Pipo silmillä

Ruotsissa on kielletty alle 12-vuotiaille suunnattu mainonta. Tanskassa ei saa olla mainoksia lastenohjelmien yhteydessä. Tämä perustuu ilmeisesti siihen, että "keskimäärin vasta 12-vuotias lapsi näkee värikkään mainostarinan taakse ja ymmärtää, että mainostaja haluaa myydä jotain," kuten Petri Vähä kirjoittaa Sunnuntaisuomalaisen blogissa.

Mielestäni usein kuultu väite ettei televisio-ohjelmat tai mainonta vaikuta lapseen on vähintäänkin outo. Miksi sitten TV-mainontaan panostetaan niin paljon?

Vähä kertoo blogissaan, että tutkimusten mukaan jo 0-2-vuotiaana nähdyt mainokset tekevät pilteistä myönteisempiä kuluttajia! Kun lapsi vanhempana näkee tuotemerkin uudelleen on hänen suhtautumisensa kyseiseen tuotteeseen myönteisempää kuin sellaisen lapsen, joka ei ole sitä aikaisemmin nähnyt.

Tämä tukee ajatustani siitä, että kaikki vaikuttaa lapseen, jo vauvaankiin. Ympäröivät asiat tulevat osaksi häntä, koska vauvan kokemusmaailmassa se mitä tapahtuu vaikka vain hänen lähellään, tapahtuu hänelle. Kyllä siinä samassa parit tuotemerkitkin imeytyvät muun mukana.

Meidän muksu muistaa tarkkaan yksityiskohdat jo kerran näkemästään DVD:stä, telkkariohjelmasta tai mainoksesta ja kertoo niistä jopa noin vuosi näkemänsä jälkeen.

Vähä laittaa TV:n kiinni mainosten ajaksi. Meillä asiat on sen puoleen kätevästi ettei ole koko toosaa. Jää aika monta mainosta näkemättä. Mutta kuten Vähä toteaa eihän se poista itse ongelmaa, sillä "lasta ei voi kuljettaa säkki päässä ja korvatulpat korvissa läpi yhteiskunnan kunnes hän on 12 ja ehkä valmis vastaamaan kriittisesti mainosmiesten kujerteluihin."

EU:n mukaan ei kuitenkaan ole syytä laittaa suitsia lapsille suunnatulle mainonnalle. Niipä Suomessakaan ei voida kieltää mainontaa alle 12-vuotiaille, "koska uuden mainontadirektiivin myötä kielto todennäköisesti veisi maan EY-tuomioistuimeen."

Taas yksi syy rakastaa EU:ta.

Turvassa pipo silmillä 12-vuotiaaksi?