Keskeneräistä feminismiä

Oletko feministi, välillä kysytään.

Jos vähän kärjistetään, tähän kuuluu vastata:
a) En! Kannatan toki tasa-arvoa, mutten ole mikään feministi.
tai
b) Ilman muuta!

Kumpi vastaus kannattaa valita riippuu tietenkin kysyjästä. Oma vastaukseni voisi olla kumpi vaan, mutta vastaisin näin: Mitä tarkoitat feministillä?

Jos (jälleen kärjistäen) se tarkoittaa:
-tasa-arvoisuutta, niin KYLLÄ.
-tasapäistämistä, niin EI.
-yhtäläistä palkkaa sukupuolesta riippumatta, niin KYLLÄ.
-tyttöjä ja poikia / naisia ja miehiä tulee aina kohdella aivan samoin, niin EI.
-epäoikeudenmukaisen kohtelun lopettamista, niin KYLLÄ.
-valtio ohjailee ihmisten valintoja määrätynlaista tasa-arvokäyttäytymistä kohti, niin... vaikka usein voisin olla päämäärästä samaa mieltä, niin silti pidän sitä epäilyttävänä. Siis EI ja KYLLÄ.

Opiskellessani Harvard Divinity Schoolissa oli ulottuvillani Women's Studies in Religion Program ja paljon kursseja, joita opetti maailman huippuja feministiteologian alalta. Ainutlaatuinen mahdollisuus. Mun pitäis olla näistä kiinnostunut, ajattelin kurssien esittelyjä lukiessani. Mutta en ollut. Enkä käynyt näistä kursseista yhtään, en edes Elisabeth Schussler Fiorenzan kursseja.

Kai Kivirannan kommentti Apteekin hyllyltä -lehdessä (syksy 08, s. 43) sai minut ajattelemaan kaikkea tätä. Hän sanoi näin: "1970-luvun feminismin myötä on käynyt niin, että oletusarvoisesti kaikki, mitä nainen tekee, on hyvää, kaunista ja totta. Tosiasia on kuitenkin se, että keskeneräisyyttä on sekä miehissä että naisissa ja sen myöntäminen tekisi hyvää kaikille."

Vaikka en ollut asiaa ihan noin ajatellutkaan, tuo kommentti kertoo minkä takia ei kiinnostus riittänyt feministiteologian kursseihin.

On tärkeää paljastaa epätasa-arvon rakenteet niin yhteiskunnasta yleensä kuin uskonnoistakin. Siinä riittää työsarkaa. On tärkeää murskata teoreettiset, teologiset ja filosofiset väitteet joilla epätasa-arvoa perustellaan. Go, girls and boys!

Mutta se mun mutta: patriarkaalinen yhteiskunta ja naisten epätasa-arvo eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Ne ovat tärkeä ja oleellinen ikkuna, mutta eivät koko kuva. En jaksa kohdistaa katsettani vain tähän ikkunaan.

Itselleni on tärkeää että perusta ja viitekehys on selkeä. Filosofisia ja teologisia esteitä tasa-arvolle ei ole. Huonosta tasa-arvomaineestaan huolimatta Raamatustakin löytyy vahva pohja ja mandaatti naisten ja miesten väliselle tasa-arvolle.

Ovatko toimet tasa-arvon edistämiseksi kaikilla elämänalueilla mielestäni tärkeitä? Ehdottomasti. Pitäisikö naisten olla runsaasti edustettuina kaikilla aloilla? No tottakai. Olisiko maailma parempi paikka jos naiset saisivat sitä hallita? Tuskinpa kuitenkaan, koska naiset ovat hyviä JA pahoja, kuten miehetkin. Naisetkin harrastavat itsekkyyttä, vallanhalua, oman edun ajamista.

Tällä hetkellä tuntuu mielekkäältä katsoa elämän kokonaisuutta keskeneräisyyden myöntämisen ikkunan läpi.