Juhannuskallion luonnonsuojelualue, Rukatunturi. Olin jo joulukuun todella väsynyt. Iloinen, mutta nukkumaan kaipaava. Väsyneisyyteni ilmeni jopa ihan sekavana puheena jumalanpalveluksessa. Saatoin puhua asioista jonkin aikaa aivan päinvastoin ja vasta hetken päästä havahtua että nyt ei tainnut mennä ihan putkeen... Tyyliin "henkilö x on Jeesuksen Herra." Seurakuntani on (onneksi) armollinen - ja huvittunut.
Joulun vietto vetäytymällä pieneen piiriin lepäämään, ulkoilemaan, lukemaan ja nauttimaan perheen seurasta tuli tarpeeseen ja teki hyvää. Hienoa oli myös se, että vetäytymisalueellamme Rukalla oli lunta. Maisematkin hoitivat.
3 kommenttia:
Väsymystä täälläkin on podettu/podetaan. Sitä se tämä ikä teettää. En nyt kuitenkaan ole vielä puheissani sekoillut, mutta mutta... Appiukollesikin lupasin yhden jutun Toijalaan. Täytyy vaan nukkua sitten vaikka kummallisiin aikoihin, jos ei muu auta ja jättää joku selainen tekemättä , jota juuri nyt ei ihan pakko ole tehdä. Jaksamista teille ja sinulle Ansku erityisesti ja kaikin tavoin muutenkin hyvää ja siunattua uutta alkanutta vuotta.
Voimia ja viisautta kaikkeen. Vaikka väsymystä podetkin voisin jo alustavasti kysyä: tulisitko vaikka syksyllä Jyväskylään?
Siunattua 2007:ää!
Juu, mikä ettei, syksypuolelle syyskuusta alkaen mahtuu ihan hyvin. Siis se tavallinen, saarna, raamattutunti ja laulut vai? Pitkiä konsertteja en ole enää pitänyt, niihin ei rahkeet nyt riitä.
Lähetä kommentti