Keisarileikattu vastasyntynyt vauva huusi ja huusi. Lakkaamatta.
Huutava vauva tuotiin vielä unenpöppöröisen äidin luo heräämöön - itku lakkasi kuin seinään.
Synnytys on järkytys vauvalle, saati sitten keisarileikkaus, jossa ilman varoitusta ja omaa ponnistelua vaan yht'äkkiä napataan lämpöisestä, turvallisesta ja tutusta ympäristöstä. Nyt kaikki onkin kylmää, kirkasta eikä ympärillä ole mitään tuttua. Täyttä kauhua! Jos jotain vastaavaa tapahtuisi meille aikuisille itkisimme mekin.
Takaisin äidin luo pääseminen on - kirjaimellisesti - kotiin saapumista. Siellähän sitä on asuttu. Siellä on tutut äänet, sydämenlyönnit, tuoksut. Siellä on koti.
Vielä aikuisetkin ihmiset kaipaavat äidin rakkautta ja hyväksyntää. Ilman sitä on tunne ettei ole päässyt takaisin "kotiin." Ilman sitä maailma ja elämä siinä on pelottavaa.
Olla jonkun koti. Sitä on äitiys.
Olen hänen kotinsa.
Motherhood: to be someone's home.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti