Kävelylenkillä rantoja kolutessani minut tavoitti yllättäen tervan tuoksu. Se kosketti välittömästi muistilokeroita nimeltä "lapsuus," "meri," ja "kesä." Lapsuuteni kesäisiin tehtäviin kuului soutuveneen tervaus. Se oli mieleinen työ, joka merkitsi vapautta päästä merelle ja sitä että kesä oli tullut.
Niinpä terva, erityisesti tervattu puuvene (joita täällä ei kovin usein näe), on minulle kesän, vapauden, lempeän merituulen ja lapsuuden sielunmaiseman symboli. Jo ennen kuin näin tervatun veneen, oli tuoksu vienyt minut kesäiselle meren rannalle. Hetkessä se herätti elämäniloa -heräsin nauttimaan elämästä ja siitä hetkestä syvemmin ja innostuneemmin.
Kiitos olkoon Jumalalle, joka... antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu... elämän tuoksu, joka tuo elämän. [2 Kor. 2:14-17]. Rukoukseni on, että tämä ihme voi toteutua elämässäni tänään. Olla kuin tervatun veneen tuulahdus.
Tervatun veneen tuoksuvaa pintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti