Trans-Euroopan osastoon kuuluu kuuluu 38 maata Euroopasta, Aasiasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Grönlanti, Fär-saaret, Hollanti, Iso-Britannia, Irlanti, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Kroatia, Bosnia-Herzegovina, Makedonia, Serbia & Montenegro, Slovenia, Kreikka, Albania, Kypros, Pakistan, Bahrain, Irak, Katar, Saudi-Arabia, Jordan, Syyria, Kuwait, Israel, Arabi emiraatit, Libanon, Jemen, Oman, Egypti ja Sudan).
Trans-Euroopan osasto on kyseisten maiden adventtikirkkojen yhteistyöelin ja linkki kansainvälisen Adventtikirkon ja niiden välillä. Sen tehtävänä on kehittää toimintaideoita, tukea ammatillista kasvua, kehitystä ja koulutusta, tarjota konsultti- ja mahdollisesti myös taloudellista tukea ym.
Hallituksessa on kaksi pastoriedustajaa, joista minä olen toinen. Ihan hienoa että naispastori on valittu, täytyy sille nostaa hattua. Kaikilla näillä alueilla ei ole ihan itsestään selvää että pastoreita voi olla myös nais-etuliitteellä.
Mutta, mutta. Tasa-arvoisesta sukupuoliedustuksesta ei vielä voi puhuakaan. Naisia oli laskelmieni mukaan jäsenistä ja kutsutuista 9 % (luvussa ei mukana "secretarial support staff," vaikka jotkut heistä osallistuivat kyllä varsin näkyvästi). Päättelen siis olevani kiintiönainen. (Määrättyjä naiskiintiöitä ei ole - ehkä pitäisi?)
Oli suorastaan huumaavaa olla n. 70 miehen ympäröimä, ihan kirjaimellisesti. Ei ne testosteronit, vaan partavedet, joita ilma oli sakeanaan. Ensimmäisenä kokouspäivänä parin tunnin jälkeen oli jo ihan krapulainen olo niiden (jotka muutenkin haisevat mielestäni pahalle) voimakkaasta sekoituksesta. Ilmaa!
Kotiin tultuani muksu, vielä 4 v, katseli kuvia kokouksista ja edustajista.
Muksu: Miksei siellä ole naisia?
Kiintiönaisäiti: Öö, tuota, melkein kaikki edustajat olivat siellä kyllä miehiä.
Muksu: Miksi sinä sitten siellä olit?
Kiintiönaisäiti laittaa tyytyväisyydellä merkille että jälkikasvulla on terävät hoksottimet.
Huumaavaa kokoustyöskentelyä. Slovenia, marraskuu 2006.
5 kommenttia:
Voin kuvitella! Sama ongelma on kotoisissa teattereissa ja muissa kulttuuritilaisuuksissa. Livauttaessaan pisaran parfyymiä korvan taakse tai kun roiskaisee partavettä leukaan, lähtijä on yksin maailmassa. Pitäisi ajatella hiukan pitemmälle.
Juu - voihan se ongelma olla, varsinkin vaikkapa hissiin samaan aikaan osuessa voi olla vaikeaa...
Noin muuten kansainvälistä ulottuvuutta omaavat kokoontumiset voivat olla hyvin mielenkiintoisia ja opettavaisia.
-gs
Partavesi ongelma helpotti viikon kuluessa. Joko itse totuin siihen tai into käyttää sitä väheni ihmisten/tapahtuman käydessä tutuksi... Onkohan partavesi miehille jonkinlainen suojautumis- tai itsetuntoväline kuten naisille voi olla meikki?
En kyllä muuten yleensä välitä naistentuoksuistakaan, tosin niistä saattaa hieman helpommin löytyä siedettäviä tai jopa hyviä tuoksuja. Ja ehkä kerrallaan käytettävä määrä on useimmiten pienempi?
Heh, tuttu tunne :) Terveisiä Newboldista miehisen tunnelman keskeltä!! Muuttuukohan tämä tilanne koskaan?
Maikku: luultavasti muuttuu tai sitten ei...
Suomessa määrämme on jo runsas. Ei siis lukumääränä vaan prosenttilukuna. Ainakin paikallisseurakuntien pastoreista.
Lähetä kommentti