Arvoja etsimässä: työ ja lepo

[Kalervo Aromäen Arvoja etsimässä -luentosarjan viidennen luennon muistiinpanot. Seuraava ja viimeinen luento on ti 13.2. klo 18.30 Jyväskylän adventtikirkolla, Ilmarisenkatu 18. Aiheena "Rakkaudesta rakennettu."]

Työ ja lepo

Työelämän muutokset:
-Henkilöstön vähentäminen
-Työmäärän kasvu
-Tuottavuuden lisääminen
-Epätyypillistyminen: pätkätyöt ym

Työuupumus
-Eri asteisina 7-14 % tutkimusta työntekijöistä
-Ilmenee fyysisenä, psyykkisenä ja hengellisenä väsymisenä

Jaksaminen
-Todellisuuden makuinen elämän arviointi
-Omien voimavarojen oikea mitoittaminen
-Voima toimia eheästi
-Mahdollisuuksien näkeminen annetuissa olosuhteissa

Työn merkitys
-Tuo säännöllisyyden
-Antaa mahdollisuuden yksilölliseen ilmaisuun
-Mahdollisuus pitää huolta itsestä, toisista, ympäristöstä
-Heikommassa asemassa olevien auttaminen

Työ hyvän elämän mittarina
1) Ammatillisuus ja kokemuksellisuus
-Ammatillisuus on väline
-Työ antaa puitteet
-Ratkaisevaa ei ole se mitä teen, vaan miten teen sen mitä teen
-Ihmisen arvoa ei mitata ulkoisilla puitteilla
-Missä tahansa voi kokea syvää tyydytystä
-Koemme tarkoitusta ja iloa. Ratkaisevaa ei ole se mitä saamme, vaan mitä annamme.

Työn ilo
-Prosessi on tärkeää.
-Prosessin vastakohta on projektit, joissa lopputulos on tärkeä.
-Rutiini. Tarvitsemme rutiinia. Jatkuvaan muutokseen on mahdotonta tottua. Mielemme tarvitsee jäsentyneisyyttä voidakseen toimia kunnolla. Jos olen jatkuvassa muutoksessa elän jatkuvassa epävarmuudessa.
-Kaikki huonot asiat oat hyvien asioiden vääristymiä.
-Tasapaino rutiinin ja muutoksen välillä: sopivasti molempia.

"Kaupunkikulttuuri"
1) Nimen luominen
-Arvoni ihmisenä on ansaittava ja lunastettava. Elämä on suorittamista. Suorituskierteessä on todistettava itselle ja toisille että minulla on oikeus elämääni.
-Alkaa jo päiväkodissa
-Jatkuva adrenaliini ja suorituskierre
2) Elämänhallinta
-Elämä omiin käsiin! Mutta en voi hallita elämää. Elämä hallitsee minua.
3) Kunnioituksen puuttuminen
-Mielekkään elämän kannalta tarvitsemme kunnioituksen kohteen, jolle alistaa elämän. Muuten luulen olevani Jumala, jolla muiden on alistuttava. Silloin oman ja toisen elämän arvokkuus menetetään. Jos ei ole mitään Pyhää, ei ole mitään pyhää.
4) Rajallisuuden unohtaminen
-Minut pakotetaan unohtamaan
-Kuin auton tankkaamisen ja öljyjen tsekkaamisen unohtamista... Miten pahemmin leikkaa kiinni, sen vaikeampi on toipua. Kantavat voimat kulutetaan loppuun (uupuminen).
5) Arvojen hämärtyminen
-Luodaan omat arvot
-Yksilön arvokkuus unohtuu
-Raha on keskeisimpiä arvoja. Voittoa tekevät yritykset siirtävät toiminnot halvempiin maihin tehdäkseen vielä enemmän voittoa. Ihmisen arvo ihmisenä on hämärtynyt. Millaista on olla objekti työelämässä? Millaista on olla objekti perheessä?
6) Kielen merkityksen vähentyminen
-Hienoja teknisiä sanoja kuten ‘riskienhallinta’ ja ‘perhedynamiikka’. Kuitenkin kysymys samoista vanhoista asioista.
-Valheellistunut, vääristynyt kielen merkitys:
esim määrätynlaista murhaa kutsutaan ‘abortoinniksi’. Sikiö/lapsi on menettänyt merkityksensä.
esim ‘yt-neuvottelu’ = potkujen antaminen

-Kaupunkikulttuurilla on oma hintansa. Selviytyäkseen monet tukeutuvat pulloon, pilleriin ja viihdyttämiseen.

"Maaseutukulttuuri"
1) Hiljaisuus
-Saan mahdollisuuden pysähtyä ja ottaa etäisyyttä.
-Ulkoapäin tulevat vaateet voivat hetkeksi pysähtyä kun olen luonnossa, takkatulen ääressä, käyn kirkossa.
-Täytyy pysähtyä muuten kaupunkikulttuuri syö minut.
-Saa olla vain. Arvoni ihmisenä ei ole sidottu mihinkään ulkoiseen, ei sosiaaliseen asemaan, koulutukseen, sukupuoleen, siihen mitä teen tai elämänkokemukseen. Arvoni ihmisenä on lahja, jota ei tarvitse ansaita, vaan ottaa vastaan ja elää sitä.
2) Vaatimattomuus
-Niiden asioiden näkeminen jotka ovat jo olemassa
-Ei tarvitse jatkuvasti kuluttaa ja saada uutta
-Tyytymättömyys = en näe mitä minulla jo on. Täytyy saada enemmän kuin on.
-Hyvä elämä = kiitos ruoasta, työstä, puolisosta, ystävistä, elämästä, lapsista. Opettelemme elämään siitä käsin mitä meillä on.
-Ei tarvitse mittauttaa elämäni arvoa toisilla.
-Ei tarvitse myydä itseään halvalla. Mistä hinnasta kannattaisi myydä oma eheytensä ihmisenä?
3) Kuuluminen
-Rakkauden ja turvallisuuden kokeminen
-Syvin ilo läheisyyden kokemisesta
4) Hetkestä kiinni pitäminen
-Asenne
-Miten hoidan roolini
-Elämä ei tarjoa pysyvyyttä: terveys, puoliso, lapset. Tänään nautitaan perheestä, ruoasta, saunasta, puhtaista lakanoista.
5) Pyhän kunnioittaminen
-Tarvitsemme meitä suuremman, jonka edessä polvistumme
-Jos meillä ei ole auktoriteettia kasvan ulos itsestäni.
-Tarvitsen kohteen, johon kohdistaa parhaimmat ajatukseni.
-Raamattu puhuu viikkojärjestelmästä. Kuutena päivän hoitakaa asianne. Seitsemäs päivä erottautuu. Silloin irrottaudutaan arkielämän huolista, kohdistetaan huomio vahvistamaan ystävyyssuhteita ja suhdetta Luojaan.
6) Lepo elämässä
-Kaupunkikulttuuri tarjoaa jatkuvan suorituskierteen.
-Maaseutukulttuuri on elämää levosta käsin. Voi irrottautua suorituskierteestä säännöllisesti, ‘tankata autonsa’, virkistyä. Vain tämä mahdollistaa sen että emme kadota itseämme kaupunkikulttuuriin, joka imaisee meidät mukaansa ja kuluttaa meidät loppuun.
-Tarvitsemme jotain pysyvää tässä kulttuurissa jossa on jatkuva nopea muutos. On jokin Suurempi, joka on olemassa ja on kykenevä huolehtimaan meistä.
-Elä kaupunkikulttuurissa maalaiselämää.

[Aikaisemmat luennot löydät klikkaamalla esim alla olevaa linkkiä (labels) "Arvoja etsimässä."]

Kew Gardens, Englanti.