Perheemme raamatunlukuprojekti edistyy.
Mies on innostunut yhä enemmän sitä mukaa kun on lukenut. Tahtoo jo, että yhdessäkin luettais ja keskusteltais luetusta.
Muksu, 9 v. lukee lasten raamattuvuotta oma-aloitteisesti välillä aamuisin, päivisin tai iltaisin. Sanoi olevansa yllättynyt että koulussa katsotussa Joosef-elokuvassa olleista asioista moni, joiden hän oli ajatellut olevan muuten keksittyä eikä Raamatusta, olikin Raamatussa.
Lukumotivaatiota on: kun lasten raamattuvuosi on luettu, tehdään yhdessä reissu Särkäniemeen. Muksu pohtii saiskohan projektin tehtyä kesään mennessä ja päätti ensin lukea pisimmät kohdat (ne raamatunkirjat joista on valittu eniten lukuja lasten raamattuvuoteen ja pisimmät luvut).
Tänään hän valitsi lukea Raamatun pisimmän luvun, psalmin 119. Lukemisen aikana kuului seuraavia kommentteja: "Mä on vasta jakeessa 48." "Nää jakeet on ihan lyhyitä." "Mitä tarkoittaa ihrakasa? Oho!" "Mitä tarkoittaa sydänyö?"
Saatuaan psalmin 119 uettua kommentoi muksu sen pituutta. Äiti selitti sen olevan laulu tai runo, jonka jokainen jae alkaa heprealaisten aakkosten järjestyksen mukaisesti: alef, bet, gimel... Joku on tarkkaan sitä miettinyt ja keksinyt jokaisella kirjaimella alkavan sanan jakeen alkuun. Siihen muksu totesi: "No ilmankos se oli niin tylsä!"
Äidillä on iltalukemisena Raamattu ja Mika Waltarin kokoelmateos. Yleensä Raamattu voittaa. Waltarin aiheena tuntuu olevan pitkälti ihmisten elämään tympääntyminen, seksi, uskottomuus ja viina. Vähän toivoisin lisää monipuolisuutta, joten mieluummin tulee tartuttua Raamattuun. Tosin onhan siinäkin käsitelty kaikkia näitä aiheita, muttei sentään pelkästään.
Itselleni huomiota kiinnittänyt yksityiskohta oli, että Eesaun (Iisakin vanhempi poika, Jaakobin veli, jolta hän anasti esikoisoikeuden) jälkeläisten heimokunnista yksi on nimetty hänen toisen vaimonsa Oholibaman mukaan ja yksi (ilmeisesti esikoispoikansa) sivuvaimon Timnan mukaan. Erikoista! Oholibama ja Timna ovat varmaankin olleet aikamoisia persoonallisuuksia. (Timna oli horilainen eli hurrilainen, jotka eivät ole nimestään huolimatta kotoisin Ruotsista vaan Mesopotamiasta. Siis nykytermein: Timna oli mamu.)
Projektimme jatkuu.
6 kommenttia:
Millainen tuo Lasten Raamattuvuosi on? Google ei oikein osannut vastata kysymykseen. Onko se lasten Raamattu vai jonkinlainen lukuohje?
Toinen kysymys mielessäni on se, miten päädyitte noihin raha- ja Särkänniemiporkkanoihin?
Lasten raamattuvuosi on lukuohje eli siihen on valittu määrätty määrä lukuja eri Raamatun kirjoista. Niitä on olemassa erilaisia.
Mielestäni on hyvä opetella lukemaan myös itse Raamattua eikä pelkästään lasten raamattuja (joista pidämme myös).
Käytämme lasten raamattuvuotta, joka löytyy Kirjatoimen julkaisemasta "Aamuvartiosta", koska siinä on sopiva määrä luettavaa, mutta silti haastetta riittää. Jos lukee yhden luvun päivässä ja yhtenä päivänä viikossa kaksi lukua, tulee se luettua vuodessa.
Porkkanoihin on päädytty ihan vahingossa... Eikös lahjonta ole yksi perinteinen kasvatusmuoto? ;-D
Projektia aloitettaessa ei oltu vielä sovittu palkkiosta. Puhuttiin vain että jotain kivaa saa. Yhdessä ollaan asiaa mietitty ja päädyttiin Särkäniemeen. Siellä ei ole muksu koskaan ollut ja hän on jo jonkun aika halunnut sinne mennä.
Olen ajatellut että on ihan ok palkita erityisestä vaivannäöstä ja projekteista.
Tärkeä juttu on että vanhemmat tekee samoja projekteja. Yhdessä siis tsempataan toinen toisiamme. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos neljännellä luokalla otetaan ylimääräinen kieli, niin äiti opettelee sen kielen sitten kanssa! :-0
Itse jaksan nykyään työn päälle lukea raamattua enimmäkseen vain juuri ennen nukkumaan menoa: laitan ääniraamatun pyörimään ja sitten kuunt...zzzzzz.
Evankeliumeista nousi yksi itselleni uusi ajatus. Vähän ennen Golgatan tapahtumia nainen pesi Jeesuksen jalat kyynelillään ja voiteli hänet hyväntuoksuisella voiteella, jonka hinta oli muistaakseni hulppeat 200 päiväpalkkaa. Kun opetuslapset moittivat naista tuhlaamisesta, Jeesus sanoi että nainen voiteli hänen hautaamistaan varten. Järkyttävän tyyris voide viittaa jonkinlaiseen hienoon parfyymin tapaiseen aineeseen. Jännä ajatella, että kun Jeesusta raahattiin vangittuna paikasta toiseen ja hallitsijalta toiselle, hänestä jäi olemuksen lisäksi ihmisille muistiin hyvä tuoksu!
Mikäs sen parempaa kuin Raamattuun nukahtaminen... :)
Hyvä huomio Jeesuksen tuoksusta!
Heititpä pahan tuosta ylimääräisestä kielestä. Se tietää sitten minulle kai ranskan opintoja ensi vuonna..! Harmittaa hiukan, kun venäjää ei ole tarjolla: kyökkivenäjälle olisi välillä käyttöä täällä pääkaupunkiseudulla.
Heh, sorry! :-)
Hauskoja ranskanopintoja sitten vaan... ei ehkä kuitenkaan ihan niin vaikeaa kuin venäjä tai ei ainaskaan tarvitse ensiksi opetella uusia kirjaimia!
Lähetä kommentti