Tästä esimerkki on Aallon suunnittelema Pohjolan talo Reykjavikissa, johon ihastuin todella. Se oli kyllä uloskin päin mukava, mutta sisällä suorastaan haltioiduin. Mikä tilan, valon ja aaltomaisten yksityiskohtien voima. Erityisesti kirjasto oli mielestäni upea. Se ei ole kovin suuri, mutta tilan käyttö on nerokasta: paljon hyllytilaa, pieniä mukavia lukusoppeja, upea luonnonvalo, kodikas ilmapiiri, silti ylevä tilavuuden tuntu.
Kirjaston lisäksi Pohjolan talossa on lukusali (jossa voi lukea pohjoismaisia lehtiä), kahvio, tiloja kieltenopettajille, taidevuokraamo ja taidenäyttely. Talo valmistui 1968.
En ole pitkään aikaan kokenut näin innostavaa arkitehtuurista elämystä. Aalto aaltoilee aivossani.
3 kommenttia:
Jep, minäkin alan ymmärtää miksi Aalto on niin suuri nimi alallaan. :-)
Pohjolan talon sisätilat tuovat mieleeni Rovaniemen kirjaston, joka on myös Aallon käsialaa. Ilmeisesti molempien piirustukset on tehty samoihin aikoihin.
Mielenkiintoista, Kimmo. Rovanniemen kirjastossa en ole käynytkään, täytyypä pitää mielessä.
Lähetä kommentti