[Varoitus: tämä on osa 3 syksyllä pitämästäni saarnasta.]
Ihmisellä on kyky kuvitella tulevaa. Päivä, joka tapahtuu nykyhetkessä, preesens-aikamuodossa saattaa kulua pitkälti tulevaisuuden suunnittelussa. Tulevaisuus on jo läsnä toiveissasi, peloissasi ja suunnitelmissasi. Tulevaisuus on oleellinen osa nykyisyyttäsi.
Mietipä kuinka paljon aikaa ja energiaa käytät tulevaisuuden suunnitteluun? Sitten kun... Suunnitteletko matkaa? Pohditko miten hoidat vanhempasi kun he eivät enää voi asua kotonaan? Puhutko paljon suosikkijoukkueesi tai suomalaisten urheilijoiden tulevaisuudesta: pelaajasiirroista, play offseista, uusista valmentajista, tulevaisuuden mahdollisuuksista? Pohditko lukioon tai ammattikouluun menoa? Mitä aiot opiskella? Voi kunpa saisin hyvän työpaikan. Mistä löytää asunto? Miten yritykseni pärjää? Ehkäpä mietit taloudellista tulevaisuuttasi: opintotukea, palkkaa, säästöjä, lainoja, sijoituksia, eläkkeitä? Mitä muuten aiot tehdä eläkkeellä? Entä pohditko paljon millaiset suhteet sinulla tulee olemaan lapsiisi, vanhempiisi, puolisoosi, perheeseesi?
Yllättävän paljon nykyhetkeä kuluu tulevaisuudessa. Kolmivuotiaammekin vietti ison osan eilistä päivää tulevaisuuden suunnittelussa: mitä tehdään kun Jussi tulee leikkimään? Leikitään formuloita, minä leikin näillä leluilla, Jussi noilla, sitten leikitään vuorotellen... Tulevaisuus oli vahvasti läsnä.
Se, millainen tulevaisuutesi tarina on ohjaa sinua nykyisessä ja tulevassa. Se kertoo sinulle miksi olet olemassa. Toivon juuret ovat menneisyydessä, se saa energiaa tulevaisuudesta ja sitä eletään nykyisyydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti