Luinpa lehdestä että vasta noin neljän kuukauden ikäisillä vauvoilla voi olla tuntemuksia ikävästä silloin, kun äiti ei ole vierellä.
Miksi ihmeessä se sitten rauhoittuu heti kun tulen paikalle tai kuulee ääneni? Ja mitä se itkee ennen tuloani (vaikka vaipat on vaihdettu ja nälkä ei ole)?
Olisipa mielenkiintoista tietää mitkä nykyisistä vauvanhoito-ohjeista todetaan parin vuosikymmenen tai -sadan jälkeen täydeksi humpuukiksi ja ehkä jopa vauvoille vahingollisiksi.
3 kommenttia:
Miniämme äiti, jolla on viisi lasta, sanoo, että jokaisen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen hän on saanut erilaiset ohjeet vauvan hoitoon. Olisikohan niin, että lääketieteellinen tutkimus ja lastenhoito-oppi kulkevat omia polkujaan ja äidit ovat kautta aikojen luottaneet vaistoonsa. Onnellista äitiyttä Sinulle Ansku ja iloista vauva-aikaa koko perheelle!
Minulle kerrottiin jo sairaalassa, että pienet vauvat saattavat itkeä seuraavista syistä: nälkä, vaippa, kylmä/kuuma, kipu ja yksinäisyys. Kaipa se yksinäisyys on sitten sitä ikävää äidin tai isän viereen. Mutta nämä onkin hollantilaiset "säännöt", enkä tiedä kerrotaanko Suomessa samanmoisia. :))
Muksu kun syntyi Amerikassa oli hauskaa vertailla amerikkalaisia ja suomalaisia lastenhoito-ohjeita ja valita niistä ne mitkä itsestä tuntuivat parhaalta! ;-)
Itsehän sen lapsensa parhaiten tuntee, joten omalla äidinvaistolla ja -järjellä tieto ja ohjeet on suodatettava jokatapauksessa.
Lähetä kommentti