Amerikasta palattuani oli hämmentävää lukea suomalaisesta lehdistöstä juttuja Amerikasta. Kuva minkä jutuista sai ei juurikaan kuvannut maata josta olin juuri tullut. Suurin osa jutuista ei liittynyt lähes mitenkään omiin kokemuksiin siellä. Ei ne jutut olleet ehkä niinkään vääriä, niissä vaan kerrottiin asioista hyvin valikoiden. Ja täten kokonaiskuva oli vääristynyt ellei peräti valheellinen.
Usein suomalaiset esittävät hyvin varmoja mielipiteitä siitä millaisia amerikkalaiset ovat ja millaista siellä on. Olivat he sitten käyneet siellä tai eivät.
Muistan kerran kun olin (jo kauan sitten) eräässä nuorisotyöntekijöiden konferenssissa Amerikassa. Erään bändin esiinnyttyä kysyi amerikkalainen ystäväni mielipidettäni. "He olivat niin amerikkalaisia," sanoin. Ystäväni katsoi minua pilke silmäkulmassa ja sanoi: "Jotenkin minusta tuntuu että sana "amerikkalainen" ei tarkoita hyvää." Ei tarkoittanutkaan. Mielestäni bändi oli liian makea ja ällöttävä.
Ystäväni kommentti sai minut huomaamaan miten pahasti oma logiikka petti. Siellä esiintyi monia bändejä joista olin ihan intona, mutta niitä en kuvaillut sanalla "amerikkalainen," vaikka ne olivat ihan yhtä amerikkalaisia kuin ällöbändikin oli. Siis jos en pitänyt jostain asiasta Amerikassa, oli se "amerikkalaista," mutta asioita joista pidin tai jotka olivat samanlaisia kuin Suomessa en kuvaillut samalla sanalla vaikka ne olivat ihan yhtä amerikkalaisia. Minä, suomalainen, tiesin millainen "amerikkalainen" on. Voi röyhkeyteni ja illuusioni määrää.
Kohtuullisen kattavasta amerikankokemuksestani huolimatta en voi väittää vieläkään tietäväni millainen on Amerikka. Olen asunut Bostonissa ja osaan sanoa siitä yhtä sun toista, mutta ei Boston ole koko Amerikka. Eivätkä ole Kalifornia, New York, keskilänsi tai syvä etelä. Amerikka on ISO paikka ja eroavaisuudet ovat valtavat. Olen käynyt 44 Amerikan osavaltiossa, mutta ei turistireisssulla vielä saa selvää millainen jokin paikka todella on. Erot ovat myös suuria eri ihmisryhmien välillä. Amerikan kiinalaiset, latinot, afroamerikkalaiset, valkoihoiset (caucasian), intiaanit, kreolit ym. ovat erilaisia, silti he KAIKKI ovat amerikkalaisia. Siitähän amerikkalaisuudessa on pitkälti juuri kysymys.
Amerikassa ollessani ja edelleenkin suhtaudun erittäin kriittisesti monia siellä olevia ilmiöitä ja asenteita kohtaan, mutta niin teen myös suomalaisuuden suhteen. Siellä kaipasin monia hienoja "suomalaisia" juttuja, mutta täällä kaipaan monia hienoja "amerikkalaisia" juttuja. On syytä suhtautua kriittisesti kaikkiin yhteiskuntiin, mutta myös arvostaa niiden hyviä puolia. Paras nauttia niistä hyvistä puolista mitä kussakin paikassa on. Ja kestää ne huonot puolet.
Monet hienotunteisimmista, syvällisimmistä, fiksuimmista, älykkäimmistä, sivistyneimmistä, mukavimmista ja mutkattomimmista ihmisistä jotka tunnen ovat amerikkalaisia. He ovat ihan yhtä "amerikkalaisia" kuin äänekkäät, itseriittoiset, sotaisat ja ylimakeat maanmiehensä ja -naisensa.
Tuntemastani amerikkalaisuudesta kertovat seuraavat tapaukset:
-Dmitri Kachov, 35, käyttää pyörätuolia vakavan vammaisuuden johdosta. Hän ja vanhempansa lähtivät Katrinaa karkuun ja suunnittelivat nukkuvansa pakettiautossaan rekkojen pysähdyspaikalla. Siellä heille tuntematon Diana Cantello Gramercy, Lousianasta kutsui heidät kotiinsa jossa he viettivät yhdeksän päivää ja yötä. Sinne oli kutsuttu myös eräs äiti kahden lapsensa kanssa. Dmitrin äidin 69-vuotispäivänä hänelle leivottiin kakku ja tuotiin lahjoja.
-New Orleansissa sijaitsevan hienostoruokalan Drago's Seafood:in viisi työntekijää ovat olleet paikalla myrskystä lähtien suojellen ravintolaa ryöstelijöiltä. Maanantaina ravintola avasi jälleen ovensa. Ruokalistalla oli kanapastaa Cajun marinara-kastikkeen kanssa ja kylmää vettä. Ruoka oli maksutonta kaikille sitä haluaville. Omistaja Klara Cvitanovich, 66, sanoo että ruokaa tarjotaan ilmaiseksi niin kauan kuin rahat riittävät eli noin 20 000 $ arvosta. Hän myös jakaa ruokaa köyhissä kaupunginosissa.
-Nämä CNN:ltä löytyvät kuvat ovat mielestäni perinjuurin amerikkalaisia: lapset myymässä sitruunamehua katastrofin uhrien hyväksi!
Ensimmäisessä kuvassa Thomas ja Grace Burgess myyvät sitruunamehua. Hyväntekeväisyyteen rahaa kertyi 77,47 $. Toisessa kuvassa olevat Bailey, isä Patrick ja Skylar saivat viidessä tunnissa kerättyä rahaa 618 $. Siihen tarvittiin 120 sitruunamehulasillista, 98 keksiä, 83 "brownies" ja useita avokätisiä naapureita.
-Eräs henkilö kirjoitti sähköpostin nettiyhteisölleen ja 48 tunnin päästä karavaani vettä, ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita täynnä oleviä ajoneuvoja lähti Van Nuys:stä Kaliforniasta Louisianaan.
That's American to me.
4 kommenttia:
Aivan totta. Amerikkalaisuudesta on tullut jotain kirosanan tapaista, mikä kertoo meidän suomalaisten ennakkoluuloisuudesta eikä yhtään mitään amerikkalaisista. En ole koskaan käynytkään Amerikassa, mutta sen verran tajuan, että mielikuvani maasta ja sen kansalaisista perustuvat lähinnä median antamiin käsityksiin, eivät todellisuuteen.
Suomalaisten ennakkoluuloihin on kyllä syynsä ja se on mielestäni amerikkalaisissa elokuvissa ja sarjoissa joita tulee täällä tuutin täydeltä. Ei se tietysti ole amerikkalaisten vika että televisiokanavat hankkivat niitä ohjelmistoihinsa. Mutta amerikkalaisethan niiden kautta esittävät tietynlaisen aika yhdenmukaisen kuvan omasta kulttuuristaan. Aina oikein hätkähtää jos näkee jotain erilaista amerikkalaista elokuvaa tai sarjaa. Ja Amerikan malli vaikuttaa jotenkin salakavalasti. Itse en niin kovin kauheasti enää katsele televisiota, mutta jonkin verran ja amerikkalaisia sarjoja tulee seurattua. Kerran katsoin saksalaista poliisisarjaa ja oikein hätkähdin kun siinä näytettiin nainen yläpää paljaana ja naisella oli ihan tavalliset tissit. Siis ei sellaisia silikonipallukoita. Suorastaan järkytyin että miten tuommoista noin luonnollista nyt telkkarissa näytetään. Vaikka kaipa ne silikonit ovat tehneet maihinnousunsa Saksaankin, mutta jostain syystä oli päässyt poliisisarjaan livahtamaan silikoniton typykkä. Amerikkalaisessa sarjassahan tällaista ei tapahtuisi.
TV:stä ja elokuvista saa kyllä oudon kuvan amerikkalaisista. Varmaan vähän niin kuin on vanhojen suomifilmien suhteen. Kait ne jotain kertoo suomalaisuudesta, mutta (toivottavasti) eivät kovin kattavasti. :-)
Anonyymi Anonyymi sanoi...
Mukava lukea tallainen virkistava kommentti amerikkalaisuudesta. Olen samaa mielta kirjoittajan kanssa siita etta suomalaisilla ja eurooppalaisilla laajemminkin on aika vaaristynyt amerikka-kuva, joka on kritiikittomasti omaksuttu elokuvista ja tv-sarjoista. USA on todella iso maa jossa lukemattomat kulttuurit sekoittuvat, joten on aika mahdotonta tehda yleistyksia. Itse olen asunut Kaliforniassa kohta kymmenen vuotta, ja tama on ollut ehdottomasti parasta aikaa mita olen ulkomailla viettanyt. Minua miellyttaa suuresti kalifornialaisten valittomyys ja ystavallisyys. Jotkut suomalaiset kommentoivat edella mainittuun huomioon negatiivisesti vedoten amerikkalaisten pinnallisuuteen. Mielestani kyse ei ole kuitenkaan siita, vaan minusta takalaiset ovat vain yleisesti ottaen erittain kohteliaita ja hyvin kayttaytyvia (ei nurkkiin kuseksimista ja orveltamista taalla;)) Ja jos pitaa valita niin mieluummin sitten otan sen takalaisen kohteliaan ja valittoman pinnallisuuden kuin suomalaisen rehellisen ynseyden ja puhumattomuuden. Ensimmainen vaihtoehto kun tekee paivasta ainakin minulle paremman!
Lähetä kommentti