3.12.07

Kulmakunnan ensimmäisiä

Muistaakseni joskus viime keväänä muksu sanoi yllättäen: "Miksei me vietetä joulua kotona? Mä haluun olla jouluna kotona!" Jäykistyin kauhusta. Joulu täällä meillä?

Meillä on ollut niin toimiva systeemi: joulut on vietetty vuorotellen minun ja miehen perheen parissa. Kätevää, mukavaa, miellyttävää. Ei joulustressiä kotona. Olemme pakanneet autoon mukaan ruokaa tai muuta jouluun liittyvää sopimuksen mukaan ja yrittäneet jopa olla avuksi joulun aikana. Lähinnä ovat olleet tyytyväisiä kun ovat saaneet meidät luokseen.

Olemme jopa kokeilleet joulun viettoa Lapissa pitopalvelusta tilatun ruoan kanssa. Ihanaa! Edullisesti loistavaa ja monipuolista kotiruokaa eikä kukaan stressannut. Joulukoristeita vaan mukaan ja yhdessä olemme loihtineet joulun jo valmiiksi siivottuun mökkiin.

Joulu täällä meillä? Kylmä hiki nousee pelkästä ajatuksesta. Vastuu järjestelyistä? Syöminen? Siivoaminen? Oman pikkuperheemme pystymme kyllä ruokkimaan tavallisena arkena, mutta sen verran vähän minussa on emännän vikaa että joulunaika ja enempi väki saisi minussa varmaan aikaan mahahaavan.

Muksun kanssa keskusteltuani ja asiaa pohdittuani ymmärsin mistä hänen toiveessaan oli kysymys: koristelusta. Hän on aivan innoissaan kodin koristelemisesta. Onhan meillä toki ollut jouluvalot ja vähän muutakin kotona, mutta ei joulukuusta. Muksu haluaa panostaa kodin joulukoristeluun.

Niinpä nyt syksyllä ehdotin muksulle, että hankitaan tänä vuonna kotiinkin joulukuusi jo alku joulukuusta ja koristellaan muutenkin. Vietetäänhän meillä nuorten pikkujouluja ja muita pippaloita. Sitten itse jouluksi menemme sinne minne sukukin kokoontuu. Muksu hyväksyi ehdotuksen.

Niinpä eilen aloimme laittaa esiin jouluvaloja. Taisimme olla kulmakuntamme ensimmäisiä, sillä ikkunasta katsellessa ei näkynyt jouluvaloja vielä kellään muulla. Mutta ei se mitään, meidän muksu tarvitsee jouluvaloja!

Muksun ikkunalla ollut valo oli rikki (mokomatkin halpistuotteet!). Tänään teimme hänen kanssaan vertailevaa tutkimustyötä tutustuen neljän suuren liikkeen jouluvalovalikoimiin ja muuhunkin joulukrääsään. Ensimmäisessä kaupassa ollut joulutähti säilyi suosikkina koko kierroksen ajan. Se oli kyllä mielestäni aika kallis, mutta vertailevasta tutkimuksesta on se hyöty että huomasi sitä olevan myynnissä paljon kalliimpaakin eikä ollenkaan niin tyylikästä kuin tämä. Hyvä maku muksulla.

Emme vielä ostaneet mitään, tutkimme vain apajat. Kotiin palatessa huomasin naapuritaloissa jo useita jouluvaloja. Ehkä he olivat vain odottaneet jotakuta yli-innokasta kahjoa aloittamaan kauden. Olkaa hyvä vaan, minä voin ottaa tämän viran hoitaakseni. Mitäpä tämä äiti ei tekisi välttääkseen joulustressiä!

Mistä muuten saisi pieniä, oikeita joulukuusia näin joulukuun alussa?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan näin kaupunkilaisen kokemuksella arvelisin, että kuusia löytyy metsästä. Arvelisin, että kannattaa kysästä joltain metsää omistavalta seurakuntalaiselta, jos sattuis olemaan harvennuksen tarvetta jossain pikku kuusikossa. -ps

Jorma "Jomppe" Ronkainen kirjoitti...

Kuinkahan pientä kuusta tarkoitat?

Mekin olemme jo muutamana jouluna tykänneet tuoda kuusen sisään heti joulukuun alussa... Pimeään aikaan se tuo mukavasti tunnelmallista valoa - missä se on määrätty että vasta aattona siitä saisi nauttia? Jos lähistöllä sattuu sijaitsemaan Hong Kong -tavaratalo, niin sieltä saattaisi löytyä...

-gs

HannaKonna kirjoitti...

Hassua, meillä on taasen joka joulu tullut usein stressiä siitä kun jouluaattona perinteisesti pitää ehtiä viettämään aikaa omien vanhempien luona sekä vielä anoppilassa. Lasten kanssa kun eivät lähdöt ole koskaan mitään maailman nopeimpia ja helpoimpia niin usein kaaosta syntyy vähemmästäkin.

Meillä autolla sahaaminen rajoittuu onneksi vain aattoon koska meidän molempien vanhemmat asuvat (onneksi) samassa kaupungissa! Joulupäivinä ollaan kyllä ihan kotosalla. Olen kyllä totaalinen kotijouluihminen ja itselleni on myös koristelut ja joulun tunnelman luominen muodostuneet pienestä pitäen hyvin rakkaaksi asiaksi. Vieroksun markettien valmisjoulua. Askartelut ja muu itse tekeminen kuuluu isona osana meidän jouluun.

Vielä on niin ihanaa kun pojat saavat jännitettä niin pienistä asioista. Sitä iloa on niin lämmittävää seurata.

Ansku kirjoitti...

Ps ja gs: Täällä päin ei taida Hong Kongia olla, mutta metsiä ja metsänomistajia löytyy kyllä... Saimme kuusen kotiinkuljetettuna eilen. Kaunis onkin.

Squickie: edestakaisin sahaaminen on kyllä rasittavaa. Onneksi meidän ei ole tarvinnut harrastaa sitä.
Tykkään kyllä joulun tunnelmasta ja koristelusta, mutta peruslaiskana ihmisenä haluan päästä mahdollisimman vähällä!;-)
Hyvää joulunodotusta sinulle ja pojille.