19.8.14

Totuus kuolee ensimmäisenä, Ukrainassakin

Seurakuntayhteys on sitten hieno ja avartava juttu.

Viime sapattina jumalanpalveluksessa oli mukana ukrainalainen, joka kertoi kuulumisia Ukrainasta. Henkilökohtaisissa keskusteluissa oli mahdollista kysellä lisää.

Millaista on seurakunnan elämä sotatilanteessa? Vaikeaa.

Kun toisen maailmansodan aikana eläneet ovat kertoneet seurakunnan elämästä silloin, ovat nuoremmat polvet olleet kuuntelematta sen tarkemmin. Nyt he ovat itse siinä tilanteessa.

Niin perheissä, seurakunnissa kuin muissakin yhteisöissä toiset ihmiset uskovat yhtä puoluetta, toiset toista. Toiset kannattavat Venäjää, toiset Ukrainaa. Mutta seurakunnassa ei ole riitaa poliittisesta tilanteesta.

Siitä olemme todella yllättyneitä, ihmetteli ukrainalainen vieraamme.

Sotatilanteessa vähemmistöjen asema ei ole kovin vakaa. Välillä protestanttisiin seurakuntiin suhtaudutaan ystävällisesti, mutta helposti ne vedetään syntipukeiksi ongelmille. Yht'äkkiä ääni kellossa voi olla aivan toinen ja ympäristö muuttuu vihamieliseksi.

Vieraamme kertoi myös innostavista seurakunnan projekteista, joita on toteutettu tai ovat suunnittelussa. Nyt ne ovat pysähdyksissä.

Kiovan vallankumouksessa vierastamme häiritsi sn vahvasti uskonnollinen sävy. Ensin rukoiltiin hartaasti "kuin ehtoollisella" ja sitten lähdettiin heittelemään kiviä ja tuhoamaan rakennuksia. Jokin siinä yhtälössä ei täsmää...

Telkkarinsa hän kertoi myyneensä, koska "sieltä ei tule uutisia." Asiasta, josta hänellä oli ensikäden tietoa kerrottiin Venäjän televisiossa ihan väärin, mutta niin myös Ukrainan televisiossa. "Ne vain kertovat mitä ihmiset haluavat kuulla." Koska televisiosta tulee vain propagandaa, ei hän kokenut enää tarvitsevansa koko vempainta.

Sodassa totuus kuolee ensimmäisenä. Näin taitaa olla asioiden laita myös Ukrainassa.

Mutta missä muualla tavallinen ihminen pääsee tällä tavalla henkilökohtaisesti kurkistamaan maailman politiikan näyttämön sisään yksilöiden kautta kuin seurakunnassa? Olisin taas jäänyt paljosta paitsi, jos en olisi ollut paikalla.

Vieraamme pyysi muistamaan rukouksin Ukrainaa ja sen seurakuntia. Seurakuntayhteys on myös sitä, että rukoilemme toinen toistemme puolesta.

Ei kommentteja: