6.2.15

Anteeksiannetun olo on parempi

Mukula, 6 v.: Äiti, mun mielessä pyörii yks asia.
Äiti: No mikä sun mielessä pyörii?
Mukula: Kun neljävuotiaana kaupassa otin salaa karkin. Autossa näytin sen isälle. Isä kävi maksamassa sen.
Äiti: Onko sulla asiasta huono omatunto?
Mukula: On.
Äiti: Tiiätkö mitä tehdään sillon kun on huono omatunto?
Mukula: ?
Äiti: Pyydetään anteeksi. Kaupan kansssa asia on kunnossa, koska iskä kävi maksamassa sen. Nyt voit vielä antaa asian Jeesukselle ja sanoa anteeksi.
Mukula: Anteeksi.
Äiti rukoilee ja kiittää siitä, että mukula voi uskoa syntinsa anteeksiannetuksi.
Äiti: No niin, nyt asia on kunnossa.
Mukula: Tuntuukin paremmalta! [Mukula juoksee pois]

Syyllisyyden tunne on aivan loistava tunne ja tarpeellinen myös. Mutta - ja tämä on tärkeä mutta - meitä ei ole tarkoitettu tuntemaan syyllisyyttä pitkään. Asiat kannattaa hoitaa kuntoon ja ottaa vastaan anteeksianto. Silloin tuntuukin paremmalta.

2 kommenttia:

Rotvallin reunamilla kirjoitti...

Aivan. Syyllinen sydän voi olla äärimmäisen kova sydän. Jos asialle ei tee mitään.

Ansku kirjoitti...


Pysykäämme sydämeltämme pehmeinä