Kolme, melkein neljä vee muksu jaksoi tänään kärsivällisesti koko päivän kun suhattiin paikasta toiseen hoitaen työasioita, välillä shoppaillen kakunkoristeita ja muuta tarpeellista huomisiin kekkereihin.
On hieman haikea olo, sillä tänään sai halata viimeistä kertaa kolmivuotiasta muksua. Muksukin tuntui haikealta. Hän puhui paljon "vanhasta kodista" jossa vietettiin edelliset synttärit. Miksi me muutimme sieltä pois? Miksi tänne? Hän haluaisi asua vanhassa kodissa. Kauhea suru tuli siitä että sen asunnon omistaja on myynyt sen. Mitä sille kodille on tapahtunut?
Halejakin kaipasi huomattavasti normaalia enemmän, niitä jopa pyydettiin. Pitkään halailtiin keskellä keittiötä ja kun äiskä jo väsyi jatkettiin sohvalla. Hyvä niin, viimeiset mahdollisuudet eivät toistu.
Huomenna juhlitaan nelivuotiasta. Vieraita tulossa Islannista saakka. Eno tulee ja tuo samalla näytille kuulemma kovin mukavan islantilaisen ystävänsä ystävineen. Kansaiväliset kekkerit siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti