Joulukausi lähtee käyntiin oikein rynnistyksellä.
Pari päivää sitten alkoivat joululaulut soimaan lasten toimesta. Joulukuu aloitetaan järjestämällä nuorten pikkujoulut meillä. Eilen lapset sanoivat useaan otteeseen: äiti, et ole vieläkään laittanut joulukoristeita...
Tänään siis täytyy.
Joulunodotuksessa olemme jo useana vuonna käyttäneet kotonamme Ann Voskampin tekemiä A Jesus Advent Celebration -hartauksia. Siellä on kullekin päivälle raamatunteksti, lyhyt syvällinen kirjoitus ja kuva, jonka voi ripustaa vaikka joulukuuseen, muuhun kasviin tai, kuten meillä, kiinnitämme ne seinälle, isoon paperiin piirrettyyn "Iisain vesaan". Laitan kuvan joulutaskukalenteriin (tai ohjeet miten sen löytää jostain päin taloa).
Lapset odottavat näitä hetkiä kovasti. Tunnelmaa lisää Marian ja Joosefin matkan seuraaminen "kynttiläkranssin" (vai miksi sitä suomeksi oikein sanoisi) kanssa. (Tästä tietoa sekä hartauksista että kynttiläjutskasta.)
Meidän homssantuuperheemme (lue: vanhemmat) eivät tietenkään saa aikaiseksi sellaista ihmettä että tekisimme tämän säntillisesti joka päivä niin kuin tarkoitus on. Mutta sitten välillä aina kiritään useampia.
Hyvää odotusta! Jeesus riittää.
PS. Joulukuumarina: Olen vihdoin taipumassa lasten toiveeseen suklaajoulukalenterista. Olisin ostanut sellaisen Prismasta, mutta tarjonta oli puisevan kamalaa. Aiheena oli muumi, joku tvhahmo ja jotain muuta täysin ei-jouluista. Oli yks joulupukkikalenteri, mutta se oli ruma. Ei minulla mitään muumeja vastaan ole, päinvastoin diggaamme niitä kyllä. Mutta miten ne liittyvät jouluun? Minun mielestä joulukalenterin pitää olla jouluinen - jotain seimi-, tietäjä-, tähti- tai vaikka tonttu/joulupukkijuttuja. Löytyykö jostain suklaakalenteria näistä aiheista (jotka kaupan päälle voisivat olla edes lähes kivan näköisiä)?
2 kommenttia:
Nykyihmisen joulu erkanee joulu joululta kauemmas alkuperäisestä ideastaan. Katselin Akateemisen joulukorttihyllyjä Stadissa. Lukemattomia, ihania kuvia talvimaisemista, joulupukeista, tontuista ja söpöistä enkeleistä, jouluruuista, poroista ja vaikka mistä. Yhdessä nurkkatelineessä oli jouluyön paimenia, seimiasetelmia, joulukirkkoja ja enkeleitä.
Heh, minäkin sain suklaajoulukalenterin kun niitä oli oikein tänne laakson perille tultu ovelle myymään. Myyjä oli todennut että "ei taidakaan olla täällä lapsia" mutta isäntäväki kai sitten meinaa että tämä renki on riittävän lapsellinen. Tästä linkistä ei kylläkään löydy suklaajoulukalenteria, vaan blogi jossa on musiikkijoulukalenteri meneillään. En muista miten tulin kyseiseen blogiin törmäänneeksi, en ainakaan musiikkia etsiessä, mutta olen käynyt lukemassa sitä jo kai pari vuotta kun kirjoittaa niin että usein sekä naurattaa että ajatteluttaa.
aeijae.blogspot.com
Lähetä kommentti