Amerikoissa asuessamme seurattiin sielläkin olympialaisia ja siinä puuhassa meinasi kyllä hermot mennä. JenkkiTV ei luottanut urheilun ja kisojen voimaan, vaan lähetykset olivat täynnä kaikkea muuta. Etukäteen filmattuja henkilökuvahehkutuksia, vanhaa urheiludraamaa, muuten vaan hehkutusta, klippejä ja silloin tällöin pieniä paloja itse urheilua. Keskityttiin vaan määrättyihin tähtiin. Siis sellaisiin, joista oli osattu arvata etukäteen että tuo voi menestyä. Ä R S Y T T Ä V Ä Ä
Nyt Sotshin kisoja katsellessa on ollut kyllä myös pientä ärsytystä ilmassa Suomen kisastudioiden takia. Hyvä kisa menossa, mutta silti on pakko alkaa studiossa jotain pölistä, hakea sinne vieraita, jotka eivät liity aiheeseen muuten kuin että ovat joskus katsoneet kisoja, pyörittää vanhoja pätkiä ja klippejä.
Muutenkin lähetykset ovat olleet pirstaleisia. Halutessaan katsoa jonkin kilpailun on täytynyt vaihtaa kanavaa sinne tänne ja välillä mennä nettiin.
Eikös sitä vois näyttää ihan samalta kanavalta koko kilpailun ja vasta sitten vaihtaa toiseen? Miksi jättää kilpailun katsominen kesken, jotta voi näyttää jotain täytesälää?
Turhat pölinät pois, videoklipit vähemmälle, vanhat tähtihetket pois ja melkein kaikki vieraat vois jäädä kotiin ja toistostakin voisi luopua. Tässä olis mun toiveet kisalähetyksille. Miten onkaan sellainen tunne, että tällaisia toiveita tuskin kuullaan...
Mut ois vaan kiva ihan katsoa juttuja kilpailu kerrallaan, kokonaisuuksina. Onkohan kaltaisiani ihmisiä olemassa vielä muita?
#sotshi #kisastudio #olympialaiset #yle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti