Pyöreän pöydän pyöreät

Mukula, 3 v., muksu 9 v., äiti, iskä, mumski ja tuffa istuvat pöydän ääressä iltapalalla.

Mukula: Pyöreä, pyöreä, tää on pyöreä.
Äiti: Niin, pöytä on pyöreä.
Mukula: Me ollaan kaikki pyöreitä!

Sairaalan rakentamisella yllättäviä vaikutuksia

Olen aivan ällikällä lyöty. Eipä olisi voinut uskoa mihin kaikkeen yhden pienen sairaalan rakentaminen voi vaikuttaa.

Tässä vaiheessa ehdin vain todeta: KYLLÄ KANNATTI.

Tulemme kuulemaan Ghana-juhlassa mielenkiintoisia juttuja!

"Lievää" painostusta

Perhe maistelee mukulan, 3 v. ja mumskin leipomia pullia.

Äiti: Mukula taisi pakottaa mumskin tänään leipomaan. Tai painostaa.
Mukula: Ja leikkimään! Ja tekemään vispipuuroa!

Myrkkyä pojille

Mukula, 3 v. näkee kun äiti ottaa jääkaapista energiajuoman ja tulee työhuoneeseen ottamaan selvää mitä äidillä on.

Mukula: Mitä se on?
Äiti: Se on juomaa, joka pitää hereillä. Äitiä väsyttää, mutta on paljon töitä. Tämä ei ole lasten juoma, vaan aikuisten juoma.
Mukula: Miksi se ei ole lasten juoma?
Äiti: Se on myrkyllistä.
Mukula: Se on poikien juoma, ei tyttöjen! Pojille, ei tytöille!

Terveys ON tullut kylään

Miten jännittäviä ja innostavia kertomuksia kuulenkaan Namongista, Ghanasta. Terveysasema/sairaala toimii jo ja vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä.

Juhlimme projektin valmistumista 1.10. 2011 Jyväskylän adventtikirkossa. Kunniavieraamme Kwabena Boakye Yiadom, tuttavallisesti Koby, on jo saapunut Suomeen.

Juhlassa näemme kuvia ja videota, kuulemme kertomuksia, kiitämme ja iloitsemme tästä ihmeestä, kerromme kokemuksia sekä tietysti syömme hyvin. Tervetuloa mukaan!

Näin meidän kesken en malta olla paljastamatta kansainvälis-, afrikkalais-, suomalaismenua jo etukäteen:
Intialainen linssi-kasvispata
Kookosriisi
Vihersalaatti ja marinoitu kaali
Fufu, chilikastike
Palava-akatuamuhennos
Sombe-muhennos
Puolukkakiisseli ja kermavaahto

Nam, toivottavasti pastorikin kerkiää syödä!

Siivilöitä ja suuteja

Mukula, 3 v. haluaa maalata. Äiti laittaa vesivärit esille ja ottaa useamman sudin pöydälle.

Mukula: Siivilä! Siinä on jo siivilä!
Äiti: Se on suti.
Mukula (vähän myöhemmin): Miks nää on suuteja?

Rakas mumski

Mumski on tulossa.

Mukula, 3 v.: Onko mumski meillä koko yön? Mä en tykkää että mumski lähtee pois.

Jippii, uusi kuluttaja on syntynyt!

Downshifting on viehätävä, kiinnostava ja maailman hyvinvoinnin kannalta tarpeellinen elämäntapa. Luen mielelläni downshifting-blogeja, esim. Pientä elämää etsimässä. Uutta se ei tietenkään sinänsä ole, mutta tarpeellista vastareaktiota nykyiselle elämänmenolle.

Jo Raamatustakin löytyy downshifting-ajattelua. "Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä," ymmärtää Paavali.

Hän jatkaa aika nasevalla analyysillä ihmisten tuhon syistä. "Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten ihmisten järjettömien ja vanhingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon." (1 Tim. 6:8,9) Näinhän se on, järjettömät halut kuten vaikka halu saada aina lisää johtaa kertakäyttökulttuuriin ja se taas johtaa monenlaiseen tuhoon.

Eve Mantu radio-ohjelmassaan Leluja on liikaa juttelee Roskisnallen kanssa. Sieltä jäi merkittävä ajatus mieleen: Ei voi elää vain haluamisen maailmassa.

Entä pitäisikö nykyään lapsen syntyessa julistaa riemullisesti: Uusi kuluttaja on syntynyt!

Ei oman vuoron odottelua

Sarahilla on hyvä neuvo tälle viikolle:

Kuunteleminen ei ole oman vuoron odottelua.

Kiitollisuusopissa

Äiti: Pidetäänpä iltarukous.
Mukula, 3 v.: Kerhosta, hommista ja kirkosta. Tauluista ja pöydästä.
Äiti: Kiitos kerhosta, hommista, kirkosta, tauluista ja pöydästä. Amen.

Mukulamme on hyvä kiitollisuusopettaja.

No niin näkyy olevan

Mukula, 3 v. näyttää äidille piirustustaan.

Äiti: Mikä se on?
Mukula: Laksakkalapäivi

Perjantain perhehartaus

Muksu, 9 v. on yökylässä joten muu perhe viettää keskenään perjantai-iltana sapatin alkua. Mukula, 3 v. ohjeistaa.

Mukula: Mukula tekee jäätelötötteröö, äiti lukettaa, iskä tekee temppuja.

Tärkeää mukulasanastoa 169

Lulettia = jugurttia

Herkullista ja vaaratonta

Äiti tarjoaa mukulalle, 3 v. tuoreen herkkusienen viipaleita. Ne maistuvat oikein hyvin.

Mukula: Mitä siemeniä nää on?

Myöhemmin hän vielä toteaa: Näistä siemenistä ei kuole.

Äitiään viisaampi 4

Mukula, 3 v. rakastaa vielä tuttia. Pärjää kyllä ilman, mutta vaan tykkää siitä. Tutti on ollut vain yökäytössä. Yhteen aikaan niitä oli sängyssä kolme, sitten vähennettiin kahteen, nyt on enää yksi. Mielessä on ollut että pitäisi lopettaa se viimeinenkin, mutta jotenkin ei ole malttanut. Toinen kun nauttii siitä niin. Eikä äiti ole saanut aikaiseksi.

Mutta nyt muksu, 9 v. on ryhtynyt oma-aloitteisesti toimeen. Hän on luvannut mukulalle tikkarin, jos mukula ei syö tuttia viikkoon.

Äidin tullessa jumpasta ei tyttöjä näkynyt missään. Jonkin ajan päästä tulivat kotiin. Kävimme R-kiskalla ostamassa mukulan tikkarin, selitti muksu.

Siis sen tikkarin, jonka mukula saa kun on ollut viikon ilman tuttiaan.

Salaista

Mukula, 3 : Äiti on hassu, isä on hassu.
Äiti: Onko muksu hassu?
Mukula: Ei oo.
Äiti: Onko mukula hassu?
Mukula: Ei oo.
Äiti: Mitä tarkoittaa hassu? Onko se hyvä asia? Onko se paha asia?
Mukula: En mä kerro.
Muksu, 9 v.: Se on en mä kerro äidille -asia!

Ei niin

Muksu, 9 v. katsoo lastenelokuvaa.

Muksu: Äiti, tossa elokuvassa on tyhmä pappi. Se yrittää kostaa. Eihän pappien pitäisi kostaa, nehän on... pappeja.

Pisteitä ropisee

Äiti sai muumielokuvan toimimaan iskän uudessa tietokoneessa.

Mukula, 3 v. : Jes! Äiti sai pisteen!

Jospa joskus äitipäivä

Mukula, 3 v. nukkumaan mennessä: Äiti lukee.
Äiti: Iskä lukee tänä iltana.
Mukula [toiveikkaan iloisena]: Joskus on äitipäivä!

Jeps. Viime aikoina mukulan esittäessä pyynnön lukea on tullut liian usein sanottua että myöhemmin tai että iskä lukee.

Sapatin afrikkalaiset juuret

Valmistelen saarnaa, jonka aihe on "Sapatin afrikkalaiset juuret". Mielenkiintoista.

La 10.9. 2011 klo 11 Jyväskylän adventtikirkossa

Ammen

Mukula, 3 v. haluaa nykyään pitää usein itse ruokarukouksen.

Mukula: Siunaa ruokamme. Ammen.

En koskaan tänään

Mukula on useana iltana pyytänyt kananmunaa iltapalaksi. Tänään äiti sitten niitä keitti.

Mukula: Mä en oo koskaan syöny kananmunaa.
Äiti: Koskaan?
Mukula: Joskus oon syöny, muttei koskaan tänään.

Sitä onnellisempi

Suomen Kuvalehdessä (SK 35 2.9. 2011) Risto Lindstedt kertoo mesenaatti Kauko Sorjosesta, joka säätiönsä kautta antaa "tukea kulttuurille, taiteille ja koulutukselle." Myytyään menestyvän yrityksensä, hän ei kokenut mielekkääksi nostaa osinkoja itselleen, joten hän perusti säätiön. Ja suomalainen kulttuurielämä on monipuolisempi ja parempi: Kuokkalan kartano, Wivi Lönn, Lapin musiikkiopisto, Reidar Särestöniemi, Kalervo Palsa, Taidekeskus Järvilinna, Mäntän Honkahovi jne.

Metsätöissä 14-vuotiaana aloittanut nykyään rikas liikemies Sorjonen kertoo: "Mitä enemmän tuin, sitä onnellisempi olin, ja mitä enemmän annoin, sitä enemmän tuli voittoa."

Luulenpa, että Sorjosen kokemuksesta voimme ottaa opiksi mekin, jotka emme ole rikkaita. Ei tarvitse olla taidemesenaatti voidakseen kokea antamisen iloa ja muuttaakseen maailmaa paremmaksi.

Pienistä puroista tulee iso joki. Tavallisten ihmisten pienistä lahjoista ja uurastuksesta voi vaikka syntyä terveysasema ja sairaala Namongiin Ghanaan, jossa nykyään hoidetaan n. 120 potilasta päivässä. Tuntuu äärettömän hyvältä, että on saanut olla mukana tällaisessa. Eikä antaminen ole ollut mitenkään pois omasta, päinvastoin.

Yksi onnellisuuden salaisuuksista: anteliaisuus ja toisten auttaminen.

SivistysWC

Kotimme vessa on pieni, mutta sivistävä.

Pöntöllä istuskellessaan on voinut opetella twin-kielen perussanastoa vessan ovesta. Tai Suomen kaloja, pihapiirin lintuja ja Pohjois-Amerikan intiaanien alkuperäisiä asuma-alueita. Sivuseinällä on Afrikan kartta ja raamatunjakeita. Merieläinjuliste on tippunut pois.

Vessan taide-elämyksestä on vastannut Reidar Särestöniemen Afrikkalainen omakuva (1972) vuotemme Afrikka-teemaan sopien.

Ennen Ghanan-matkaa tuntui siltä, että täytyisi opetella twin-kielestä perustervehdyksiä ja sanoja, jotta saisi kahden viikon reissusta enemmän irti. Niinpä perussanasto kiinnitettiin vessan oveen, siellä sitä tuli tutkailtua useamman kerran päivässä. Ja olihan siitä iloa matkalla. Vieläkin osaan laskea kymmeneen twiksi!

Tosin pienen pieni twin taitoni oli osoittautua olemattomaksi seurakuntamme kansainvälisessä päivässä elokuussa. En ollut huomannut, että mukana oli myös ghanalainen ennen kuin kansainvälisessä konsertissa ghanalainen mies nousi eteen laulamaan. Koko lauluesityksen ajan yritin epätoivoisesti miettiä jotain twin-kielistä sanaa mieleeni, mutten saanut kiinni yhdestäkään! Yli kymmentä kieltä olin päivän aikana jo puhunut (useimpia vain pari sanaa) ja tulkannut suuntaan ja toiseen ja twi oli täysin kadoksissa. Mikä riemu kun laulun päättyessä yht'äkkiä mieleeni pompahti edes yksi sana medase (=kiitos) ja sain kiittää häntä omalla kielellä.

Tosin twi ei sinänsä ollut hänen oma kielensä, vaan jokin muu Akan-kieli (joihon myös twi kuuluu). Siellä päin Ghanaa, jossa me olimme (Ashanti), twi lausutaan suurinpiirtein "tchii", mutta tämä mies lausui se "phii". Voi tuota kielten paljoutta.

Mutta takaisin sivistysvessaamme. Twin kielen laput olivat pahasti repeytyneet ja otimme ne pois. Mukula, 9 v. kauhistui: "Älä ota pois! Mä haluun vielä oppia lisää twiitä."

Korvaukseksi sivistysrepertuaariimme lisättiin ruokasienet, luonnonmarjat, päiväperhoset ja isoiäidin perennat. Saa nähdä mitä niistä jää mieleen. Pihapiirin linnuista olen opetellut lintujen ruotsinkielisiä nimiä ja ne jo sujuvat kohtuullisesti. Nyt olen tosin huomannut, että en tunnista lintuja näon perusteella. Voin tuijottaa linnun kuvaa ja miettiä pääni puhki mikä se olisi ja sitten luen että se onkin vaikka mustarastas. Auts.

Minulle lintu on lintu ja kala on kala ja sen monimaisempi määrittely on jo ammattilaisten puuhaa. Mutta ehkäpä olisi terveellistä aivojumppaa opetella tunnistamaan lintuja myös visuaalisesti eikä vain tietää mitä niitten nimet ovat ruotsiksi? Voisi vaikka syntyä ihan uusia polkuja aivoihin.

Mustarastas on muuten ruotsiksi koltrast.

Vihdoin

Mukula, 3 v. on iloinen, että isä on tullut kotiin.

Mukula: Mä meen kohta iskän kanssa roskikseen. Isiiii, isiiii, isiiii, isiiii, isiiii!