28.2.06

Mannertenvälistä matkailua ja itsenäisyydestä luopumista

Eräänä päivänä, illan jo hämärtyessä harrastimme Islannissa mannertenvälistä matkailua. Siellä nimitäin Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaatat kohtaavat tai pikemminkin eroavat toisistaan. Islannin itäinen osa kuuluu geologisesti Eurooppaan ja läntinen osa, jossa Reykjavik on kuuluu itse asiassa Pohjois-Amerikkaan.
Muksu ja mumski kävelevät illan hämärtyessä Pohjois-Amerikan laatan itäisintä seinämää.
Pohjois-Amerikan mannerlaatan reunaa.
Mannerlaattojen keskimääräinen erkanemisvauhti on 2-3 cm vuodessa. Islanti siis laajenee. Erkaneminen ei kuitenkaan tapahdu aina tasaista vauhtia, vaan nykäyksittäin. Jossain paikassa voi sauma revetä parissa vuodessa useitakin metrejä ja sitten taas lepäillä vaikka 200 vuotta.
Thingvellir on mannerlaattojen repeämisestä syntynyt ja niiden välissä oleva laavatasanko. Se on nykyään kansallispuisto ja ainoa paikka Islannissa, jonka laki määrittelee pyhäksi paikaksi.
Thingvellirin vajoamassa on paljon puroja ja sammaleen peittämiä pieniä rotkoja. Näiden kahden kuvan taustalla ovat Euroopan läntisimmät tunturit, Kalfistindarin tunturijono.
Thingvellirissä on perustettu maailman vanhin parlamentti, Altingi, joka toimii edelleen vanhojen periaatteidensa mukaisesti. Joka kesä tuhannet osallistuivat sen kokoontumisiin. Kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu lainjulistaja luki lait kovalla äänellä kalliolta. Hän myös valvoi niiden noudattamista käräjien välillä. Tätä kansanvallan aikaa kesti vuodesta 930 vuoteen 1262.
1200-luvulla ylimysten ja sukujen mahtimiesten kiistat kävivät niin verisiksi, että ylimykset pyysivät Norjan kuningasta käyttämään päätösvaltaansa islantilaisten riidoissa. Kuningas Hakon hämmästeli itsekin sitä että miten voi olla jokin maa, jossa ei ole lainkaan kuningasta. Vuonna 1262 Altingi päätti että Islannin hallitsijana toimii Norjan kuningas. Itsenäisyys siis annettiin pois äänestämällä.
Kun vuonna 1380 Tanska ja Norja yhdistyivät yhdeksi valtioksi, tuli Islanti Tanskan kuninkaan hallintaan. Altingi jatkoi toimintaansa oikeuslaitoksena vuoteen 1760.

Täällä kansankäräjät, Altingi kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 930. Täällä Islanti myös julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1944.


Almannagja ("käräjämiesten rotko") on syntynyt mannerlaattojen repeämisestä. Tämä jyrkkä laavaseinämä on ollut käräjän pitäjien suojana jo yli tuhat vuotta sitten.
Thingvellirin vajoamassa on Islannin suurin järvi Thingvallavatn. Järven toisella puolella on Eurooppa. Mannerlaattojen välinen vajoama on ei-kenenkään-maata.
Sigurbjörg Arnadottirin ja Jouko T. Parviaisen kirjoittama Vastakohtien Islanti kertoo mukavasti ja mielenkiintoisesti Islannista, sen historiasta ja luonnosta.

Ei kommentteja: