Synnytyksen aika oli koittanut ja minä olin hyvin huolissani. Kaikki ei ole kunnossa, ajattelin, ei se kuitenkaan kerro miten huonosti asiat todella ovat. Missä isä on? Miksei se jo tule?
Äiti makasi sängyllä ja voihki. Minä leikin, mutta olisin halunnut helpottaa hänen oloaan. Lopulta isä tuli ja lähdimme sairaalaan. Aivan, lähdimme. Vanhemmillani ei ollut lastenvahtia, joten minä tulin mukaan. Sairaalassa kertakäyttölääkärintakista leikeltiin minulle sopiva ja menin mukana synnytyssaliin. Olin kuusivuotias.
Enää en ollut huolissani. Äidistä pidettäisiin nyt hyvää huolta.
Synnytyksen edistymistä odotellessa isä pyysi oopperalaulua harrastavaa kätilöä laulamaan. Jospa lapsesta tulisi vaikka oopperalaulaja. (Ei ole tullut - ainakaan vielä.)
Tosi toimiin ryhdyttäessä viisas kätilö antoi minulle jonkin piuhan päässä olevan nappulan käteen ja käski minun painaa sitä heti kun hän sanoisi. Sillä kutsuttaisiin apuvoimia.
Mikä tärkeä tehtävä! Koska lähestulkoon kaikki oli nyt minusta kiinnni, tuijotin nappulaa herkeämättä pitäen sormea valmiina painamaan nappia minä hetkenä hyvänsä. Sekunttiakaan ei saisi mennä hukkaan!
Keskityin niin tiiviisti luottamustehtävääni että itse synnytys meni minulta lähes ohi. Katso nyt, vauva tulee, kehoitti isä. Ja tulihan se sieltä, pikkuveli.
Raskausaikana olin selvästi ilmoittanut vanhemmilleni että halusin pikkusiskon ja että jos sieltä tulisi poika niin minä lähtisin pois kotoa. Tämän lupauksen olen toki pitänyt, en tosin juuri silloin, mutta mistään päivämääristä ei ollut ollutkaan puhetta.
Jonkin aikaa vauvan syntymän jälkeen lähdimme isän kanssa kotiin. Pitihän lastentarhalaisen päästä nukkumaan.
Hyvää syntymäpäivää, rakas pikkuveli. Oli hienoa olla toivottamassa sinua tervetulleeksi tähän mailmaan. Vanhenehan arvokkaasti!
Pikkuveli Islannissa.
4 kommenttia:
Ainutlaatuinen tarina. Ja tosi vielä?
Tarina on tosi, hämmästyttävää kyllä! Synnytys tapahtui ihan täällä Suomessa.
Onnea vain pikkuveljelle täältäkin! Vaikuttava synnytys-kokemus Sinulle, mutta myös lukijalle. Kiva, että kerroit.
Kiitos onnen toivotuksista!
- On ollut kunnia että olet ollut mukana hengessä alusta saakka vaikka minusta ei vielä oopperalaulajaa olekkaan tullutkaan. ;)
Synnytys tapahtui Suomessa. Mutta Rakas Äitini oli kylläkin käymässä Islannissa kun minua odotti ja hän myöskin varmisti missä synnytys sairaala sijaitsee Islannissa jos olisin päättänyt tulla vähän aikaisemmin tähän maailmaan.
Hauska yhteensattuma on että nyt asun nyt Islannissa noin 33 vuoden jälkeen.
- ehkä Islanti teki minuun vaikutuksen jo silloin vaikken nähnytkään paljon silloin...
Lähetä kommentti