Jatkan muistiinpanoja ja ajatuksia Jeesuksen elämää käsittelevästä kirjasta Rakkaudella Isältä (Ellen White). Luku 10.
Lapsuus, nuoruus ja kasvatus kiinnostavat Whitea kovasti ja hän kommentoi näitä aiheita aina kun mahdollista. Johannes Kastaja oli erikoinen persoona ja hänellä oli erityislaatuinen tehtävä elämässään, jota varten hän sai "epätavallisen kasvatuksen."
Kolme seikkaa kiinnittivät huomioni:
LUONNONLÄHEISYYS
"... Jumala kutsui hänet autiomaahan, jotta hän oppisi tuntemaan luonnon ja luonnon Jumalan. Johannes löysi kodin karuilta kukkuloilta, jylhistä rotkoista ja kallioluolista. Tämä ympäristö oli eduksi yksinkertaisten tapojen ja itsekurin oppimiselle."
YKSINKERTAINEN ELÄMÄ EI TARKOITA ASKEESIA TAI SYNKKYYTTÄ
"Silti Johanneksen elämä ei ollut askeettisen synkkää tai itsekkään eristäytyvää."
HILJENTYMINEN JA RUKOUS
"Mietiskelemällä ja rukoilemalla hän valmistautui elämäntehtäväänsä."
Luulenpa, että näistä kolmesta periaatteesta on hyötyä kelle tahansa, joka kaipaa aitoa, rikasta elämää ja Jumalan syvempää tuntemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti