15.8.11

Muuta maailmaa yksi tyttö kerrallaan

Hieno artikkeli tytöille puhumisesta, ulkonäköpaineista ja tyttöjen aivojen arvostamisesta.

Tämä myös muistutti siitä, miten mieluummin haluan tyttöjeni kasvavan Suomessa kuin Amerikassa, vaikka toinen heistä amerikkalainen onkin. Siellä ulkonäköpaineet ja tyttöjen pinnallisuuspaineet ovat monin kertaiset tänne verrattuna, vaikka täälläkin ne voivat olla liian kovat. Tsemppiä vaan amerikkalaisille ystäville, jotka ovat tyttöjen vanhempia.

Itse koitan pitää kotimme vapaana esim. naistenlehdistä (ja iltapäivälehdistä myös). Eikös sitä ollut tutkimuksia, että tytöt ja naiset, jotka niitä lukevat ovat paljon tyytymättömämpiä itseensä ja masentuneempia ja mitä lie.

Onneksi kirjat ovat kummallekin tytölle mieleen. Tässä juuri joku päivä muksu, 9 v. totesi: Olis tylsää jos ei olis kirjastoa. Siellä on niin paljon kirjoja.

Kadoksissa olleet äidin nuoruudenkirjatkin löytyivät. Nyt niitä sitten luetaan, tytär ja äiti. Iskäkin muuten luki Neiti Etsivän!

2 kommenttia:

LS kirjoitti...

Hyvä pointti tuo naistenlehtien piilossa pitäminen, vaikka aika vähän niitä on meilläkin ollut.
On ihanaa, kun on tytär, jonka kanssa saa lukea "äidin vanhoja kirjoja". Olen esimerkiksi löytänyt Anna-kirjat uudelleen kristillisinä romaaneina. Niissä ei käsitellä päähenkikön hengellistä kääntymystä kuten kristillisissä kirjoissa useimmiten, vaan eletään normaalia elämää, johon kuuluu tavallisena osana jumalanpalvelus, pyhäkoulu, seurakunta ja papit. Cool! Toinen lukuvinkki vastaavanlaisista ovat Terttu Tupalan Pappilan Marja -kirjat, jos niitä vielä jostain saa.

Ansku kirjoitti...

Olen ajatellut ostaa Anna-kirjat meille, niitä kun ei omassa kirjavarastossani ole kuin joku myöhemmistä.

Kiitos Pappilan Marja -vinkistä, ne eivät ole itselleni tuttuja. Napataan kiinni jos löytyy!