Ghanan lyhyt oppimäärä, luku 5

ARVOT JA ASENTEET

Ghanan rauhallisuuden ja ystävällisyyden salaisuus ovat ghanalaisten arvot. Yhteisön harmonisuus ja toisten hyvinvointi ovat tärkeitä arvoja, ei vain yksilön etu. Ghanalaisia hyveitä ovat vieraanvaraisuus, ystävällisyys, myötätunto, anteliaisuus, uskollisuus, rehellisyys ja pyrkimys rauhaan, oikeudenmukaisuuteen, arvokkuuteen sekä itsensä kunnioittamiseen. Toisaalta ghanalaiset valittavat heidän materialismiaan, kateellisuuttaan ja lahjonnan yleisyyttä.
Ghanassa käytetään sananlaskuja opettamaan viisautta ja niiden taitavaa käyttämistä ihaillaan.

• Ihminen on kauniimpi kuin kulta.
• Jos kaksi ihmistä kantaa tukkia, se ei paina liian kovasti heidän päätään.
• Ihminen ei ole kuin palmupuu, joten hänen ei tarvitse pärjätä yksin.
• Hyvä vaimo on kultaa arvokkaampi.
• Mikään ei ole niin kivuliasta kuin jos kuolee jättämättä jälkeensä lapsia.
• Siellä missä ei ole lapsia, ei ole vaurautta.
• Poissaolo ei kasvata lasta.
• Koska Jumala ei pidä pahuudesta antoi hän nimen kullekin ihmiselle.
• Jos haluat sanoa jotain Jumalalle, sano se tuulelle.
• Kansakunnan rappio ja tuhoutuminen alkavat sen kodeissa.
• Jos kävelet jonkun muun tavaroiden päällä etsiessäsi omiasi et koskaan löydä omiasi.
• Jos yksi ihminen syö kaiken hunajan tulee hänen vatsansa varmasti kipeäksi.
• Jos et anna naapurisi laskea yhdeksään et pysty itse laskemaan kymmeneen.
• Raha on kuin palvelija. Jos käytät sitä väärin, se pakenee.
• Ihminen, joka lähtee hakemaan vettä ei juo mutaa.
• Jos valta on myynnissä, myy äitisi sen saadaksesi. Kun saavutat sen pystyt hankkimaan äitisi takaisin.
• Aivan kuten joku on huolehtinut sinusta kun sinun hampaasi kasvoivat, tulee sinun huolehtia heistä kun he menettävät hampaansa.
• Kun vanhin on vuoteessaan, ovat hänen jalkansa silti huoneen ulkopuolella.

Ihmissuhteita pidetään arvokkaimpana omaisuutena. Toinen toisensa auttaminen ja yhteinen vastuu ovat tärkeitä arvoja ghanalaisille. Yhteisöllisyys on siellä voimakasta. Kaikki tietävät ja ovat kiinnostuneita toinen toistensa asioista. Ajatus ettei tunne naapureitaan on käsittämätön. Yhteisöllisyyden huono puoli on juoruaminen, mutta lastenvahteja ei tarvita, työtä tehdään yhdessä, varallisuutta jaetaan eivätkä vanhukset ole yksinäisiä.

Ulkomaisia vierailijoita kohtaan osoitetaan myös kiinnostusta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Ystävällisyyteen vastaamista lahjoin, kutsuin ym. pidetään ystävyyden ja rauhan merkkinä.