Elämänvisaisuutta

Elämänvisaisuutta ja -viisautta Urheilulehdestä Jari Kupilan pääkirjoituksesta 13.1.2006:

"Urheilu on enimmäkseen terve ja hyvä harrastus. Se opettaa vastaamaan itsestään ja lähimmäisistään. Enimmäkseen.

Mutta ei aina.

Mitä kovemmilla tavoitteilla pelataan, sitä helpommin ohjaudutaan itsekeskeiseen ja arkisesta maailmasta irtautuvaan elämäntapaan. Urheilu ei ole enää osa muuta elämää, vaan elämän ainoa sisältö. Millään muulla ei ole väliä.
....
Toiset selviävät kriisistä [urheilun loppuminen] nopeammin, toiset hitaammin. Kaikki eivät selviä koskaan.

Sopeutumista ei auta se, että monen lajin sisäiseen koodistoon kuuluu alkoholin käyttö erilaisten paineiden poiston välineenä. Se on vaarallinen oppi muuta elämää varten.

Matti Nykäsestä tekee poikkeuksellisen se, etä hän oli kaikkien aikojen mäkihyppääjä, yksi 1900-luvun upeimmista urheilijoista.

Hänestä ei tee poikkeuksellista se, että hän ajautui alkoholismiin, ihmissuhdeongelmiin, väkivaltaan ja vaikeuksiin löytää tasapainoinen paikka osana yhteiskuntaa. Elämänsä valttikortit hukanneet nelikymppiset miehet eivät ole poikkeuksia. Eivät urheilussa, eivätkä sen ulkopuolella."

Kupilalla on hyvä pointti, joka taitaa päteä monen muunkin kuin urheilun suhteen.