Se olikin lahja

Syytä iloon. Pääsiäisen ehtoollispöytä 15.4.06

Kuulun niihin, joiden piti palauttaa veroilmoitus huhtikuun alussa. Niinpä keräsin yhteen kuitteja ammattikirjallisuusostoksista. Joskus tilaan tarvitsemiani kirjoja internetin kautta ulkomailta. Nytkin oli pari sellaista kuittia. Luottokorttilaskusta on hyvä tarkistaa kuinka paljon kyseinen ostos oli ollut euroissa. Mutta toisen kuitin summaa ei löytynyt, ei sitten millään. Huomasin kuitissa lukevan että se olisi maksettu Diners Club -luottokortilla. Hassua, eihän minulla ole sellaista luottokorttia, tuumasin. Varmaan jokin virhe.

Puolisonikaan ei onnistunut löytämään tarvittavaa tietoa ja yhdessä kummastelimme asiaa. Ehkä kirjakauppias ei ole koskaan laskuttanut luottokuntaa, pohdiskelimme. Lähetysosoite on muuten vanha osoitteemme, huomasimme. Kappas vain, postinumerokin on väärä. Sitten satuimme lukemaan laskutusosoitteen: se oli ulkomailla. Mitä ihmettä? Laskun maksajaksi oli merkitty joku ulkomaalainen henkilö. Tässäkin täytyy olla virhe... Ei mutta, hänhän on tuttu! Miten toisella puolella maapalloa asuva meille tuttu henkilö on voinut maksaa tilaamani kirjat? En kyennyt ymmärtämään asiaa, kunnes asia vihdoin valkeni: kyseessä täytyi olla lahja.

Lahja? Minähän ne kirjat olin tilannut... Muistan kun ovikello soi ja kirjalähetys tuli. Tulipas ne nopeasti, ajattelin ja otin paketin vastaan. Otin kirjat, laitoin hyllyyn ja luin tyytyväisenä. Suosittelin myös muille ja kehotin tilaamaan internetistä kuten minäkin olin tehnyt.

Olin koko ajan luullut tilanneeni ja maksaneeni kirjat itse, mutta ne olivatkin olleet lahja. Sellaisiahan me ihmiset usein olemme. Kuvittelemme hankkineemme ja ansainneemme sen mitä meillä on. Kuitenkin "onko sinulla mitään mitä et ole saanut lahjaksi?" (1 Kor 4:7) Ehkäpä olisi aika avata silmänsä näkemään ne monet lahjat, joita meille on annettu, mutta joita emme ole edes käsittäneet lahjoiksi.

Minun olisi aika lähettää kiitoskortti ystävälleni jo noin vuosi sitten saamastani lahjasta. Entä Jumala? Hänellekin kuuluu kiitos, niin paljosta."...kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa..." (Ef. 5:20) Lahjaa ei ansaita eikä hankita, se saadaan. Lahjan antaja haluaa ilahduttaa. Jumala on tarkoittanut lahjansa juuri sinulle, koska hän haluaa sinulle hyvää.

Pääsiäisenä juhlitaan lahjoista suurinta, Jeesusta Kristusta."Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja." (Ef. 2:8) Nyt jos milloin on syytä olla kiitollinen.

[Hartauskirjoitus Viitasaaren sanomissa, huhtikuu 06]