Kylläpä oli kiireinen viikonvaihde, mutta myös ihana! Tämä työ on kyllä mukavaa täytyy myöntää. Erityistä "hehkua" koen kun saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja on aikaa merkitykselliseen keskusteluun ja olemiseen. Silloin kun näin on vielä nuorten kanssa, koen extra "hehkua."
Olen tavannut sanoa että kaiken ikäiset ihmiset ovat ihania, mutta nuoret ovat vielä ihanampia. Tämä viikonvaihde oli mukava koska sain viettää aikaa nuorten (ja muidenkin ikäisten) ihmisten kanssa ja oli aikaa sanoa muutakin kuin "hei."
Jumalanpalvelukseen olimme saaneet Poikosen perheen perheorkesterin (isä & nuoriso) ja saimme ylistää yhdessä Jumalan hyvyyttä. Minulla oli myös nuorten raamatturyhmävastuu, oli mukava pohtia yhdessä raamatun käyttämää kielikuvaa seurakunnasta, ihmiskehoa. Esiin tuli paljon hyviä ajatuksia.
Kotiin lounaalle saatiin mukava nuori seuraksemme. Iltapäivällä lähdettiin nuorten aikuisten kanssa ajelemaan Tampereelle ja pitämään siellä nuorten iltaa. Reissu oli mukava, keskusteltiin matkalla uskosta ja elämästä. Pitkiin aikoihin paras saamani seurakuntakohteliaisuus oli se kun eräs nuori kertoi saaneensa Jumalasta paljon rakastavamman kuvan seurakuntamme piirissä. Tämmöisestä kommentista ei voi kuin kiittää Jumalaa ( joka todellakin ON rakkaus!).
Tampereella opetin nuoria ja mukaan kutsuttua vanhempaakin väestöä siitä miten ilmaista rakkautta tavoilla, jonka rakkauden kohde ymmärtää ja kokee rakkaudeksi. Siellä myös tavattiin uusia ja vanhoja tuttuja. Nuorten lisäksi mukavia vanhempiakin ihmisiä tuli juttusille.
Sunnuntaina oli Jyväskylän kirkolla kirpputori. Ystävällisten ihmisten lahjoittamaa tavaraa oli vaikka kuinka paljon, mutta hauskaa oli se että hommaa oli pyörittämässä hyvä tiimi ja sain jälleen keskustella monien ihmisten kanssa -lapsista vanhuksiin. Iltapäiväksi oli kutsuttu teiniväestöä meille kotiin nuorten iltaan, tehtiin pizzoja, pelailtiin ja juteltiin. Sain tutustua uuteen, huippumukavaan nuoreen.
Maanantai (jos sen vielä laskis viikovaihteeksi) kruunasi koko homman. Sain olla juhlimassa ihanan ihmisen 80-vuotispäiviä ja käydä tapaamassa toista lähes 80-kymmpistä parin nuorisodiakonin kanssa. Tulin tosi iloiseksi heidän kaikkien tapaamisesta ja myös siitä että nuorisodiakonit olivat niin valmiita osoittamaan lämpöä ja rakkautta 80-kymppiselle.
Tämä työ on todella ihanaa - kiitos Jumala ihmisistä, joiden kautta toimit toimit tässä maailmassa!
Tämä viikonvaihde (jälleen kerran) vahvisti sen että Jumala on antanut minulle kutsumuksen toimia nuorten hyväksi. Rukoukseni on että voin olla saamani kutsumuksen arvoinen kaikessa mitä teen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti