KUNINKUUS
Satoja vuosia ennen monipuoluedemokratian alkamista Ghanassa on maata hallittu heimopäällikköjen (kuninkaiden) toimesta. Kyseessä ei ole ollut yksinvaltius, vaan se oli eräänlainen demokratian muoto. Kuningas hallitsee kansan luvalla ja sen toiveen mukaisesti. Kansa valitsee kuninkaaksi sopivat henkilöt ja voi myös erottaa huonot kuninkaat. Kuninkaallinen perhe, jonka keskuudesta kuningas/päällikkö valitaan sekä kunkin alueen kuninkaiden neuvosto valitsevat uuden päällikön usean sopivan ehdokkaan joukosta. Edellisen päällikön vanhinta poikaa ei automaattisesti valita. Neuvonantajat, päälliköiden puhemiehet ja äitikuningattaret pitävät huolen että kuningas saa paljon hyviä neuvoja eikä hallitse autoritäärisesti.
Perinteisesti kuninkuus on sekoitus poliittista ja uskonnollista päällikköä, tuomaria, sotaherraa ja neuvonantajaa. Kullakin kuninkaalla on virallinen valtaistuimensa, joka symboloi hänen asemansa mukana saamaa esi-isien voimaa. Kuninkaiden kuninkailla/ylipäälliköillä on paljon alakuninkaita, joilla kullakin on nimi joka on peräisin ajoilta jolloin kuningas johti armeijaa.
Kuninkaiden palatsit voivat olla upeita ja täynnä kulttuurihistoriaa. Esimerkiksi Asantehenen palatsiin Kumasissa voivat vierailijat tutustua.
Kansallisen politiikan myötä kuninkaiden valta on vähentynyt, mutta heidän asemansa ei ole heikentynyt. He ovat vaikuttavia toimijoita paikallisella tasolla ja jopa maan presidentin tulee osoittaa kunnioitusta kotipaikkansa kuninkaalle. Kuninkaat omistavat esi-isiensä maan.
Tapana on käydä tervehtimässä kuningasta kun saapuu uudelle alueelle. Mukana tuodaan lahja, esim. alkoholia tai rahaa. Kuningasta ei puhutella suoraan. Kaikki kommunikaatio tapahtuu puhemiehen välityksellä.
Satoja vuosia ennen monipuoluedemokratian alkamista Ghanassa on maata hallittu heimopäällikköjen (kuninkaiden) toimesta. Kyseessä ei ole ollut yksinvaltius, vaan se oli eräänlainen demokratian muoto. Kuningas hallitsee kansan luvalla ja sen toiveen mukaisesti. Kansa valitsee kuninkaaksi sopivat henkilöt ja voi myös erottaa huonot kuninkaat. Kuninkaallinen perhe, jonka keskuudesta kuningas/päällikkö valitaan sekä kunkin alueen kuninkaiden neuvosto valitsevat uuden päällikön usean sopivan ehdokkaan joukosta. Edellisen päällikön vanhinta poikaa ei automaattisesti valita. Neuvonantajat, päälliköiden puhemiehet ja äitikuningattaret pitävät huolen että kuningas saa paljon hyviä neuvoja eikä hallitse autoritäärisesti.
Perinteisesti kuninkuus on sekoitus poliittista ja uskonnollista päällikköä, tuomaria, sotaherraa ja neuvonantajaa. Kullakin kuninkaalla on virallinen valtaistuimensa, joka symboloi hänen asemansa mukana saamaa esi-isien voimaa. Kuninkaiden kuninkailla/ylipäälliköillä on paljon alakuninkaita, joilla kullakin on nimi joka on peräisin ajoilta jolloin kuningas johti armeijaa.
Kuninkaiden palatsit voivat olla upeita ja täynnä kulttuurihistoriaa. Esimerkiksi Asantehenen palatsiin Kumasissa voivat vierailijat tutustua.
Kansallisen politiikan myötä kuninkaiden valta on vähentynyt, mutta heidän asemansa ei ole heikentynyt. He ovat vaikuttavia toimijoita paikallisella tasolla ja jopa maan presidentin tulee osoittaa kunnioitusta kotipaikkansa kuninkaalle. Kuninkaat omistavat esi-isiensä maan.
Tapana on käydä tervehtimässä kuningasta kun saapuu uudelle alueelle. Mukana tuodaan lahja, esim. alkoholia tai rahaa. Kuningasta ei puhutella suoraan. Kaikki kommunikaatio tapahtuu puhemiehen välityksellä.
Kuningasta ja hänen poikaansa kannetaan kulkuessa Anomabon festivaalissa.
The king and his son are being carried through the village in Anomabo, Ghana.
Kuninkaallinen asu.Kingly attire.
Näimme myös naispäällikön (keskellä).There also women chiefs in Ghana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti