Kuinka monella teistä on kalenteri? Kello? Herätyskello? Kirjoitatteko kalenteriin mitä kulloinkin tapahtuu? Tarvitsemme kaikkia näitä muistuttamaan meitä tulevasta. Aika menee eteenpäin, huomaamme päivien ja öiden etenemisen, vuodenaikojen kierron, vanhenemisen kulun. Ihmiselle on tyypillistä tietoisuus ajasta: on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Olemme ajallisia ihmisiä.
Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki läsnä elämässämme juuri tällä hetkellä. Muistimme ja alitajuntamme kautta tuomme menneisyyden nykyisyyteen. Se vaikuttaa siihen mitä koemme ja teemme nyt. Toivon ja mielikuvituksen kautta tuomme myös tulevaisuuden tähän hetkeen.
Aika on tapa organisoida tapahtumia ja asioita kokonaisuuksiksi, kertomuksiksi. Aika sekä hallitsee että vapauttaa meidät: olemme ajan hallitsemia emmekä voi estää sen kulumista, mutta aika myös vapauttaa, se antaa meille tulevaisuuden ja uudet mahdollisuudet.
Kertomushan vie eteenpäin. Haluamme tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Kertomuksessa on siis mukana tulevaisuus mitä odotetaan. Sinunkin omaelämänkerrassasi, kertomuksessasi on mukana tulevaisuus. Mietit tulevaisuutta ja kuvittelet millainen se on. Sinun elämänkertasi on siis menossa jonnekin. Jos tarinasi juoneen kuuluu että sinulla on mahdollisuuksia, että saavutat jotain mitä haluat, vahvistaa tarinasi toivoa elämässäsi. Jos juoni ennustaa että mikään hyvä ei ole mahdollista, seuraa siitä epätoivoa jo nyt.
Filosofi Kierkegaard puhui "aidosta ihmisestä," joka hänen näkemyksensä mukaan on realistinen menneisyyden ja niiden asioiden suhteen, joita ei voi muuttaa, odottavainen tulevaisuuden suhteen ja aktiivisesti läsnä tässä hetkessä ja täten toiveikas ihminen.
Kristiinankaupungin raatihuoneen kello auttaa hahmottamaan tulevaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti