä.
• Lapsi voi olettaa saavansa käydä koulua kaksi vuotta ja korkeintaan yhdeksän vuotta.
• Kahdeksan naista kymmenestä menettää lapsen elämänsä aikana.

Tunnen Suomeen päässeitä pakolaisäitejä. Olen iloinen, että he ovat saaneet mahdollisuuden kasvattaa lapsensa täällä. Tervetuloa!

Ei äitiys aina ole kovin yksinkertaista täälläkään, mutta peruspuitteet ovat kunnossa.

Hyvät puitteet eivät toki tee hyvää äitiä, mutta ovat erinomainen juttu. Kiitos suomalaiselle yhteiskunnalle.

Mäki-Matista vain väliaikaista apua

Äiti ja mukula, 5 v. veivät mumskin vierailunsa päätteeksi junaan. Sen jälkeen äiti oli luvannut että mentäisiin suosikkileikkipuistoon Mäki-Mattiin leikkimään. Siellä olikin kivaa.

Kun puistosta lähdettiin pois, totesi mukula: Mulla on ikävä mumskia. Mäki-Matti ei auttanut.

Teatterin keinoin ihmiskauppaa vastaan

Su 5.5. klo 17 ja 20 Jyväskylän adventtikirkossa vierailee

Suhe teatteri Helsingistä:

ITEM No 316. Näytelmä ihmisen arvosta. Euroissa ja dollareissa.

"How do you make the most profit? By selling the most profitable items."

Suhe Teatterin Item no 316 on kantaaottava ja suorasukainen teos aikamme nopeimmin kasvavasta järjestäytyneen rikollisuuden alasta - ihmiskaupasta. Esitys piirtää kuvan niin uhreista, vaikeasta auttamistyöstä kuin välinpitämättömästä sivustakatsojastakin. Se on fragmentoitunut ja mosaiikkimainen hetkien kokonaisuus; välähdyksiä ihmiskaupan ääreltä.

Ihmisarvon tyhjäksi tekevä kaupankäynti tuodaan yleisön iholle vaikuttavienâ tanssien ja musiikin, sekä henkilöhahmojen tarinoiden kautta. Teatterissa kohtaa rakennustyömiehen, prostituoidun ja pikkulapsen, jotka on kaikki kaupattu. Näytelmä leikkii ajatuksella rikkaan länsimaalaisen menestyjän kauppaamisesta,  missiä, bisnesmiestä ja presidenttiä myöten.

Keskeisiä teemoja näytelmässä ovat heikon ja hylätyn ihmisen arvo, työn merkitys, lähimmäisestä välittäminen, uhrien pelko ja häpeä, sekä ihmiskaupasta osattomien tiedonpuute. Katsojaa herätellään tiedostamaan maailmanlaajuinen, julma rikollisuus, joka ulottuu kotikortteleihimme ja ostoskoreihimme asti.

Liput 5 € (käteisellä ovelta).

Loputtoman verrassa

Mukula, 5 v.: Loputtoman verran on enemmän kuin miljoona. Siinä on kaikki numerot loputtoman verrassa.

En kestä ettei kestä 5

Ostettiin muksulle, 11 v. tällaiset housut.  Ne löydettiin Polarn O. Pyret kaupasta Jyväskylästä. (Valmistusmaa on Kiina.) Hinta oli mielestäni kyllä korkea, mutta suostuin ne ostamaan, sillä Polarn O. Pyretiltä on joskus joku vaate ostettu ja ne ovat olleet kestäviä.

Jospa tästä saataisiin hyvät housut varhaisnuorellemme.

Housut olivat toista päivää käytössä ja muksu saapui koulusta kotiin repeytyneen housunpolven kanssa. Oli kompastunut. No okei, sellaista sattuu. Mutta kumman pitkä repeytymä siitä kuitenkin tuli, melkein saumasta saumaan.

Housut laitettiin odottamaan korjausta. Se venyi, mutta lopulta saatiin sekin tehtyä. Muksu oli iloinen, hän oli kaivannut housuja kovasti.

Housut eivät ollet montaakaan päivää käytössä kun mukula näytti miten ne olivat ratkenneet takapuolesta tosi pahasti ja vielä kahdesta eri paikasta.

Housut olivat jääneet johonkin kiinni ja ratkenneet. No okei, sellaista sattuu. Mutta jotain vikaa on kankaassa kun on noin repeämisherkkä. Saman tien repeää pitkät matkat ja muualtakin kuin kohdasta, josta jäi kiinni.

Polarn O. Pyretin sivuilla sanotaan näin:    

"HALUAMME TEHDÄ MAAILMAN PARHAITA LASTENVAATTEITA
Tuotekonseptimme on pysynyt samanlaisena ensimmäisestä raidallisesta t-paidastamme lähtien: lapset tarvitsevat vaatteita, joissa heidän on hyvä leikkiä. Vaatteita, joissa lapset saavat olla lapsia. Meillä Polarn O. Pyretillä tämä tarkoittaa hyvännäköisiä ja hyvin suunniteltuja vaatteita. Vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja kulutusta, ja säilyvät hyvänä lapselta toiselle. Ympäristöystävällisyys ja sosiaalinen vastuu ovat meille tärkeitä asioita, sillä usein se mikä on hyväksi lapsille, on hyväksi myös aikuisille."

Näiden housujen suhteen tavoitteet eivät ole täyttyneet:
-näissä ei ollut hyvä leikkiä
-lapsi ei voi olla lapsi jos pitää koko ajan pelätä, että housut ratkeavat
-housut eivät kestäneet käyttöä eivätkä säilyneet hyvänä toiselle lapselle
-ympäristöystävällisyys ei toteutunut
-aikuisellekaan nämä eivät olleet hyväksi: taas tarttee kirjoittaa blogiin huonolaatuisista lastenvaatteista rahankulusta puhuttamattakaan

Näitä housuja käytettiin kahdeksan päivää. Hinnaksi tulee lähes 5 €/päivä. Nyt ne ovat niin pahasti rikkoutuneet ettei kannata enää korjata. Kaatopaikalla housut kestävät silti vielä vuosikymmeniä. Mikäköhän sen hinnaksi mahtaa tulla?

Pastorin blogissa huokaillaan taas.

Ihanampi ku Jeesus

Mukula, 5 v. suukottelee äitiä oikein perusteellisesti nukkumaan mentäessä.

Mukula: Äiti on ihanampi ku Jeesus.
Äiti: Toi on paras kohteliaisuus minkä oon koskaan saanut.

En kestä ettei kestä 4

Meidän perheen puheissa "Prisma-laatu" ei ole positiivinen ilmaisu. Sieltä ostettu matkalaukku hajosi nopeasti kuten on ollut tapana tehdä sieltä ostetuilta lasten talvisaappailta. Edes yhtä talvea ei talvisaappailla ole ollut tapana kestää.

Joulukuussa muksu, 10 v. sai tällä kertaa laadukkaat talvisaappaat Intersportista. Merkki on Adidas. Olimme tyytyväisiä: vaikuttaa hyvältä, mukavalta ja kestävältä.

Jo helmikuussa oli saumoja ratkennut. Ja jostain muuta kohtaa tulee täytteitä ulos.

Adidaksen talvisaappaat kestivät vähän yli kaksi kuukautta. All in for the title, luki niiden nettisivulla.

Syvä huokaus.

En kestä ettei kestä 3

Mukulalle on ostettu laadukkaita lasteenvaatteita myyvästä liikkeestä hauskannäköiset sukkahousut. Ne ovat miellyttävää materiaalia ja tuntuvat hyvältä. Koko 110/116. Merkki  on tanskalainen molo-kids. Tuote on tehty Etelä-Koreassa.

Sukkahousuja ei ollut vielä käytetty pitkään kun lapsi alkoi valittaa että ne tippuvat koko ajan polviin asti. Kas kummaa, niin todellakin oli asian laita. Yläresori oli levahtanut eikä enää pidä sukkahousuja paikallaan.

Mä kun olin jotenkin käsityksessä että nää olis sellaset laadukkaammat sukkahousut. Olin väärässä.

Huokaus.

EDIT: Vein sukkahousut kauppaan, josta ne oli ostettu. Antoivat uudet tilalle. Hyvää palvelua Kimperissä.