Neljän päivän ikäisenäkin muksu on ollut ihminen jo pitempäänMielenkiintoista keskustelua ihmisarvosta ja abortista Metacandiumissa.
Mielestäni ei voida sanoa missä vaiheessa sikiö saa ihmisarvon ja milloin sitä ei vielä ole. Kyllä kyse on ihmisestä, vaikka hän vielä elääkin toisen ihmisen sisässä. Tottakai sikiö kokee kipua ja kauhua aborttia tehtäessä, niinhän mekin tuntisimme jos meitä yritettäisiin tappaa. Olen jostain lukenut että kolmen kuukauden iästä lähtien sikiö tuntee äitinsä tunteita. Tupakoivien äitien sikiöt osoittivat pelon ja ahdistuksen merkkejä jo silloin kun äiti ajatteli menevänsä röökille. Kun äiti tupakoi, tuntuu sikiöstä siltä kuin hän tukehtuisi. Siispä jo ajatus tupakoinnista pelotti heitä! Sikiö tunnistaa äidin ja isän äänet, reagoi musiikkiin, tottuu makuihin, perusturvallisuuden luominen alkaa jo sikiövaiheessa. Ei ihmisestä tule ihmistä vasta syntyessään. Hän on persoona jo sitä ennen.
Siis - kyllä, abortti on murha.
Silti elän mieluummin maassa missä abortti on laillinen. Abortin tekeminen laittomaksi johtaa uusiin, ikäviin ongelmiin. Suo siellä, vetelä täällä. En kannata aborttia, mutta olen valmis puolustamaan mahdollisuutta siihen. Ihmiselämän alku on hyvin riskialtista ja hänet on asetettu aikuisen valtaan, joka voi tehdä hänelle monenlaista pahaa ennen ja jälkeen syntymän. Niin vain asiat ovat. Abortin vastustaminen ei tapahdu lainsäädännön kautta, vaan muilla keinoin.
Kuten elämä, ei aborttikaan ole aina mustavalkoinen asia. Ei tule väheksyä inhimillisiä tragedioita, jotka liittyvät moniin aborttiratkaisuihin, ennen ja jälkeen. Abortin vastustaminen ei parhaiten tapahdu myöskään tuomitsemalla siihen päätyviä ihmisiä. Enemmän tukea, tietoa ja aitoja vaihtoehtoja. Rakkautta tarvitsevat sekä abortin valitsijat kuin muihin ratkaisuihin päätyvät.
1980-luvulla Sangkhlassa, Thaimaassa sijaitsevaan pakolaisleiriin saapui paljon vietnamilaisia pakolaisia. He saapuivat Thaimaaseen veneillä, joihin thaimaalaiset kalastajat usein hyökkäsivät ja raiskasivat vietnamilaisia naisia hyvin väkivaltaisesti ja moneen otteeseen. Sangkhlaan saapuvista vietnamilaisista naisista useiden huomattiin olevan raskaana ja sairastavan sukupuolitauteja. Leirin katoliset lääkärit kieltäytyivät tekemästä abortteja. Adventistilääkäreiltä sitä pyydettiin myös ja asiaa harkittuaan he suostuivat.
Käsittääkseni nämä lääkärit osoittivat varsin tyypillistä adventistien suhtautumista aborttiin: siihen suhtauduttiin vakavasti ja kielteisesti, mutta asiaa täytyi harkita tilanteen mukaan ja ihmiselle annettua vapautta kunnioittaen. Tällaista ajattelutapaa minäkin kannatan.
Aina kun hedelmällisessä iässä olevat mies ja nainen harrastavat seksiä, voi siitä olla seurauksena uusi ihminen. Tämä on hyvä pitää mielessä, ettei joudu tilanteeseen jossa päätyy harkitsemaan murhaa.
5 kommenttia:
Tämä oli hyvä, käytännön läheinen lähestyminen aborttiin. Ei ehdoton ei, ei ehdoton kyllä. Olen pitkälti samoilla linjoilla. Vastuu - vapaus kulkevat käsi kädessä. Vapaus lisää vastuuta ja vastuuta ei saada luotua pakolla.
"Murha" -sana on kyllä se, johon minä joudun takertumaan. En ole aivan varma, onko noin vahva sana oikeutettu, jos kuitenkin myöhemmin samassa tekstissä abortti hyväksytään joissain harvoissa tilanteissa. Yhdistän kuitenkin sanan "murha" sellaiseen, jonka teko ei ole yhdellekkään oikeutettu. Murha on siis sanana sellainen, joka luo selkeästi hyvinkin vahvoja mielikuvia ja tunteita. Ne sitten tulkitaan hieman eri tavalla.
Asettaisin itsekin jonkinlaisen ihmisarvorajan suunnilleen kolmannen raskauskuukauden kohdalle. Luontokin hoitaa 80% keskenmenoista tänä aikana. Selväähän on, että solumöykky ei ole vielä tunteva ihminen. Mutta sillä on ihmiseksi tulemisen potentiaali. Tämän potentiaalin tuhoaminen ei vielä ole murha. Jossakin mediakeskustelussa joku oli tiuskaissut, että minun spermallanikin on potentiaali kehittyä ihmiseksi suotuisissa olosuhteissa.
Kaksi viimeistä tremesteriä ovat taas sikiön kehityksen nopeaa aikaa, ja kaikki elinjärjestelmät alkavat saada valmiin muotonsa jo sen alkupuolella. Myös aivot, hermosto ja sen myötä tunteminen.
Murha ja harkittu murha ovat lakitermejä joita on vaikeahko soveltaa aborttikeskustelussa. Onko murhaaja aborttiin päätynyt vai sen suorittaja, vaiko molemmat yhdessä rikoskumppaneita? Murha on murha, vaikka sille olisi kuinka hyvä syy - niinhän se on täällä kohdun ulkopuolellakin. Onko siis suorittava lääkäri täydessä valinnanvapaudessaan yhtä iso syyllinen kuin toimeksiantaja? Näillä (laki)termeillä mennään eettisesti todella vaikeille vesille, joten on parempi luoda uusi käsitteistö syntymättömän kohdalle.
Laillisen abortin mahdollisuus vähentää kyllä viimekädessä kärsimystä, sillä laittomien aborttien infektiot ja epäonnistumiset aiheuttavat lisätuskaa sekä sikiölle että äidille. Siksi sitä ei tule poistaa. Tärkeämpi rooli on juurikin a) sukupuolikäyttäytymisen valistamisessa (ehkäisy on keksitty), b) aborttia harkitsevien tuki, c) abortin suorittaminen mahdollisimman aikaisin, ennen kuin sikiö vielä tuntee mitään. Nykyinen käytäntö on, että keskeytys pyritään tekemään ennen 12 rvko:a ja erikoistapauksissa viimeistään ennen 20 rvko:a.
Tulipa hassu lapsus: eli laillista aborttia ei pidä poistaa. En viitannut lisäkärsimykseen :)
Kommentteja Ah:lle ja Temelle löytyy omasta postauksestaan "keskustelua." Pitemmät sepustukset on helpompi laittaa omaksi jutukseen.
Medisiinari: Tuot tärkeitä seikkoja esille, iso kiitos! Olen aivan samaa mieltä siitä miten abortin suhteen tulee toimia (sukupuolikäyttäytyminen, tuki ja kun abortti tehdään, niin mahdollisimman aikaisin.)
En puhu murhasta millään muotoa lakiterminä, eikä lääkäreitä voi ajatella "murhaajina", ainakaan niin kauan kun abortti on vapaaehtoinen... ;-) Olen kyllä sitä mieltä että lääkärillä tulee olla oikeus tekemättä abortteja, heitä ei saa siihen pakottaa. Kunnioitan esimerkkinä käyttämieni katolisten lääkärien vakaumusta ja heidän oikeuttaan toimia sen mukaan, en heitä siitä tuomitse.
Laillisen abortin puute olisi vaarallista, mutta toisen pään vaara on aborttiin suhtautuminen kevyesti ja sen tekemiseen "kannustaminen".Silloin on hyvä pohtia sitä puolta että kyseessä on puolustuskyvytön ihmiselämä ja sen päättäminen. Adoptiovaihtoehto on tärkeä. Lapsen lahjoittaminen sitä jo kauan odottaneille on suuri lahja, niin vanhemmille kuin lapsellekin.
Lähetä kommentti