Teini-ikäinen poika oli loukkaantunut onnettomuudessa ja lääkäri sanoi ettei hän millään ehdi toipua ajoissa päästäkseen leirille. Poika sanoi että hänen täytyy mennä sinne, sillä hän on menossa siellä kasteelle. Asian puolesta rukoiltiin paljon ja kuinka ollakaan hän toipui ihmeellisen nopeasti ja hänen toiveensa toteutui.
Muistaakseni Zimbabwesta kotoisin olevat sisko ja veli olivat päätyneet kauas vieraaseen maahan Englantiin. Siellä he löysivät Jumalan rakkauden ja nyt heidät kastettiin yhdessä - Tanskassa.
Eräs nuori olisi halunnut kasteelle neljä vuotta sitten järjestetyllä Camporee-leirillä Puolassa, mutta hänen perheensä vastusti sitä. Niinpä hän odotti neljä vuotta. Nyt Tanskan leirillä hän oli tarpeeksi vanha päättämään asioistaan itse. Ennen kastetta hänen kastajansa kehoitti häntä katsomaan väkijoukkoa ympärillään: "Katso, tässä on sinun perheesi."
Niin. Biologinen perheemme on äärimmäisen tärkeä ja rakas, mutta kykenee se tukemaan meitä rakentavasti tai ei, tekee meille hyvää nähdä itsemme osana suurempaa kokonaisuutta. Olemme samaa perhettä eri väristen eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa, koska olemme ihmisiä. Arvomme ja yhteytemme perustuu johonkin meitä suurempaan: Jumalaan.
"Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te olette yksi." (Galatalaiskirje 3:26-28)
Tanskalainen kaste
Tanskalainen kaste
Tanskalainen kaste
Tämä nuori mies innostui suutelemaan kastajaansa
Isä kastaa tyttärensä
Tarkkaavainen yleisö
Rukoushetki
Ja sitten soitto kotiin!
Tätä pitää vielä pohtia
Tuokoon tulevaisuus tullessaan kasvua ja kukoistusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti