Sleep is a surrender
to unknowing
A turning in to mystery
An abandonment to dreams undisclosed
Much like
My yielding to Your knowing
A turning toward the mystic
When I fold back the sheets
I am folding all my being
into Yours
And so am beginning to Be, anew;
Morning is in Your hands.
-Gail McCoig Blanton
(June Cotner. Bedside Prayers. Prayers & Poems for When You Rise and Go to Sleep. Harper SanFrancisco, 1997.)
2 kommenttia:
Jäin tästä runosta miettimään unen mystiikkaa. Ovatkohan iltarukoukset alkaneet arkuudesta astua unen tuntemattomuuteen? Isäni käytti termiä "siunaa itsesi", vanhan kansan käyttämä muoto. Illalla voi myös kiittää päivästä, jonka on saanut kokea. Kiittäkää joka tilassa...
Olen käynyt täällä silloin tällöin, mutta en muista koskaan ennen vielä kommentoineeni. Nyt varmaan oli aika sekin jo tehdä:)
Kiitos vierailuista ja kommentista, mm!:-)
Unen tuntemattomuus aiheuttaa varmasti arkuutta. Lapsikin joskus miettii uskaltako nukkua jos vaikka sitten näkee painajaisia. Nukkuessa olemme haavoittuvaisia. Yksi intiimeimmistä asioistahan on ihmisen kanssa nukkuminen.
Lähetä kommentti