Ikään kuin Jumala olisi olemassa

JÄNNITTÄVIN TUTKIMUSASETELMA:
Kokeile elää varmana Jumalan olemassaolosta
La 5.10.2013 Jkl adventtikirkolla, Ilmarisenk. 18.

Puhujana norjalainen Harald Giesebrecht, joka yksinkertaisesti päätti elää pitäen Uutta testamenttia totena ja katsoa mitä siitä seuraa.

klo 11.00 Eläen ikään kuin Jumala olisi olemassa
klo 12.00 Miten ymmärtää Raamattua
klo 13.00 Nyyttärit
klo 14.30 Jumalan kokeminen

Vapaa pääsy. Tervetuloa.

"Pahuus ja kärsimys todistavat ettei ole olemassa Jumalaa"

Jumala ei ole suuri... kärsimyksen ja pahuuden ongelma on vakuuttavin argumentti Jumalan olemassaoloa vastaan. Vai onko?

Pohdintaa tästä aiheesta Skeptinen usko-illassa to 3.10. 2013 klo 18 Matara-salissa, Matarank. 6, Jyväskylä.

Alustajana Harald Giesebrecht, Norja.

"Raamatun moraali on vastenmielistä"

Keskiviikkona 2.10. klo 18 Skeptinen usko -illan teemana on "Raamatun moraali on vastenmielistä".

Harald Giesebrecht johdattaa pohtimaan miten hyvä Jumala voi antaa neuvoja sotaan, kansanmurhaan, kuolemanrangaistukseen ja orjuuteen? Onko Raamatulla mitään moraalista arvoa kun kerta olemme niin eri mieltä sen ohjeiden kanssa?

Matara-sali, Matarank. 6, Jyväskylä

Miksi Richard Dawkins sanoo jotain hyvää Jeesuksesta?

Onko uskonto kaiken pahan alku ja juuri?

Miksi Richard Dawkins sitten puhuu positiivisesti Jeesuksesta?

Tänään  tiistaina 1.10. klo 18 Skeptisessä uskossa siitä kun (ehkä ainoan kerran) uskonto meni oikein.

Matara-sali, Matarank. 6, Jyväskylä.

Alustajana Harald Giesebrecht, joka on jo monta kertaa sanonut olevansa innoissaan tiistain aiheesta.

"Usko Jumalaan on järjenvastaista"

Ensimmäisen Skeptinen usko - illan teemana oli "Usko Jumalaan on järjenvastaista." Harald Giesebrecht johdatteli pohtimaan Jumala-käsitteen järjellisyyttä tai järjettömyyttä. Aivot saivat hyvää jumppaa monien haastavien ajatusten parissa.

Jos jossain nettiartikkelissa vaikka vain mainitaan Jumala, täyttyvät kommenttilaatikot viesteistä, jossa heti sanotaan Jumalaan uskomisen olevan täysin järjetöntä ja idioottimaista. Mutta anonyymit nettihaukkujat eivät ole ainoita, jotka sanovat niin. Monet huippuälykkäät tiedemiehet laittavat koko akateemisen arvovaltansa peliin sanoen uskon Jumalaan olevan järjenvastaista, taikauskoista ja jopa haitallista ihmiskunnalle.

Harald Giesebrecht sanoi huomanneensa itsessään taipumuksen, joka saattaa olla meissä muissakin. Jos kuulee väitteen, jonka kanssa on samaa mieltä, ei väitteen tarvitse olla kovin hyvä. Mutta jos on hyvin eri mieltä, huomaa helpommin väitteen ongelmat. Joten keskustelut ihmisten välillä, jotka ovat eri mieltä ovat hyvin hyödyllisiä. Ne auttavat meitä ajattelemaan paremmin. Ja jos pystyy näkemään asiat toisen maailmankatsomuksesta käsin, oppii myös nöyryyttä ja kunnioitusta eikä ole niin halveksiva ja itseriittoinen. Eikä tarvitse väittää ketään idiootiksi vain siksi että he ovat eri mieltä kanssasi.

Kaikki lähtee maailmankuvasta: miten maailmaa ja elämää katsoo? Erilaisista maailmankuvista käsin päädytään erilaisiin johtopäätöksiin saman datan perusteella. Kaikissa maailmankatsomuksissa on omat hankaluutensa, vaikeat kysymyksensä ja sisäiset ristiriitaisuutensa.

Giesebrecht ehdottaa, että rationaalinen maailmankuva on
-johdonmukainen ja yhtenäinen - ei itsessään ristiriitainen
-yhteensopiva todellisuudesta tehtyjen havaintojen kanssa
-selityksenä riittävä ja merkityksellinen
-todennäköinen
-elettävä (sen mukaan voi elää)

Esimerkkinä äärimmäisestä, mutta hyvin rationaalisesta ja johdonmukaisesta maailmankuvasta Giesebrecht käytti Alex Rosenbergia, joka on kirjoittanut kirjan The Atheist's Guide to Reality, jossa hän kertoo mitä heidän ateistien tulee uskoa ollakseen johdonmukaisia.  Hän sanoo, että kaikki olemassaoleva voidaan jakaa kahteen ryhmään: fermioneihin ja bosoneihin. Ei ole muuta. Joten siitä seuraa, että elämällä tai millään muullakaan ei ole mitään merkitystä, ajatuksemme eivät kerro totuutta maailmasta, vapaa tahto on illuusio, kokemus "itsestä" on illuusio, pyrkimykset ovat illuusioita. Ei ole olemassa "sinää" joka voi toimia aloitteellisesti. Moraali on illuusio. Ei ole olemassa eroa oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä.

Monet ateistit tietenkin ovat jyrkästi eri mieltä Rosenbergin kanssa, mutta hänen maailmankatsomuksensa on hyvin rationaalinen, johdonmukainen eikä siinä ole suuria sisäisiä ristiriitoja. Mutta kuinka hyvin sen kanssa voi elää? Rosenberg itsekin kirjoittaa kirjoja, luennoi ja levittää innokkaasti maailmankuvaansa- toimintaa joka vaikuttaa perustuvan tietoisiin pyrkimyksiin.

Giesebrecht puhui myös maailmankaikkeuden hienosäädöstä, joka ei suinkaan ole vain Jumalaan uskovien keksintöä. Tiedemiehiä hämmästyttää se epätodennäköisyys että maailmankaikkeus on muodustunut tällaiseksi ja että täällä voi olla elämää. Michael Turner, astrofyysikko Chicagon yliopistosta kuvaa tämän epätodennäköisyyttä tarkkuudeksi, mitä tarvitaan jos heittäisi tikan halki koko maailmankaikkeuden ja osuisi kymppiin millimetrin tarkkuudella.

Maailmankatsomukseen liittyviä kysymyksiä pohdittavaksi:
Voiko maailmankatsomuksensa valita?
Voimmeko tutkia rationaalisia vaihtoehtoja maailmankatsomuksellemme?
Onko maailmankatsomuksesi 'elettävä' - voitko elää johdonmukaisesti sen mukaan että maailmankatsomuksesi on totta?

Eläminen sen mukaan, että jokin on totta, on raamatullisen ajattelumallin mukaan uskoa.

Tästä jatketaan Skeptinen usko illoissa. Ma 30.9. klo 18 aiheena on "Tieteessä ei ole tilaa Jumalalle" ja ti 1.10. "Uskonto on kaiken pahan alku ja juuri".

Matara-sali, Matarank. 6, Jyväskylä. Tervetuloa keskustelemaan ja pohtimaan!

Tämä teksti on Jyväskylän adventtiseurakunnan blogista Avoin syliopisto.

Skeptinen usko

Jyväskylässä on tiedossa mielenkiintoisten ajatusten viikko. Olen innoissani!

----
Tervetuloa pohtimaan - erilaisia mielipiteitä kunnioittaen -julkisessa keskustelussa usein esillä olevia ajatuksia
Skeptinen usko -illoissa su 29.9.- 4.10. klo 18
Matara-salissa, Matarank. 6,. Jyväskylässä

su 29.9. "Usko Jumalaan on järjenvastaista"
ma 30.9. "Tieteessä ei ole tilaa Jumalalle"
ti 1.10. "Uskonto on kaiken pahan alku ja juuri"
ke 2.20. "Raamatun moraali on vastenmielistä"
to 3.10. "Jumala ei ole suuri"
pe 4.10. Skeptinen usko -mahdoton yhtälö?

Ovatko nämä ajatukset tosia vai vääriä? Vai ehkä oikeampi kysymys on mikä näissä ajatuksissa on totta mikä ei? Tule yhdessä pohtimaan.

Alustajana Harald Giesebrecht, 42, norjalainen toimittajan, isä, vastahakoinen pastori ja kyselijä, joka nauttii vaikeista aiheista. Hänellä on kyky tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisia ja itsestäänselvyyksistä moniulotteisia. Hän määrittelee "skeptisen uskon" uskoksi, jossa ei tarvitse sulkea silmiään millekään tieteelliselle, historialliselle tai muulle tiedolle. Se on sellaisen maailmankatsomuksen etsimistä, joka ei johda sisäisiin epäjohdonmukaisuuksiin ja jossa pyritään elämään sen mukaan, että kyseinen maailmankatsomus on totta.

Miten ihmeessä ihan oma kuva

Mukula sai hienon kiitoskortin tuffalta. Siinä oli tuffan kuva ja henkilökohtainen teksti. Äiti luki tekstin mukulalle, mutta hänpä malttoi tuskin odottaa kysyäkseen: Miten se on saanut oman kuvansa siihen?

Tylsät aikuiset

Mukula, 5 v.: Mä en haluis olla tylsä aikuinen!
Muksu, 11 v.: Onko äiti tylsä aikuinen?
Mukula: Ei.
Äiti: Kuka on tylsä aikuinen?
Mukula: Ei kukaan.
Muksu: Aikuisissa on kyllä välillä tylsää niiden kiellot.

Leikin laskua

Mukula, 5 v. ja äiti istuvat auton takapenkillä. Keskustelu kulki jotenkin tähän tapaan:

Mukula: Äiti, lasketaan leikkiä.
Äiti: Selvä. Yksi: hippa. Kaksi: piilosta. Kolme: nukkeleikki. Neljä: parvekeleikki.
Mukula: Ei! Vitsaamista!
Äiti: Se on sitä että lapsia lyödään.
Mukula: Ei, vaan puhutaan höpöjä.
Äiti: Höpölöpöpööpöpöpöpöpöö.
Mukula: Vitsailua, sellasta, että sanoo jotain mikä ei oo.
Äiti: Oho... [Mieli ihan tyhjänä ei keksi yhtään vitsiä.]
Mukula: Just sellasta!
Äiti: ?!?!?! .... hyvä että äidin jutut kelpas!
Mukula: Just sellasta että mä en ymmärtänyt!

Suomalainen, jota ihailen: Elisabeth Rehn

Elisabeth Rehn elämäntyö tekee vaikutuksen. Elisabeth kohtaa -sarja on antanut siihen mielenkiintoista näkökulmaa. Merkillepantavaa on se lämpö ja kunnioitus, joita hänen eripuolelta maailmaa olevat vieraansa häntä kohtaan osoittavat. Siitä näkee hänen työnsä merkityksen.

Keskustelu Denis Mukwegen kanssa on erityisen vaikuttava. Kirurgi Mukwegen työn ansiosta 40 000 naista Kongossa on saanut hoitoa noin 12 vuoden aikana. Suuri osa heistä on raiskattuja. Ennen sotaa hän ei ollut nähnyt sellaisia vaurioita naisilla.

Mukwege ja Rehn keskustelevat myös raiskatuista miehistä, raiskattujen lapsista jotka jäävät juurettomiksi ja usein hylätään, väkivaltaan opetetuista lapsista. Kaikki sodan uhreja. Mutta myös toivosta.

Tämä koskettaa minua, sillä minulla on kongolaisia ystäviä. Rohkeita, älykkäitä, sitkeitä naisia ja miehiä.