14.2.12

Parasta kristinuskossa 10 E

Jatkan muistiinpanoja ja ajatuksia Jeesuksen elämää käsittelevästä kirjasta Rakkaudella Isältä (Ellen White). Luku 10.

Johannes Kastaja perehtyi ja mietiskeli Jesajan kuvauksia messiaasta. White kuvaa sen vaikutuksia:

"Suurenmoiset näyt täyttivät yksinäisen maanpakolaisen sydämen. Hän katseli Kuningasta kauneudessaan ja unohti itsensä. Hän katseli pyhyyden majesteettisuutta ja tunsi itsensä kykenemättömäksi ja arvottomaksi. Hän oli valmis ryhtymään taivaan sanansaattajaksi, pelkäämättä ihmisiä, koska oli nähnyt Jumalan. Hän pystyi seisomaan pelotta maallisten yksinvaltiaiden edessä, koska hän oli kumartanut syvään kuninkaiden Kuninkaan edessä."

Hän katseli Jumalan kauneutta ja unohti itsensä. Jumalan pyhyys sai hänet tuntemaan itsensä arvottomaksi - mutta Jumalaa katsellessa oman arvottomuuden tunne ei ole nujertavaa ja kahlitsevaa niin kuin oman itsensä väheksyminen ja arvottomana pitäminen muuten on.

Jumalan kauneuden ja hyvyyden edessä oman sisimpänsä päinvastaisuuden ymmärtäminen vapauttaa ja voimaannuttaa. Johannes motivoitui toimintaan. Hänen ei tarvinnut pelätä, koska hän oli nähnyt Jumalan.

Kun kumartaa syvään Jumalan edessä ei tarvitse pelätä.

Luulenpa, että pelko elämässäni tarkoittaa, että vielä on paljon Jumalan kauneudesta, hyvyydestä, rakkaudesta ja suuruudesta ymmärtämättä, näkemättä ja sisäistämättä.

Kutsun sinut kanssani tänään ihailemaan Jumalaa ja kumartumaan syvään hänen edessään.

2 kommenttia:

sina kirjoitti...

Kiitos taas näistä kauniista sanoista ja kannustavista ajatuksista. Samoin ihanista talvikuvista! Hyvää ystävänpäivää, rakas Ansku!

Ansku kirjoitti...

Kiitos ja kiitos ystävyydestä!