Tulevaisuutesi tarina 4/5

[Varoitus: tämä on neljäs osa syksyllä pitämästäni saarnasta.]

Eräs nelikymppinen mies tuli sielunhoitajan puheille lääkärin määräyksestä. Hänellä oli sydänvaivoja, mutta niihin ei ollut löytynyt mitään fysiologista syytä. Hän oli ollut useita kuukausia hyvin masentunut. Silloin tällöin oli paniikkikohtauksia ja ahdistusta, oli vaikea hengittää ja tarve "paeta." He keskustelivat menneistä ja nykyisistä eikä löytynyt mitään erityistä syytä masennukselle ja ahdistukselle. Sitten sielunhoitaja pyysi häntä kertomaan tulevaisuudestaan. Mies ihmetteli kysymystä. Sielunhoitaja selitti: miltä elämäsi näyttää tulevaisuudessa? Mihin olet menossa? Millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuudesta?

Mies oli pitkään hiljaa, naurahti sitten ironisesti ja sanoi: Huomisia ei ole enää paljon jäljellä...
Sielunhoitaja: Kerro, mitä tarkoitat.
Mies: Ei ole mitään.
Sielunhoitaja: Kerro minulle tästä ei mistään.
Mies, vastahakoisesti: Ei tässä ole paljo kertomista. Ei minulla ole paljon tulevaisuutta mitä odottaa.
Sielunhoitaja: Mitä tarkoitat?
Mies: Isoisäni kuoli sydänkohtaukseen kun hän oli 42. Isälläni oli sydänkohtaus kun hän oli 41 ja hän kuoli 9 kk kuluttua. Minä täytin 4 kuukautta sitten.
Sielunhoitaja: Miten tämä vaikuttaa sinun tulevaisuuteesi?
Mies, alistuneesti, mutta vihaisesti: Olen tiennyt kaiken aikaa että minunkin sydämeni pettää aivan niin kuin heidän.
Sielunhoitaja: Ja?
Mies: ... minä kuolen enkä näe enää lapsiani.
Sielunhoitaja: Milloin?
Mies: Nelikymppisenä, ihan pian.

Tämä mies oli toivoton, ahdistunut ja masentunut koska hänen tulevaisuuden tarinaansa kuului että hän kuolisi täytettyään 40 eikä enää näkisi lapsiaan. Käsitys tulevaisuudesta vaikutti nykyhetkeen voimakkaasti.

Sielunhoitaja: Sinä siis uskot että koska isoisäsi kuoli sydänkohtaukseen 42-vuotiaana ja isäsi 41-vuotiaana, niin sinäkin kuolet samasta syystä parin vuoden sisällä?
Mies: Enpä ole ennen sanonut sitä noin ääneen, mutta kyllä, olet oikeassa.
Sielunhoitaja: Miksi olet tullut siihen johtopäätökseen että sinä kuolet samalla tavalla kuin he?
Mies: Olen ihan samanlainen kuin he. Isoäiti sanoo että olen ihan kuin isoisäni. Olen ihan samannäköinenkin kuin isäni. Olen seuraava mies jonossa.

Mies oletti olevansa geneettinen kopio isoisästään ja isästään, mutta oli hänellä muitakin sukulaisia. Isän äiti oli elänyt 87-vuotiaaksi, isoisän sisko ja veli myös 80-kymppisiksi. Isän veljet ja sisko elivät edelleen ja voivat hyvin. Hänen äitinsä puolelta kukaan ei ollut kuollut sydänvaivoihin. Äidin vanhemmat elivät 70-kymppisiksi ja äiti voi hyvin nyt 63-vuotiaana. Miehen elintavat olivat myös erilaiset kuin isoisän ja isän olivat olleet, joten sydänkohtauksen riski oli vähäisempi.

Mies oli valinnut omaan tulevaisuuden tarinaansa vain isoisän ja isän ja rakensi juonen heidän kohtalonsa varaan. Teini-ikäisenä hän oli sattumalta kuullut isoäitinsä sanovan miten hän oli aivan samanlainen kuin isoisänsä ja isänsä ja miten hän toivoi ettei hänellä olisi myös heidän huonoa sydäntään. Niinpä hän oli päätellyt olevansa aivan kuin he. Tämä teki hänen tulevaisuuden tarinastaan pelkoa, masennusta ja ahdistusta aiheuttavan.

Kun hän tiedosti millainen hänen tulevaisuuden tarinansa oli ja kun sitä korjattiin, palasi toivo ja ilo hänen elämäänsä. Häntä ei ollut tuomittu kuolemaan nuorena. Hänellä olisi mahdollisuus elää pitkään ja saada olla osa lastensa elämää.

Käsitys tulevaisuudesta vaikuttaa henkiseen ja hengelliseen terveyteesi tällä hetkellä. Millainen on tulevaisuutesi tarina? Saako se sinussa aikaan ahdistusta ja epätoivoa vaiko toivoa? Taistelu toivon ja epätoivon välillä käydään tulevaisuuden kertomuksissamme. Jos janan toisessa päässä on toivo ja toisessa epätoivo, missä kohdassa janaa sinä olet?