Parasta kristinuskossa? No, Jeesus tietysti. Kristityt keskittyvät liian vähän uskonsa parhaaseen asiaan! Jatkan muistiinpanoja ja ajatuksia Jeesuksen elämää käsittelevästä kirjasta Rakkaudella Isältä (Ellen White). Luku 15.
Kaanan hääjuhlassa viini loppui kesken. Pitopalvelumoka! Häpeä! Nolouden nolous! Kemut pilalla! Tämä muistettaisiin ja pitkään... Niin, ne teidän häät, siellähän loppui viini kesken...
Jeesus pelasti nämä kekkerit. Hänen ensimmäinen ihmeensä oli seurapiiritapahtuman pelastaminen.
Ja Jeesuksen tekemä viini oli parempaa kuin viini ikinä.
White löytää tästä hengellisen sovelluksen: "Maailman antimet voivat miellytää silmää ja kiehtoa aisteja, mutta ne osoittautuvat epätyydytäviksi . "Viini" muuttuu kitkeräksi, riehakkuus alakuloksi. Iloiset laulut ja hilpeys päättyvät väsymykseen ja tympeyteen. Mutta Jeesuksen lahjat ovat aina tuoreita ja uusia. Pidot, jotka hän järjestää, tuottavat aina iloa ja tyydytystä. Mikään ei lopu kesken. Jos pysyt hänessä, runsas lahja tänään takaa vielä runsaamman lahjan huomenna."
Huomaan itsestäni, että välillä on vaikea uskoa huomisen siunauksiin. Menneisyydessä ja tänään on jo tullut niin runsaasti siunatuksi. Miten sitä voisi riittää vielä ensi vuonnakin?
Ikäänkuin Jumala olisi jotenkin köyhtynyt siunattuaan näin paljon jo.
Täytyy pitää mielessä tämä ajatus: "Jos pysyt hänessä, runsas lahja tänään takaa vielä runsaamman lahjan huomenna."
Jeesus riittää. Ylenpalttisen runsaasti. Jopa ensi vuonna.
1 kommentti:
Niin, miksi Niagaran putouksille laskeva järvi ei vaan tyhjene??
Lähetä kommentti